Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Vaikko Tallinna tunnel ii ovdánivččii, Jiekŋameara ruovdegeaidnoplánaid eai áiggo hávdádit

Esttelaš ministtar áigu evttohit Estteeatnama geassádeami Tallinna tunnelfidnus. Tunnelfidnu jođiheaddji ii oainne dan gomihit tunnelfidnu, iige váikkuhit Jiekŋameara ruovdegeaidnoplánaide.

Vuomaselän teurastamon palon syy yhä epäselvä – palolla vakavat seuraukset paliskunnille

Lapin paliskunnan poroisännän mukaan uutta teurastamoa täytyy alkaa suunnitella. Syksyn teurastuksia ei ole vielä ratkaistu.

Vuopmečielggi njuovahaga buollima sivva ain eahpečielggas – Buollimis issoras váikkuhusat bálgosiidda

Lappi ja Avvila bálgosat fertejit hukset ođđa njuovahaga, árvala Lappi bálgosa boazoisit. Bálgosat eai vuos dieđe, mo čovdet čavčča njuovademiid.

Davvinjárgga turisma lea geahppánan 75 proseantta – Suoma beale linnjábiillatge eai jođe dál dohko ja dat oidno maid buvddain

Ovdamearkka dihtii Kutilan liikenne -bussefitnodaga biillat eai leat dán gease fitnan oktiige Davvinjárggas. Anárlaš Iisko-Matti Näkkäläjärvi lohká dan oidnon čielgasit sin buvddas.

Eanodaga gielda oastá girdigietti fitnodatdoaimma – girdigieddi rahppojuvvo dattetge dálvái

Eanodaga gielda ja girdigieddefitnodat Finavia leat dahkan ovdasoahpamuša Eanodaga girdigietti doaimma joatkašuvvamis.

Deanu gielddapolitihkkár ballá Suoma beale hoteallaid nuoskidit Deanu – Ohcejoga gielddahoavda: "Suomas lea hui čavga birasláhka"

Deanu gieldda várresátnejođiheaddji Odd Erik Solbakk áigu dáhtut Norgga ja Suoma rádjačázádatkommišuvnna dutkat ášši.

Sápmelaččat leat dálkkodan iežaset šattuiguin juo don doložis – Iskka, dovddatgo don dáid šattuid geavaheami

Yle Sámi teasttas beasat geahččalit, man bures don dovddat árbevirolaš dálkkasšattuid ja daid geavaheami.

Boaldámuš divru Suomas lávvordaga – njuorggánlaš fitnodatdoallit jáhkket norgalaččat jotket Suomas táŋkema

Njuorggáma bensenstašuvnna áššehasain 90 proseantta leat norgalaččat.

Giehtaruohttasis geahččaladdet rusttegiid, maiguin mobiilaoktavuođat doibmet maid doaresbeal guovlluin – oktavuođaide leamaš juo duođalaš dárbu

Gilbberjávrri Bihčosjávrris testejit rusttegiid, maid lahkosiin fidne neahttaoktavuođa ja dan mielde maid telefovnna doaibmat.

Finnair girdigoahtá fas Avvilii vihtta vuoru vahkus – mátkeealáhusa ovttasbargoorgána: "Lea hui dehálaš, ahte girdimat fas álget"

Finnair girdigoahtá Helssega ja Avvila gaskka fas sotnabeaivvi rájes. Inari-Saariselkä Matkailu Oy beaivválaš jođiheaddji Marja Kumpuniemi muitala, ahte olbmot leat váillahan girdijohtolaga Avvilii.

Ná vuvdet ja ostet dál luopmániid – kilohaddi birrasiid logi euro sihke fitnodagain ja sosiála medias

Murjjiid vuvdet dál olu sosiála medias ja dan várás leat vuođđudan Facebook-joavkku. Nu joavkkus go fitnodagainge oastinhaddi lea luopmániidda sullii logi euro.

Luonnonkasvit kukoistavat nyt pohjoisimmassa Lapissa – Tenon rannasta voi bongata yli 40 eri kasvia

Säiden puolesta pohjoisimmassa Lapissa ei ole ollut kovin kummoinen kesä, mutta luonto tuntuu silti nauttivan.

Emeritaprofessor Vuokko Hirvonen: Muitalusaid ja máinnastemiid viiddideapmi máŋgga mediai sáhtášii movttiidahttit sámenuoraid lohkat girjjiid

Sámi girjjálašvuohta guorahallá árbevieruid ja identitehta, muhto mo movttiidahtit sámenuoraid lohkat? Hirvonen ávžžuha geavahit máŋgga media vejolašvuođaid.

Eanodagas jeakkit fiskadin luopmániin, Anáris dat eai leat vel nu olu láddan – Maarit Magga: Nu buorre luomejahki, ahte soaitá fertet váldit luomu

Vaikko Anára guovllus eai leat vel gáfat olu láddan luopmánat dihtton, lea luomejahki buoret go diibmá, oaivvilda Hilma Mustonen. Maiddái Sierge Rasmus lea movttáskan lubmet.

Vuosittain ryhmä saamelaisnuoria kiertää kertomassa kulttuuristaan Norjassa – Elle Rávdná Näkkäläjärvi on yksi heistä

Elle Rávdná Näkkäläjärvi asuu Norjan Kautokeinossa, mutta koti löytyy Suomestakin, Lemmenjoelta isänsä kotikylästä.

Luonddušaddu leamašan dán geassi oalle buorre – dál geargá vel návddašit čábbáseamos liđiin

Vaikko dálkkiid bealis ii leamašan davvin olles áiggi nu ráhpa geassi, luondu orro ceavzimin oalle bures. Šattut leat liikon arvviin ja go eai leamašan nu goardi bahkat.

Poccuuh kiksen Avveel markkânist – vuoijâmrido aiđuu, vâi poccuuh iä monâččii tohon

Avveelpalgâs puásuiiššeed tuáivu, et forgâ poccuuh vyelgih kuobbârij maajeeld meddâl siijdâst.

Lisääntyvä tuulivoimaa luo painetta porotaloudelle Norjassa – tuoreen raportin mukaan porotalous ja tuulivoima eivät sovi samalle alueelle

Poronhoitajat eivät pidä vihreän energian tavoittelua pätevänä syynä tuulivoiman lisäämiselle poronhoitoalueella.

Oassi sámeguovllu bargosajiin sirdásit dábálaš bargamii borgemánus – gáiddusbargu goit lea ožžon nana saji bargoeallimis

Yle Sápmi lea jearran sámeguovllu gielddain ja sámeásahusain, ahte áigotgo dat vel joatkit gáiddusbargama čakčat.

Guldal jiena: 13 olbmo váldigohtet Ketterä allaskuvlla pedagogalaš oahpuid

Prošeaktakoordináhtor Tiina Mattanen muitala, ahte sii geahččalit ordnet oahpuid nu olu lagašoahpahussan, go vejolaš.

Elle Rávdná Näkkäläjärvi lea okta ođđa ofelaččain: "Háliidan leat ávkin Sápmái"

Elle Rávdná Näkkäläjärvi háliida bargat ovdagáttuid vuostá ja danin ozaige Sámi ofelažžan.

Oulu universitehta skuvlegoahtá psykologaid – Ohcejoga gielddadoavttir sávvá, ahte universitehta válddášii vuhtii sámegielat psykologaid dárbbu

Vel ii leat diehtu, várrejitgo sámegielagiidda dihtoearrebáikkiid. Sámis goit livččii psykologaide stuorra dárbu.

Nellimin vanha uittoränni Inarissa on vaarassa lahota paikoilleen – hoitovastuuta pallotellaan Museoviraston ja Metsähallituksen välillä

Museovirastolla ei ole varaa korjaustoimenpiteisiin eikä Metsähallitukseltakaan ole luvassa apua ennen kuin hoitovastuusta on neuvoteltu.

Olbmot Yle Sámi sosiála medias: dát leat čábbámus sámegielsánit

Yle Sápmi jearai sosiála medias čábbámus sámegiela sániid ja vuorbádii seammás geasseveaskkuid vástideddjiid gaskkas.

Áŋŋela guovllus Anárjohkii heavvanan olmmoš lea gávdnon

Lihkohisvuohta dáhpáhuvai, go guokte albmá leigga bidjamin fatnasa johkii, muitala NRK. Heavvanan almmái lei 60-jahkásaš Norgga riikkavuloš.

Sámi beaivveruovttuin doalahit čakčat seamma rávvagiid go giđđat: juos lea buozus, ii oaččo boahtit beaiveruktui

Dán áigge dábálaš nuorvuge sáhttá suorggihit. Jearaimet Sámi beaiveruovttuin, mo sii leat ráhkkanan dasa jus giinu buohccá.

Paleface, Sami Yaffa ja Peltsi puolustavat Käsivarren tuntureita kaivostoimintaa vastaan yhdessä 10 000 muun adressiallekirjoittajan kanssa

Käsivarren tuntureita puolustavasta adressista löytyy myös muita tunnettuja nimiä, kuten Meeri Koutaniemi ja Toni Gardemeister.

Varas raporta muitala boazodolliid vásáhusaid bieggafámus – Peer Gaup: "Dat lea hui garrasit čállojuvvon, das ii leat čihkkojuvvon mihkkige"

Varas raporttas muitalit čieža bálgosa vásáhusaid bieggafámu váikkuhusain boazodollui Norgga bealde.

Ealgalobiid mieđidit Anárii, Ohcejohkii ja Soađegillái eambo go diibmá, Eanodahkii fas uhcit

Sámi fuođđodikšunsearvvit orrot leamen duđavaččat čakčii mieđihuvvon bivdolobiid mearrái, earret Eanodagas vurde vel uhcit lohpemeari.

Beatnagiid dovdomerken soaitá šaddat bákkolažžan Suomas jagis 2023 – Eanodaga-Muoná guovllus sullii bealis beatnagiin lea dál digitála dovdomearka

Dál ovdamearkka dihte Eanodaga ja Muoná gielddas sullii bealis beatnagiin lea digitála dovdomearka.

NRK: Paarmat piinaavat poroja verille Jakutiassa – biologin mukaan se on seurausta ilmastonmuutoksesta

Norjan yleisradioyhtiö NRK:n nettisivuilla on video, jossa paarmat ovat syöneet poron verille.

Boazodoallit čuvvot gealdagasas makkár guopparjahki šaddá – váikkuhusat bohccuide leat stuorát

Vai boazu fidne buoiddi, galggašii dat beassat borrat guobbariid.

Beatnagis gávdnui niranas Kárášjogas – Sámis niranasaid gávdnet nu unnán, ahte dili lea dutki mielas veadjemeahttun čuovvut

Niranasaid árvalit boahtit Sápmái máddin beatnagiid fárus, danin go niranas sáhttá bissut guhká beatnaga guolggain.

NRK Sápmi: Divrrit biinnidit bohccuid Jakutias, biologa dadjá dán leat dálkkádatrievdama váikkuhus

Neahtas lea leavvan video, mas boazu lea sakka borahallan lávžžáide.

Puškoi vihelem lii kuálástemvyehi mon hárvi innig máttá – keejâ já kuldâl maggaar tot lii

Tovle vihelii syeinimáánust, ko talle puškoid lii älkkee suoinâlmijn uážžuđ, iäge eres kyeleh liihâd.

Saamenmaa houkuttelee nyt runsaasti kotimaisia matkailijoita: luontokohteiden parkkipaikat ovat poikkeuksellisen täynnä

Hiljaisen kevään ja alkukesän jälkeen matkailu on elpynyt pohjoisimmassa Lapissa.

Dutki Hanna Outakoski: Mánát ja nuorat leat eahpesihkkarat čállit sámegillii – oahpahusas dehálaš čájehit, makkár ávki sámegiela čállindáiddus lea

Hanna Outakoski dutkkai sámegiela čállima oahpaheami konteavsttaid vuođđoskuvllain ja allaskuvllain.

Aanaar markkân skeittiparkki vuoitij jienâstem tast, mon várás kieldâ ässeeh kiävtáččii 10 000 eurod

Aanaar kieldâ ässeeh ožžuu jo nube tove meridiđ mon várás 10 000 eurod kiävttoo. 74 jienáin jienâstem vuoitij Aanaar markkân skeittiparkki.

Suopmelaš beakkálmasat Paleface ja Peltsi bealušteaba Giehtaruohttasa ruvkedoaimmaid vuostá: "Go luondu billašuvvá, dat váikkuha maid olbmuide"

Ii ruvkkiid Giehtaruohttasa duoddariidda -adreassas leat jo badjel 10 000 vuolláičállosa. Daid joavkkus leat maid dovddus namat.

Joogaa mäntyyn nojaten – hektisen arjen pelastus voi löytyä takapihalta

Jos korona toi sietämättömän stressin, apu voi löytyä läheltä. Metsäjoogassa yhdistyy kaksi tehokasta rauhoittumisen keinoa.

Guldal jiena: Sámi bálgosat váldet beali Giehtaruohttasa guovlovárremii: “Dilli ii leat dohkálaš”

Tiina Sanila-Aikio Sámi bálgosat -searvvis muitala, ahte boazodoalliin lea oktasaš fuolla ruvkedoaimmaid viiddideames Sápmái.

Sámi musihkkaakademiija ordne olles beaivvi festivála borgemánus – váldoartisttat leat musihkkaakademiija studeanttat

Festivála artisttat leat Anna Lumikivi, Laura Tapiola, Heli Aikio, Anna Morottaja, Heli Huovinen ja Mihkku Laiti.

Báikkálaččat vurdet vuoiggalašvuođa Deanu njuolggadusráđđádallamiin – luossabivdi: Doaivumis barget dakkár mearrádusaid, ahte luossanálli seailu

Ráđđádallangoddi lea čoahkkanan vuosttas háve geassemánus. Báikkálaččat vurdet, ahte dán háve sin jietna gullošii mearrádusdahkamis.

Sámi oahpahusguovddážii ohcet veahkkerektora

Veahkkerektora bargguide gullá earet eará oahpahusguovddáža oahpahusdoaimma jođiheapmi ja oahpaheddjiid oahpahusa ja eará bargguid čuovvun.

Goit 70 olbmo leat almmuhan iežaset Leavvajoga deaivvadeapmái bieggafámu vuostá – mielde leat maiddái Sámi njunušpolitihkkárat

Davvi bieggafápmoplánaid vuosttildeaddjit čoahkkánit Leavvajohkii vahkkoloahpas.

Eatnigiela čábbámus sánit, kollekielâ vááimuvuálááš säänih, moččumõs sääʼn sääʹmǩiõlin

Mat leat golbma čábbámus sáni ja manin? Moh láá kulmâ muččâdumos sääni já mondiet? Mii lij moččumõs sääʹn da mon tiõtt?

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle