Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Saamenpuvun värikäs, kiemurainen helma.

Guldal jiena: Sámi nissoniid ja ii-binára olbmuid vásáhusaid dásseárvvus ja dearvvasvuođas čielggadit dál neahttagažadeami bokte

Neahttagažadeapmái sáhttá vástidit suoidnemánu 15. beaivvi rádjai. Bohtosat šaddet vuođđun dásseárvodoaibmaplánii prošeavttas, man Davviriikkalaš ministtarráđđi ruhtada.

Neljä henkilöä seisoo rivissä ja yhdellä on koiras sylissä.

Guldal jiena: Ohcejoga rihppaskuvlavázzit leat beassan ovttastallat ja tuvrrastallat seammás go leat oahppan kristtalašvuođa

Jonssotáigge lea áigi ráhkkanit rihppadoaluide. Gávttiid ja čiŋaid ordnemis lea olu bargamuš, muitala rihppaskuvlavázzi Áslak Ánde Syvänperä.

Suomen saamelaiskäräjien ensimmäisestä kokouksesta. Etualalla puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Yle Sápmi čuovui: Sámediggi mearridii doarjut duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkima – válljejit borgemánus ođđa komissáraid

Sámediggi čoahkkanii ovdal jonssoha dievasčoahkkimii, gos mearridedje duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna joatkagis.

Jonna Alava

Ođđa vuogádaga ánssus diehtu boazobárttis olaha johtolatvahátárvvoštalli jođáneappot go ovdal – ulbmilin geahpedit bohccuid gillámuša

Ođđa vuogádat lea seammasullasaš go ovddešge vuogádat. Dál heahteguovddážisge dihtet njuolga, geasa galgá almmuhit bárttis guđege sajis.

Suomen saamelaisnuorten delegaatio Brysselissä kyltin edessä, jossa lukee VisitEP ja The Future is in your hands.

Guldal jiena: Sámit oidnojit ja gullojit dán vahkus Brusselis, gos lágidit EU Sámi vahku

EU Sámi vahku oktan ulbmilin lea lasihit dieđu EU:s sámiid birra. Fáddávahkku lágiduvvo Brusselis Belgias geassemánu 20.–22. beivviid.

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen elokuussa 2021.

Sámi oahpahusguovddáš čohkke doaimmaidis Anárii – ulbmilin hukset ođđa njuovahaga girkosiidii

Sámi oahpahusguovddáš áigu bovdet guovllu bálgosiid mielde njuovahaga plánemii boahttevaš čavčča.

Pääministeri Sanna Marin kättelee saamelaiskäräjien hallintojohtajaa Pia Ruotsala-Kangasniemeä. Vieressä seisoo käräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Yle Sápmi čuovui: Sámediggi lágidii válgabaji ávvudoaluid – stáhtaministar Sanna Marin: "Leat gidden fuomášumi sápmelaččaide čuohci vaššiságaide"

Yle Sápmi sáddii guokte njuolggosáddaga Sámedikki doaluin. Sáddagiid láidestedje spesiáladoaimmaheaddji Kaisa Aikio ja Sohkaršohka doaimmaheaddji guovttos Sáárákáisá Seurujärvi ja Xia Torikka.

Inger-Anni Linkola-Aikio ja Suvi King Saamelaisarkistossa

Sámi arkiiva lea doaibman 10 jagi – "Mii leat ovdánan hui olu"

Sámi arkiiva Suomas ávvuda logi jagi bálgás buohkaide rabas webinárain gaskavahku 15.6. diibmu 9.00–11.30.

Lapinsirkkukoiras kivellä.

Duottarlottiid eallinbiras gáržu go dálkkádat lieggana: állat, cizopaš, láful ja giron gártet čáhkket saji vuolil ja máttil boahtti vuopmelottiide

Dutkamušain 20 vássán jagis leat gávnnahan, ahte lottiid bessen sirdása jahkásaččat ain ovttain mehteriin lagabui čohka dahje aláža.

Aino-Maija Mäenpää, Emma Saari, Kaisla Suominen, Hilda Musta

Anárlaš nuorat váillahedje máŋggabealat seksuálabajásgeassima ja mearridedje lágidit vuosttas Anár Pride -dáhpáhusa

Anáris leat oktii ordnen Sápmi Pride, muhto anárlaš nuoraid mielas Anár dárbbaša iežas Pride-dáhpáhusa. Anára Pride ordnejuvvo suoidnemánu 2. beaivve.

Suomen saamelaiskäräjien ensimmäisestä kokouksesta. Etualalla puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jatko on nyt saamelaiskäräjien käsissä – Yle selvitti saamelaiskäräjien jäsenten näkemyksiä

Yle kysyi saamelaiskäräjien jäsenten mielipidettä siitä, mitä komission suhteen nyt pitäisi tehdä.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuuston ensimmäinen kokous on päättynyt

Guldal jiena: Lappi guovlostivrra sámegiela lávdegoddi máhcahuvvui válmmaštallamii

Vuossárgga čoahkkimisttis guovlorstivra mearridii, ahte sámegiela lávdegotti galgá sirdit ođđasit válmmaštallamii, go buot álggus mearriduvvon lahtut eai máhte gáibádusaid mielde sámegiela ja sámedikki evttohus ii deavdán várrelahtuid oasil dásseárvogáibádusaid.

Tuomas Siilasjoki boazoparlameanttas 6.6.2022.

Boazoparlameanttas buoremus ságat leat gáffebeavddis – Deaivvadeapmi lei dehálaš vearrámus pandemiijaáiggi maŋŋá

Badjeolbmot čoahkkanedje Roavvenjárgii 74. boazoparlameantta deaivvadeapmái ikte vuossárgga. Dilálašvuođas gieđahalle áigeguovdilis fáttáid, juhke ánsomearkkaid ja besse fas deaivvadit njunnálagaid guhkes bottu maŋŋá.

Boazoparlameantta 2022 ánso- ja gudnemearkkaid oažžut.

Geahča video: Boazoparlameanta 2022 čoahkkanii Roavvenjárggas – Loga dás, geat ožžo ánso- ja gudnemearkkaid

Badjeolbmot čoahkkanedje vuossárgga 6.6. Roavvenjárgii boazoparlameantta deaivvadeapmái. Áigeguovdilis fáttáid gieđahallama lassin juhke dilálašvuođas maiddái ánso- ja gudnemearkkaid.

Tenon vene, pato ja verkko

Lappi universitehta dutkanfidnus čielggadit, masa Deanu guolástanmearrádusat vuođđuduvvet – dutkit hálidit báikkálaččaid jiena gullosii

Suomen Akatemia lea juolludan 300 000 euro ruhtadeami Lappi universitehta dutkanfidnui, mas dutket Deanu luossapolitihka. Ruhta boahtá biodiehtagiid, dearvvasvuođa ja birrasa dutkama doaibmagottis.

Jiijjâz sääʹmpihttâz leämmaž mättʼtõõđji niõǥǥõssân juʹn kuuʹǩǩ – tän neäʹttel prääzkje nuʹtt sääʹmǩiõl mättjummuž ko še sääʹmidentiteeʹtt

Nellj sääʹmneezzan lie mäccam âʹlddlab maddjeez taʹnni sooǥǥeez ǩiõl da ǩiõtt-tuâjaid mättjeeʹl. Sõrgg lij mieʹrr valmštõõvvâd jiijj tueʹjjuum sääʹmpihttsin.

Anniina Turunen katselee itse suunnittelemaansa poronnahkalippistä Saamenmuseo Siidan näyttelyssä 1.6.2022

Geahča video: Siidda ođđa vuođđočájáhus bohciidahtii máŋggalágan dovdduid – "Dát lea čuvges ja ealli biras", rámida Anniina Turunen

Álbmot beasai gaskavahku oaidnit vuosttas geardde, makkár Siidda ođđa vuođđočájáhus lea. Čájáhus bovttii geahččiide sihke ilu ja morraša dovdduid.

Teemu Titola Areena

Ođsmõõvvi energiavuäittmõõžž ǩeäʹsse kâʹl põõrt raajji miõl še tâʹvven – EU komissio vuârdd puõʹttiääiʹj jeänab peiʹvvpaneeʹlid da piõggviõǥǥ

Piârripõõrt raajji Teemu Titola kaiʹbbai jeänab teâđ, mäʹhtt ouddmiârkkân peiʹvvpaneeʹl da piõggviõkk tåimma Sääʹmest. Energiapõrggâz jååʹđteei vuäinn peiʹvvpaneeʹlin vaiggâdvuõđid Sääʹmest.

Kaivinkone ja työmiehiä Vuotson koulun purkutyömaalla.

Geahča video: Vuohču skuvllavistti leat álgán njeaidit – ođđa skuvlavistái besset čakčat

Vuhččui ceaggána čakčii ođđa modulaskuvla lihkadanhálla oktavuhtii.

Sámenuorat ožžo lávvardaga 30 jagi ávvudoaluidasaset vuorddekeahtes skeaŋkka.

Greta Thunberg oaččui suopmelaš fitnodagas 30 000 euro bálkkašumi – ruđat skeŋkejuvvojit Suoma sámenuoraid dálkkádatbargui

Niemi Palvelut Oy mieđiha dál nuppi háve Maailmanmuuttaja-bálkkašumi olbmui, guhte lea nuppástuhttán máilmmi. Dálkkádatbarggustis bálkkašuvvon Greta Thunberg hálidii skeŋket bálkkašumis ruđaid Suoma sámenuoraide.

Greta Thunberg.

Greta Thunberg sai suomalaisyritykseltä 30 000 euron suuruisen palkinnon, jonka varat ohjataan Suomen saamelaisnuorten ilmastotyöhön

Niemi Palvelut Oy myöntää nyt toisen kerran Maailmanmuuttaja-palkinnon maailmaa merkittävästi muuttaneelle henkilölle. Ilmastotyöstään palkittu Greta Thunberg halusi ohjata varat Suomen saamelaisnuorille.

Pohjoismaiden Saamelaiskäräjien puheenjohtajat Inarin Sajoksessa 19.5.2022.

Davviriikalaš sámesoahpamuš lea ain áigeguovdil, oaivvildeaba Tuomas Aslak Juuso ja Silje Karine Muotka

Suoma ja Norgga sámedikkiid njunnošat eai leat vel vuollánan sámesoahpamuša ektui, vaikko bargu leage bistán jo guoktelot jagi.

Tuomas Aslak Juuso

Stáhta ja sámiid ovddasteaddjit suokkardišgoahtán soabadankommišuvnna váttis dili – makkárge mearrádusat eai leat vel dahkkon

Eahpečielga dili geažil kommišuvdna lea gártan šluhttet sohppojuvvon čoahkkimiid.

Saammâl Suominen

Aanaarlâš Saammâl Suominen lâi áinoo, kote čaalij anarâškielâ eenikiellân kiiđâ pajeuáppeeiskosijn – sun vuálgá ollâopâttâhân luuhâđ fyysiik

Aanaarlâš Saammâl Suominen iskos čalluu fáddán lâi anarâš kulttuur puátteevuotâ. Čohčuv sun aalgât uápuid Oulu ollâopâttuvâst.

Nainen Norjan lipun kanssa.

Guldal jiena: Olles Norga ávvuda otne – maiddái Suomas Norgii fárren sámit leat oahppan ávvudit Norgga álbmotbeaivvi

Elle Maaret Labba Romssas ja Marko Länsman Lillehammeris leaba oahppan ávvudit norgalaččaid láhkai daid jagiid áigge, maid leaba Norggas orron.

Kolme naista seisoo ulkosalla, taustalla koristeaita ja kulttuurikeskus.

Guldal jiena: Sámi girkobeivviide ráhkkanit Anáris – vádjit golbma mánu vel sámi stuorámus girkostallamiidda

Viđát Sámi girkobeivviiide ráhkkaneamit leat buorre muttus Anáris, dan dáhkida plánenbargojoavku mii lei geahčadeamen báikkiid Anár birrasis.

Henkilökuva rauna kuokkanen ja helga west.

West mielas váttisvuođat komišuvnnas speadjalastet stáhta heajos soabadanmovtta – Ii leat eahpedábálaš, ahte lahtut earránit komišuvnnain, dadjá Kuokkanen

Nákkosgirjedutki Helga West ja eamiálbmotdutkamuša professor Rauna Kuokkanen mielas dál ferte guorahallat leago dálá komišuvnnas vel legitimitehta joatkit barggus.

SámiSosterin puheenjohtajalle Ristenrauna Maggalle tulee kyselyjä sodasta lähes päivittäin.

Sámeservviid ovddasteaddjit evttohit earret eará kriisačoahkkima kommišuvdnii – Ristenrauna Magga jáhkká dán áidna vejolašvuohtan

SámiSoster-searvvi ja Suoma sámiid guovddášsearvvi ovddasteaddjiid mielas duohtavuođa- ja soabadanproseassa ii galgga dál gaskkalduhttit. Suoma Sámi Nuorat searvvis fas vurdet, ahte sámit reagerejit fuolastuhtti ođđasiidda.

Porträttbild av Anni-Kristiina Juuso

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čállingoddi doarju earránan komissára Miina Seurujärvi oainnuid – eará komissárat hirpmástuvvan

Diehtu Seurujärvi earráneamis bođii vuorddekeahttá eará komissáraide. Kommišuvnna čállingoddi goittotge ádde bures, manin Seurujärvi mearridii cealkit iežas eret.

Miina Seurujärvi

Miina Seurujärvi cealká iežas eret duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas: "Kommišuvnna galggašii gaskkalduhttit dál"

Miina Seurujärvi mielas kommišuvdna ii bastte ollašuhttit dasa addojuvvon váttes barggu. Su mielas sámit galget váldit beali ja muitalit, mo kommišuvnnain galggašii ovdánit.

Anu Avaskari hautuumaasaaressa Inarinjärvellä.

Anarâšah-seervi jesâneh lopedeh kuáivuđ hävdisoojijd sämiuámikkâssáid rijjâtátulávt – Jaamišsuollui lahtâseh maaŋgâlágáneh muštoh

Seervi saavâjođetteijee Anu Avaskari osko, ete sämiuámikkâsâi uđđâsist hävdidem lii merhâšittee äšši anarâššáid. Avaskari eeči lâi párnážin uápistmin totkeid suollui, veikkâ ij tiättám mon várás totkeeh toho lijjii haalijdmin.

Iita Šahinpašić

Vuohču boares skuvlavistti uvssat leat dál steŋgejuvvon: skuvlaveahka čálii maŋimuš dearvvuođaid skuvlla seinniide ja idjadii doppe

Vuohču skuvla fárre loahppagiđđii gaskaboddosaš sajiide ja boahtte čavčča sii besset ođđa modulaskuvlavistái.

Suomen mahdollinen natojäsenyys tarjoaa ydinpelotetta

Muital, makkár jurdagat dus leat Nato ektui | Muštâl, magareh jurduuh tust láá Nato háárán | Mušttâl, måkkam jurddi tuʹst lie Nato pirr

Vástit Yle Sámi gažadeapmái ja muital iežat oaivila. | Västid Yle Säämi koijâdâlmân já muštâl jieččâd uáivil. | Väʹstted Yle Sääʹm kõõjjõʹsse da maainâst jiijjad vuäinalm.

Niillas Holmberg

Luohti ja divttat gullojit Holmberg ja Mäenpää symfoniijas: "Jáhkán dat boahtá leat máŋgasiidda dakkár, man eai leat ovdal gullan"

Otne bearjadaga Anáris, Sajosa auditorias, Lappi gámmárorkeastar čuojahišgoahtá symfoniijakonseartta, mas gullat maid multidáiddár Niillas Holmberg ja musihkkár Roope Mäenpää Luovus-symfoniija.

Tarja Porsanger

Guldal jiena: Nuoraide ja ollesolbmuide fállet vejolašvuođa oahpásmuvvat filmmaid giehtačállimii nuvttá bargobájis

Bargobáji várás ii dárbbaš leat filbmaduogáš dahje hárjánupmi filbmasuorggis. Bargobádji ordnejuvvo Anáris miessemánus.

Anja Marja Nystø Keskitalo

Guldal jiena: Sámiráđđi ohcá guhtta sámenuora bargat EU-áššiiguin

EU lea maŋimuš áiggiid deattuhan nuoraid áššiid ja dál sámenuorat maid besset suokkardallat, mo nannet sápmelaččaid searvama EU mearrádusaide.

Saamelaismuseon Eija Ojanlatva katsoo kameraan. Taustalla vanha rakennus.

Sämiuámikkâsâi uđđâsist hävdidem piäsá čuávvuđ porgemáánust Anarist, Njellimist já Ucjuuvâst

Sämiuámikkâsah hävdiduvvojeh Säämi kirkkopeeivij maŋa. Uámikkâsah hävdiduvvojeh toho, kost toh láá tovle tutkâmušâi várás ruggum.

Saamelaismuseo Siidan vs. museojohtaja Eija Ojanlatva katsoo kameraan ja hymyilee leveästi.

Geahča video: Siidda divodanbargguin leat váldán vuhtii maid ovddit hámádaga ja dat oidno ođđa sajiin

Sámemusea ja Luondduguovddáš Siidda viiddidan ja divodanbargguiguin leat dál geargan. Ođđa lanjain lea bures sadji, muhto maiddái Siidda ovddeš hápmi oidno ain.

Henkilökuva

Hannele Pokka pyytää blogissaan työrauhaa saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle – toivoo valtion pidättäytyvän saamelaisia koskevista päätöksistä

Hannele Pokka toivoo henkilökohtaisessa blogissaan, että valtio pidättäytyisi päätöksistä, joita saamelaiset ovat avoimesti vastustaneet.

Avvil

Geahča video: ná šlivggoda kárášjotnieidda holbi, go galleda Suomabeal boarrásiid dánssaid

Kárášjoga joatkkaskuvlla oahppit gallededje Avvila logahaga ja seammás besse maiddái oahpásmuvvat earenoamáš árbevirrui. Stine Lise Nordsletta Somby illudii, go duosttai dánsut olbmuid ovddas.

Tapani Melaluoto kuuntelee kokousta

Lappi buresbirgenguovllu guovloráđđehus ii dohkkehan guovlostivrra válljejumiid sámegiela lávdegoddái

Lappi buresbirgenguovllu guovloráđđehus evttoha, ahte guovlostivra gieđahallá sámegiela lávdegotti lahtuid válljema ođđasit.

Hannele Pokka.

Hannele Pokka gáibida bloggastis duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnii bargoráfi: sávvá stáhta heaitit váttásmahttimis soabadeami

Doaimmat, mat dahkkojit sápmelaččaid oaiviliid vuostá, eai Hannele Pokka mielas ovddit soabadallanproseassa stáhta ja sámiid gaskkas.

Lähikuva kuusenoksasta Rovaniemen Ounasvaaralla

Luonnonperintösäätiö lea álggahan kampanja davimus Sámi vuvddiid beales

Kampanja lea álgán dán vahku vuossárgga ja bistá golbma jagi.

Anne Ollila on Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja.

Ođđa boazoboles álggahii barggus cuoŋománus – Anne Ollila lea duđavaš: "Boazodoallu lea dakkár suorgi, masa dárbbašuvvo sierra máhttu"

Boazobolesa bargun lea earret eará dutkat návdojuvvon boazosuoládemiid ja eará boazodollui laktáseaddji rihkkosiid.

Inarin seurakunnan nuorisotyöntekijä Viivi Törmänen.

Nuoraide leat plánen ollu doaimmaid ja suohtastallama Sámi girkobeivviide – borgemánus Anáris márkanastet

Viđát Sámi girkobeivviid lágidit Anáris borgemánu 5.–7. beivviid. Nuoraide leat dán jagi plánen máŋggalágan doaimmaid. Girkobeaivvit čohkkejit oktii máŋgga buolvva sámiid lávlut árbevirolaš sálmmaid, searvat ipmilbálvalusaide ja čuovvut semináraid.

Petra Magga-Vars

Guldal jiena: Luohteárbevieru nannegohtet juoigankafeain

Sámi árvvut -searvvi ságadoalli Petra Biret Magga-Vars dadjá, ahte maid luohteárbevieru nannemii lea čielga dárbu. Juoigankafea lea prošeakta, mainna vigget boktit beroštumi luđiide earenoamážit nuoraid gaskkas.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle