Aihe: Sápmi

Máŋggat sámenuorat páhkkejit gálvvuideaset ja fárrejit čuđiid kilomehteriid geahčai studeret – mo nuoraid galggašii fidnet ruovttoluotta Sápmái?

19-jahkásaš Ánte Tenoranta áigu boltut fárrenkoffara bajás ja simpulit vuot skuvlabálgá ala.

Norgga duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna raporttas evttohuvvojit vihtta čielga doaibmabiju – dasa lassin boares boasttuvuođaid galgá dovddastit

Norgga duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna geigii 700-siidosaš raportta stuorradiggái duorastaga. Raporttas evttohuvvo, mo buoridit sápmelaččaid, kvenaid ja meahcceláddelaččaid dili ja sajádaga Norggas.

Suoma davimus boaldámušstašuvdna heaitá: Gili olbmot vihkkehallet táŋkkaid oastima ja sávvet ođđa fitnodatdoalli joatkit boaldámušvuovdima

Suoma davimus boaldámušvuovdinbáiki lea Njuorggámis. Boaldámuša vuovdin nohká doppe suoidnemánu loahpas. Báikkálaččaid eallimii váikkuha dat, jus gilis ii beasa boaldámuša oastit.

Luksushotellista syntynyt julkisuus poiki Jasper Pääkköselle kutsun Lappiin – Pääkkönen: herkullinen tilaisuus päästä keskustelemaan kaivosteollisuudesta

Lapin kauppakamari on kutsunut Jasper Pääkkösen Lappiin tutustumaan paikalliseen elinkeinoelämään. Pääkkönen näkee kutsun mahdollisuutena päästä keskustelemaan Lapin kaivosteollisuudesta.

Kyttyrälohta saa tästä päivästä alkaen kalastaa Tenojoesta: ”Ei tämä tule kalastuskulttuuria pelastamaan”, toteaa toiminnanjohtaja

Perinteiset lohenpyyntiin tarkoitetut lohiverkot pitää jättää naulaan, ja kalastukseen on käytettävä muita pyyntikeinoja.

Báikkálaččat, geain leat bivdovuoigatvuođat, besset dán gease bivdit ruoššaluosa fierbmebivdosiin Deanus – eiseváldit joba ávžžuhit dasa

Bivdu ii goit oaččo dagahit Deanu luosaide vahágiid ja jus Deanu luossa báhcá bivdosiidda, de daid galgá luoitit ruovttoluotta johkii, muittuhit eiseváldit.

Jasper Pääkkösen luksushotellihanke Inarissa kuumensi tunteet – lappilaisyrittäjät kutsuivat näyttelijän Lappiin ottamaan selvää asioista

Jasper Pääkkösen luksushotellihanketta puolustava Facebook-päivitys poiki kutsun tutustua Lapin elinkeinoelämään, joka ei ole lappilaisten yrittäjien mukaan niin mustavalkoinen kuin Pääkkönen väittää.

Anárjávrri gáttiide áiggoše hukset luksushoteallaid – ášši juohká olbmuid oaiviliid

Anárjávrri gáddái leat plánemin hukset luksushoteallagiliid. Yle Sápmi finadii Avvila márkanis gulaskuddamin, ahte maid olbmot jurddašit dáid plánaid birra.

Gili olbmot lágidit miellačájáhusa vuvddiid ja servoša gullama bealis Anár márkanis

Miellačájeheaddjit háliidit fuomašuhttit das, ahte hotealla huksenášši lea bohciidahttán fuola ja maiddái eahpeluohttámuša. Hoteallaeaiggát imaštallá dan ságastallama.

Lehtola vieljažat čálliba meastaba gilvvu girjjiid sámiid ja báikkálaš historjjás – dál soai almmustahtiiga girjjiideaska oktanaga

Beroštupmi historjái, sámekultuvrii ja čállimii lea boahtán sudnuide ruovttus.

Uđđâ anarâškielâ sárnooh áiguh porgâškyettiđ sämikielân, juátkiđ kielâuápuid já sámástiđ aldemuigijn

Säämi máttááttâskuávdáá anarâškielâ uáppeeh Bianca Benini, Jarmo Pyykkö, Kaisa Tikka-Morottaja, Kari Chan já Kaisa-Maria Poikela muštâleh maid sij oppii škovliittâs ääigi.

Saamelaisten haettava luvat Tenojoen lohiin tuomioistuimesta – alkuperäiskansalle toivotaan omaa pyyntilupaa

Utsjoella pidetyssä Tenojoen vesistöä koskevassa seminaarissa keskusteltiin mahdollisuuksista säilyttää saamelaisten pyyntioikeudet tulevaisuudessa.

40 jagi eallinbargu sámegielat doaimmaheaddjin – Ealli arkiivva áhčči Jouni Aikio báhcá ealáhahkii

Aikio lea bargoeallimis áigge geargan bargat buotlágan bargguid Yle sámegielat doaimmahusas. Dál son čáhkke saji nuorabuidda.

Deanuleagi olbmuin ii leat nohkan jáhkku beassat vel muhtin beaivve fas luossabivdui – jurista sávvá sámiide sierra bivdovuoigatvuođa

Maŋŋebárgga ja gaskavahku dollojuvvon Deanučázádaga semináras Ohcejotnjálmmis ságastalle vejolašvuođain, mo sáhtášii seailluhit sápmelaččaid bivdovuoigatvuođaid boahtteáiggis.

Nuvvoslaš Jani Guttorm barggašii milloseabbot boandan go oahpaheaddjin – báŋkkuin ii leat goit nu buorre jáhkku davi eanandollui

Nuvvoslaš Jani Guttorm barggašii milloseabbot boandan go oahpaheaddjin. Báŋkkuin ii leat goit nu buorre jáhkku davi eanandollui.

Totuus- ja sovintokomissio huolissaan Tenon lohenpyyntikiellon jatkumisesta: "Tässä murennetaan jokisaamelaisten kulttuurin kivijalkaa"

Puheenjohtaja Hannele Pokka toivoo, että Tenojokilaakson saamelaiset jakaisivat kokemuksiaan totuus- ja sovintokomission kesäkuussa alkavien kuulemisten yhteydessä.

Luossabivdogielddus áitá johkasápmelaš kultuvrra – duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna lea fuolas Deanuleagi olbmuid birgemis

Dál šaddá juo goalmmát geassi go luossabivdu lea Deanus oalát gildojuvvon. Komissárat sávvet Deanuleagi olbmuid muitalit komišuvdnii sin vásáhusaid.

Duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna álggaha gullamiid geassemánu álggus

Komišuvnnain sáhttá dál juo soahpat áiggi, jus háliida searvat gullamii.

Yle Sápmi čuovui: Sámediggeláhka čalmmustahttojuvvui miellačájáhusas Helssegis – Juuso deaivvadii ráđđehusa čohkkejeaddjiin

Amnesty Sápmi lágidii odne maŋŋebárgga miellačájáhusa Helssegis Seahtoviesu ovdda bealde čalmmustan dihte sámediggelága.

Ohcejogas ságastallet Deanu guolástanárbevieruin ja rivttiin guokte beaivve – dat lea láhččojuvvon min iežaimet geahččanguovllus, muitala Riitta Orti-Berg

Seminára ordnejit ovttasbargun Suoma ja Norgga Sámedikkit sihke Deanučázádaga guolástanhálddahus. Dan sáhttá čuovvut maid gáiddusin.

Ruoššaluosaid mearihis mearri rohttii su nákkosgirjedutkin – “Oktage ii dieđe mii dáhpáhuvvá, dát lea ođđa ášši”

Goalmmát buolvva biologa dutká dál, mo Ruoššas leavvan vierisšládja váikkuha davi jogaid ekovuogádahkii.

Náttašduottar geasuha duháhiid olbmuid, muhto geaidnu dan lusa lea dego buđetbealdu – gielda lea lohpidan doarjut divvunbarggu 10 000 euroin

Sompiojávrreluodda Soađegili Vuohčus lea vearrámus muttus giđđat go lea siivvuhisvuohta.

Aktivistit liittoutuivat ajamaan saamelaisten ihmisoikeuksia: ”Monet meistä saamelaisista ovat hyvin väsyneitä”

Saamelaiskäräjälakiin liittyvä vääntö herätti Amnestyn perustamaan saamelaisten oikeuksia ajavan Amnesty Sápmi -aktivistiryhmän. Saamelaisaktivistit ovat ottaneet uuden ryhmän vastaan liikuttuneina.

Aktivisttat lihtodedje ovddidit sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid: "Máŋggat mis sápmelaččain leat hirbmat váiban"

Sámediggeláhkagižžu boktalii olmmošvuoigatvuohtaorganisašuvdna Amnesty vuođđudit sierra joavkku ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid Suomas.

Aleksi Ahlakorpi lea álo hálidan bargat stand up-komihkkarin – ”Liikon stoahkat sániiguin, liikon stoahkat gielain”

Ahlakorpi lea dán giđa áigge beassan fárrui Roavvenjárgga stand up-klubba doaimmaide ja ovdanbuktán iežas spivkkaid giđa áigge jo goit njeljii.

Hotelli aloitti maatyöt ilman rakennuslupaa Inarissa – Tekninen johtaja: “Siinä on tietyllä tavalla vähän ennakoitu”

Inarin kunnanhallitus hylkäsi Wilderness-hotellin lupahakemuksen poiketa kaavasta Juutuanjoen rannalla. Yritys oli kuitenkin jo ehtinyt tehdä maatyöt suunniteltua hotellirakennusta varten.

Hoteallaeaiggát álggahii ođđa vistti eanabargguid huksenlobi haga – teknihkalaš jođiheaddji: ”Das leat mannan veháš plánaid ovddabeallái”

Anára gielddaráđđehus hilggui Wilderness-hotealla lohpeohcamuša spiehkastit lávas Juvddujohgáttis. Fitnodat lei goittotge juo geargan dahkat eanabargguid plánejuvvon hoteallavistti várás.

Jäänmõsân kuvddlum sääʹm podcaastin mainstet jieʹnnǩiõllsažvuõđ, adoptio, sääʹm ǩiõtt-tuâjai da aazztõkääiʹj pirr

Tän artikkeela leät noorrâm jäänmõsân kuvddlum Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain -podcaastid da tõi neʹttčõõđtõõzzid.

Ohcejoga gielddahoavda Taina Pieski álgá Siidda ođđa museahoavdan – ”Dat lea dego sápmelaččaid álbmotmusea”

Pieski lea maŋŋebárgga cealkán iežas eret Ohcejoga gielddahoavdda virggis. Ođđa bargui son álgá borgemánus.

Vielä ei tiedetä, kirjoitetaanko saamelaiskäräjälaki hallitusohjelmaan – kokoomus ja perussuomalaiset ovat vaitonaisia, RKP kehittäisi lakia

Lapissa yksi kiinnostavimmista asioista hallitusneuvotteluissa on saamelaiskäräjälain kohtalo. Kysyimme neuvottelevilta puolueilta, pääseekö lain uudistus tulevaan hallitusohjelmaan mukaan.

Ođđa studeanttaid namat leat almmustahtton – ohcejohkalaš Mihkkal Karpoffii studeantadutkkus mearkkaša friddjavuođa

Yle almmustahttá ođđa studeanttaid namaid logahagaid addin dieđuid vuođul.

Vel ii leat diehtu čállojuvvogo sámediggeláhka ráđđehusprográmmii – Kokoomus ja vuođđosuopmelaččat leat jávohaga, RÁB gal ovddidivččii lága

Yle Sápmi jearai ráđđádalli bellodagaid oaivila das, ahte beasságo sámediggelága ođasteapmi ráđđehusprográmmii mielde.

Käännösohjelma osaa viimein myös saamen kieliä: ainutlaatuiselle algoritmille syötetään miljoonia lauseita, joita se matkii

Tarton yliopiston käännösohjelma oppii saamen kieliä matkimalla esimerkkilauseita.

Sámegielat videospeallu sáhttá šaddat Davviriikkaid buoremus speallun – gilvala Nordic Game Awardsis miessemánu loahpas

Dahkkit háliidedje dahkat spealu, mii buktá ovdan sámegiela ja sámekultuvrra.

Elämä on muovannut Kyllikki Tanhuasta suvaitsevaisen äidin, jolle jokainen ihminen on tärkeä: “Minulle kaikki ovat samanlaisia, kaikkia täällä tarvitaan”

Ivalolainen Kyllikki Tanhua vastaanottaa äitienpäivän mitalin tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä. Hän on omistautunut auttamiselle äitinä, mummona, omaishoitajana ja vapaaehtoistyöntekijänä.

Pohjoissaameksi näytelty videopeli viihdyttää, eikä opeta – käsikirjoittajaa turhauttaa saamelaisten karnevalisoiminen

Tamperelaisyrityksen saamelaistarinoihin ja -kulttuuriin perustuva seikkailupeli on saanut kiitosta luovuudestaan. Kotimaisen palkinnon pokannut videopeli tavoittelee nyt kansainvälisiä markkinoita.

Suoma beale Sámis borgemánus guokte Pride-dáhpáhusa – Anáris Anár Pride ja Heahtás Sápmi Pride

Anár Pridei ohcet dál ruhtadeddjiid, ovttasbargoguimmiid, artisttaid ja eaktodáhtolaččaid. Anára nuoraidráđđi lea vuođđudan bargojoavkku plánet ja válmmaštallat dáhpáhusa.

Čátte sámegillii maiddái lávvardaga Eurovišuvnnaid finálas – sámegielat vejolašvuohta lea dán jagi fállun vuosttas háve

Sámegielagat gávdne chat-bálvalusa jo semifinálaid áigge. Vuot beassá čálašit sámegillii ja chat rahpasa lávvardaga jo diibmu 21.

Sámi giellaleairras beassá sámástit earáiguin vaikko seainni gavccodettiin

Giellaleaira dollojuvvui Rivdolis, Nuoraid- ja luondoturismaguovddáš Vasatokkas. Dán háve dohko ledje boahtán 12- ja 13-jahkásaš sámenuorat Deanus ja Anáris.

Saamelaiset mukaan työryhmään suunnittelemaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tulevaisuutta

Tavoitteena on varmistaa, ettei kansallispuiston tulevaisuuden suunnitelmista aiheudu haittaa alkuperäiskansalle.

Eallin lea hábmen Kyllikki Tanhuas eatni, geasa juohkehaš lea dehálaš: ”Munnje buohkat leat seammalágánat, buohkaid dáppe dárbbašit”

Avvillaš Kyllikki Tanhua viežžá etniidbeaivve gudnemedálja dásseválddi presideanttas. Son lea oamastan eallimis earáid veahkeheapmái eadnin, guoibmin, mannjin ja áhkkun.

Go dokumeantafilmmas lea sierra váikkuhankámpanja, dehálaš fáttát ožžot eanet fuomášumi – West: ”Veahkeha olbmuid oažžut dieđu”

Helssegis DocPoint-festivála ordne jahkásaččat Impact-beaivvi, mas filbmadahkkit deaivvadit vejolaš ovttasbargoorgánaid. Suvi West Máhccan-filbma lea okta njealjis dán jahkásaš filmmas.

Ruošša sámesearvvus juohkásii soađi dihte – eará sápmelaččat botkejedje sidjiide oktavuođaid ja “dat ii veahkehan geange”, dadjá Roman Jakovlev

Ruošša sápmelaččat leat ballagoahtán váidagiin soađi dihte. Norgii vuolgán aktivista veardida dili 1930-logu Sovjetlihttui.

60 km/h suksilla poron perässä – poroajaja Seija Matero hurahti Lapin formuloihin jo lapsena

Kun Seija Matero roikkui 11-vuotiaana suksilla poron perässä, hän ei arvannut tekevänsä sitä vielä viisikymppisenä. Matkasimme Materon kanssa Inariin, missä lajilegenda osallistui viimeiseen kisaansa.

Tero Mustosen Goldman-palkinnolla elvytetään 73 hehtaarin metsä Inarista

Tero Mustonen on ensimmäinen suomalainen, joka on saanut Goldman-ympäristöpalkinnon. Palkintorahoilla ennallistettavan metsän sijainti paljastetaan kesäkuussa.

Boahtte čavčča rájes skuvlegohtet sode-suorggi olbmuid sámegielas ja kultuvrras – ulbmilin lea oažžut 80 oahppi skuvlejupmái

Ulbmilin lea buoridit sámegielat sode-suorggi bargidili ja maiddái nannet sámekultuvrra dovdámuša.

Tero Mustonen Goldman-ciistin jeälltet 73 hehtaar mieʹcc Aanrest

Muõttmuuttâs-vuässõskååʹdd saaǥǥtuõʹllʼjeei Tero Mustonen Goldman-pirrõsciistin sääʹttet oouʹdabnalla mieʹcc Aanrest. Pääiʹǩ, koʹst meäʹcc lij, päljstet ǩieʹssmannust.

Kela sámegielat bálvalusaid geavahit unnán – gielladorvočálli fuolas: ”Juos mii eat daid geavat, de man guhká dat mis leat?”

Álbmotealáhatlágádus Kela buorida olles áigge sámegielat neahttabálvalusaid. Sámedikki gielladorvočálli ávžžuha Kela buoridit sámegielatbálvalusaid seamma buorrin go suomagielatge bálvalusaid.

Eurovision feber loktana ja ”Cha cha cha” čuodjá jo sámegilliige – Elle-Máárjá Siltalas leat dál seammalágan soajit go iežas idolas

Avvillaš Elle-Máárjá Siltala lea šaddan njuolgut Käärijä fánsan. Son lea maiddái ráhkadan Cha cha cha -bihttái sámegielat sániid.

Sápmelaččat girkus -fidnu johtigoahtá sámeguovllus – ”Mii beassat ságastallat váttis áššiid birra”

Bargu ii bisán dušše Sápmái, muhto ulbmil lea galledit maiddái gávpogiid. Fidnu ulbmilin lea buoridit sámegielaid ja sápmelaš kultuvrra sajádaga Suoma evangelalaš-luteralaš girkus.