Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Metsähallitus jatkaa saamelaisten pyhien paikkojen suojelua: nyt vuorossa on Sulaojan pyhä lähde Karigasniemellä

Viime vuonna Metsähallitus rauhoitti matkailulta Inarijärvellä sijaitsevan Ukonkiven, joka on inarinsaamelaisten vanha seita eli pyhä paikka. Tänä kesänä Metsähallitus pyrkii rauhoittamaan Karigasniemessä sijaitsevan Sulaojan alueen purkamalla osan Sulaojan retkeilyreitin rakenteista.

Edesmenneen isoäidin kasvot päätyivät amerikkalaisnettikaupan leggingseihin – näin voi käydä sinullekin, sillä kuvia on julkaistu laajalla lisenssillä

CC0-lisenssi avaa esimerkiksi museoiden kuva-arkistoja vapaaseen käyttöön ja katseluun, mutta käyttö ei ole aina välttämättä moraalisesti hyväksyttävää. Laura Feodoroff sai lopulta edesmenneen isoäitinsä kuvan pois amerikkalaisverkkokaupan tuotetarjonnasta pitkällisen prosessin jälkeen.

Yle Sápmi sirdása gulul geasseáigái – radios gullat geasi áigge earret eará geassegussiid

Boahtte vahkus Yle Sámi radios bohtet fápmui geassesáddenáiggit ja Yle Sámi iđit báhcá geasseboddui. Min tv-ođđasat, Yle Ođđasat, leat oaidnimis vel maŋimuš vahku ovdal geassebottu, mii álgá mihcamáraid maŋŋá.

Nuõrr vueʹbbež pueʹtte kaaʹnivuiʹm Heʹlssnest Sääʹmjânnma ǩieʹsstuâjaid – âʹǩǩâʹšše päʹrnntaaurõõžžid da määđaid

Nuõrr vueʹbbež, 18-ekksaž Elli Sääskilahti da 15-ekksaž Inka Sääskilahti åʹcce “õʹhttešt jieʹllmest” -ǩiõččlâsttmõõžž Sääʹmjânnmest. Suäna ääʹvee ǩieʹssmannu ääiǥas kääʹnnkaaʹffpõõrt Aanra.

Laura Feodoroff gávnnai iežas áhkkurohki gova amerihkálaš neahttagávppi buktagiin – ná sáhttá geavvat geasa beare

CC0-liseansa dahká vejolažžan gova lobálaš ávkkástallama maiddái gávppálaččat. Guhkes proseassa maŋŋá Feodoroff oaččui áhkus gova eret neahttagávppis, muhto govva sáhttá leavvat neahtas agibeaivve.

Guldal jiena: Sámediggi atná Muttošjávrri boaresvuovddi suodjalanášši buorre ovdamearkan eará oktasašmehciide

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso dadjá, ahte Sámediggi lea juo guhkkit áigge sávvan, ahte maiddái davimus Sámis livččii vejolaš suodjalit boaresvuvddiid ja oažžut dain seammás maid buhtadusa.

Puoh evangeliumeh láá tääl jurgâlum anarâškielân já Markus evangelium luhhum jienâkirjen

Evangeliumij jurgâlempargo piištij nelji ive. Tääl Ráámmát teevstâin lii almostum meiddei vuosmuš jienâkirje, mon Petter Morottaja lohá.

Valtio tukee vanhojen metsien suojelua nyt myös Ylä-Lapissa: Utsjoen porotilalliset innostuivat suojelemaan omistamaansa metsää naapuripaliskunnassa

Utsjoen porotilojen yhteismetsä on hakenut ympäristöministeriöltä vanhojen metsien suojelurahoitusta, jossa maanomistus pysyy ennallaan, mutta puuston arvo korvataan maanomistajalle. 700 hehtaarin suojelusta Utsjoen porotilojen yhteismetsä saanee lähes 900 000 euron korvaukset.

Guldal jiena: Sápmelašvuohta viidát oidnosii Oulus – kulturoaivegávpotjagi plánen juo olles fárttain jođus

Davvi-Suoma stuorámus gávpot ja maid stuorra universiteahtagávpot Oulu válljejuvvui gieskat EU kulturoaivegávpogin jahkái 2026. Ávvojagi doaimmaid leat juo olles fárttain plánemin ja sápmelašvuohta galgá maid viidát oidnot.

Gárasavvonlaččat: "Čáppat lea luoddaguora vánddardit go čorgat lea"

Gárasavvonlaččat čoahkkanedje čorget luoddaguoras ruskkaid eret. Luonit gal gávdnojedje mánáid dárkilis čalmmiid ja háhppilis gieđaid geažil.

Saamenkieliset muuttavat pois saamelaisalueelta suomenkielisiä harvemmin – myös ivalolainen Anne Olli päätti palata kotiseudulleen

Tuoreen selvityksen mukaan Lapin pohjoisimmissa kunnissa saamenkieliset ovat kotiseutu-uskollisempia kuin suomenkieliset. Veto- ja pitovoimainen Lappi -hanke on tuottanut yhteistyössä Aluekonsulttitoimisto MDI:n kanssa Lapista poismuuttoselvityksen. Yhtä laajaa selvitystä lappilaisten poismuutosta ei ole aikaisemmin tehty.

Eatni ja nieidda guoktá vuosttaš oktasaš dáiddaduodji lokte sin oktavuođa – ii baicce gaskaneaset, muhto maiddái eatnamii

Sámedáiddár Outi Pieski ja su nieidda guoktá Katja ja Birit Haarla barge ovttasbarggu vuosttaš háve. Šattai lanja sturrosaš installašuvdna, mii buktá máttarmáttuidge lagabui.

Ohcejoga válgalávdegoddi šattai vuorbádit maŋimuš báikkis: Pirjo Konttinen loktanii váldostivrii

Ohcejoga boahttevaš váldostivrra nissonáirrasiid mearri loktanii viđa áirasii, go otne gaskavahku guovddášválgalávdegoddi šattai vuorbádit ovtta váldostivrráirrasbáikkis.

Guldal jiena: Deanu oalgejogaid bearráigehččet dárkilabbot dán gease ja bearráigeahččit leat eanet go ovdal

Deanu guolledoalloguovlu, Lappi EJB-guovddáš ja Meahciráđđehus leat mearridan lasihit bearráigeahču Deanu oalgejogaide. Fuollan lea, ahte Deanu luossabivdogildosa dihte bivdodeaddu oalgejogain lassána.

Sámegielagat hárvvibut fárrejit eret sámeguovllu gielddain go suomagielagat – Avvillaš Anne Olli mearridii maid máhccat Sápmái

Statistihkaid mielde Anáris, Eanodagas ja Ohcejogas olbmot eai hálit seammaláhkai fárret eret ruovttuguovllus go eará guovlluin Suomas. Sámegiella lea okta sivva, manin Avvilis bajásšaddan Anne Olli háliida fárret ruovttoluotta davás.

Guldal jiena: Sámegielddaid nuoramus ođđa gielddastivraáirras lea 23-jahkásaš Essi Lappalainen

Anárlaš Essi Lappalainen beasai Anára váldostivrii 61 jienain Guovddášbellodaga listtus, ja vuordá rabas mielain boahttevaš váldostivrra baji.

Boazodoallit sáhttet dál ohcat buhtadusaid goavvejagi boazovahágiin – golbma sámebálgosa eai goit beasa ohcat vahátruđaid ollenge

Buhtadusaid sáhttá ohcat borgemánu 16. beaivve rádjái. Sámebálgosiin Báišduottar, Giehtaruohtas ja Neakkel bálgosat gahččet eret vahátruđaid ohcamis beare alla boazologuid geažil.

Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahcci áigu suodjalit 700 hektára sturrosaš boaresvuovddi Muttošjávrre bálgosa guohtuneatnamiin

Boazodáluid oktasašmeahcci lea vuolgán fárrui birasministeriija ruhtadan boaresvuvddiid suodjalanfidnui, mas eananoamastus bissu eananeaiggádis, muhto stáhta máksá muoraid árvvu eaiggádii ja meahcci fas suodjaluvvo agibeaivái.

Válgaanalysa: Sáhttá dadjat, ahte jienasteaddjiid mielas bures bahčči gusa ii gánnet vuovdit iige ruovdestálu oastit sadjái

Boares bellodagat dáhpejedje báikkiid sámegielddaid váldostivrrain, báikelogu fas lasihedje unna bellodagat. Maiddái ollu Sámedikki áirasat válljejuvvojedje iežaset ruoktogielddaid váldostivrraide. Makkár áššit váikkuhedje ovdamearkan Eanodaga ođđa dillái? Jovnna Aikio ja Susanna Guttorm leaba analyseren válgabohtosa.

Gájanas-joavkku skearru bálkkašuvvui Kanádas SSIMA-gálas

Gájanas-joavkku debyhtaskearru bálkkašuvvui Jagi riikkaidgaskasaš eamiálbmotjoavkku báddejupmin.

Guldal válgaságaid Vuohčus: giliolmmoš sávvá olbmot jienastit dakkára, guhte dovdá bures boazodoalu

Yle Sápmi finai bearjadaga Vuohčus gulaskuddamin, mas olbmot hállet ovdal válggaid. 

Anár birgii bures gieldalihtu čielggadeamis – gieldalaččat luhttet luohttámušolbmuide ja giitalit soabalaš áššiid dikšuma

Suoma gieldalihtu čielggadeami mielde Anára gielddas lea buorre vuoigŋa áššemeannudeami oktavuođas. Gieldalaččain lea maid stuorra luohttámuš gieldda njunnošiidda.

Leatgo lappalaččat Anára eamiálbmot ja lassánago Ohcejogas bálvalanássama dárbu? Yle Sápmi dagai fáktadárkkisteami gielddapolitihkkariid čuoččuhusaide

Dárkkisteimmet Yle válgamášenii sámegielddain vástidan gielddaválgaevttohasaid čuoččuhusaid ovdamearkan árrabajásgeassinbálvalusain, olbmuid čohkkemis gielddaguovddážiidda ja bálvalanássamis. Sáhtát iskat áššis maiddái ieš, mo árvvoštalat čuoččuhusaid deaivása doallama.

Päinnmõš luâtteeuʹnivuiʹm vuäitt viikkâd mieʹldes – nääiʹt ǩiâvi še Jane Helppiiʹje, ǥu son alttii vitt eeʹjj mââiårra

Njeäʹllemneǩ Jane Helppi valmštââtt ǩieʹzz da alggčõõuč šâddpäinnmõõžž. Son nåårr jeeʹresnallšem šâddvueʹzzid da kuõbbrid. Son lååkk jiânnai neeʹttest tän ääʹšš pirr še.

Davás vurdet geassit fas valjis karavánariid: báikkálaččat leat fuolas luottain mat báhcet lundui – karavánariid searvi ávžžuha geavahit campingsajiid

Njuorggánlaš fitnodatdoalli mielas karavánariid galggašii rávvet buorebut, ahte gosa oažžu mannat ja gosa ii.

Ruoŧa girku áigu átnut ándagassii sápmelaččain – Soabadallandutki: "Illudahttá, ahte girku háliida bidjat eambbo ruđa sámebargui"

Ándagassii átnun dahkkojuvvo guovtti oasis, vuosttaš geardde boahtte skábmamánus Uppsala duopmogirkus ja nuppes Luleås golggotmánus 2022. Nákkosgirjedutki ja teologa Helga West mielas lea mearkkašahtti, ahte Ruoŧa girku lea váldán soabadallamii maiddái ekonomalaš beali fárrui.

Guldal jiena: Deanuleagi sámenissonat leat sádden Norgga gonagassii reivve, mainna bivdet veahki

Reivve vuolláičálli jáhkká, ahte gonagas ádde sin dili ja sáhtášii veahkehit.

Beaivváš sevnnjodii: mađi davveleappos geahčči lei, dađi stuorát stuhka mánnu snelkii beaivvážis

Juohke jagi gosnu eatnanspáppa alde geahčadettiin gomuvuođa linnját deivet nu, ahte dát golbma almmigáhppála deivet seamma linnjái. Dán háve goit ii leat oaidnimis ollislaš sevnnjodeapmi gostige.

Yle Sápmi skuvle hárjehallanprográmma bokte ođđa sámegielat mediabargiid – "In mun jurddaš, ahte suomagillii barggašin dákkár barggu"

Dálá dilis sámegielat journalisttat leat unnán ja hárjehallanprográmmain geahččalitge movttiidahttit ja skuvlet ođđa sámegielat olbmuid mediasuorgái.

Guldal jiena: Ohcejohka šearrá -temávahku ordnejeaddjit sávvet fitnodagaid ja servviid searvat ja ordnet dáhpáhusaid

Dál buot dáhpáhusat leat Ohcejoga gilis. Gieldda astuáigečálli sávvá, ahte temávahkku livčče olles gieldda dáhpáhus.

Ohcejogas viššaleamos jienasteaddjit – ovdajienastus nogai ikte eahkedis

Guovtti vahku ovdajienastus nogai ikte. Juogalágán olahus jienastusproseanttas šattai olles riikkas, muhto ovdajienastus lei maid guhkkit, go dábálaččat.

Statistihkaid mielde Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan olbmot duđavaččat skuvlejupmái – Yle amiskone almmustuvvá dán rájes guktii jagis

Geahča mašiinnas, geat leat válmmaštuvvan dán giđa Suoma ámmátskuvllain ja mo dihto ámmátskuvllain leat beassan bargoeallimii válmmaštuvvama maŋŋá.

Nuõrttsääʹmǩiõllsaž musikkvideoid tueʹjjeet pâi hääʹrveld, nuʹtt-ba Skaidd-joukk haaʹlii leämmnet še visualaž tuâjaid – ođđ musikkvideo õlmstâʹttet piâtnac

Nuõrttsäʹmmlaž artistt Heidi Gauriloff da uccjooǥǥneǩ suõmmeei Niki Rasmus lie tuejjääm õõutâst elektroonlaž musiikk Skaidd -jooukin. Suännast lie puettam kâʹl striiʹmjemkääzzkõõzzid musiikk ouddâl da täin musikkvideoin suäna čuäʹjtâʹlle jiijjâz musiikk maailma vuõssmõs vuâra.

Fitnodat váidán Ohcejoga huksenháhkamiin márkanriektái

Ášši gieđahallan lea gaskan márkanrievttis.

Vuäʹmm hirsspõõrtâst šõõddi ođđ ceessan Kaisa Vuolukka da Kauko Ljetooff dommšillju – Čeʹvetjäurra blauslõʹvveš ođđ ceessan õõutâst sääʹmõutstõõzzin

Čeʹvetjääuʹrest blauslõʹvveš kuʹǩes ääiʹj mâŋŋa ođđ ortodookslaž ceessan âânnmõʹšše. Kauko Ljetooff di Kaisa Vuolukka dommšeelljast õʹnneš vuõssmõs sluuʹžv neäʹttel-loopp. Vuuʹd nuʹbb ceessan lij miârkk jieʹlli kulttuurâst, vuäinn eʹčč Elia.

Sámediggi lágida neahttasáddaga sámediggelága nuppástusas: ulbmilin lea addit rivttes dieđuid ja vástidit gažaldagaide

Neahttasátta lágiduvvo otne eahkedis. Dan sáhttá čuovvut Sámedikki neahttasiiddus.

Dál leat almmustahttán rávvagiid filbmadahkkiide, mo gieđahallat sámi fáttáid filmmain – rávvagat leat ofelažžan sihke sápmelaš ja olggobeale filbmadahkkiide

Sámegirjjálašvuođa ja -kultuvrra professor Harald Gaski mielde dakkár rávvagiidda lea leamašan čielga dárbu.

Gielddadoavttir ávžžuha maid sámiid váldit koronateastta rájáid alde: "Testen ii leat givssideami dihte"

Bákkolaš testemii leat spiehkastagat. Ohcejoga gielddadoavttir Heidi Eriksen dadjá, ahte daid maid soapmásat geavahit boastut ávkin.

Boađe muitalit iežat oaiviliid gielddaválggain – Yle Sápmi johtá dán vahkus iešguđet sámegielddain gullamin jienasteaddjiid oaiviliid

Jienasteaddjiin lea vejolašvuohta dán vahkus boahtit muitalit radiosáddagii iežaset oaiviliid gielddaválggain. Yle Sápmi sádde válgaságaid maŋŋebárggas bearjadahkii veaigeradios diibmu 15.00–16.00 gaskkas njuolggosáddagis.

Elli ja Josef Guttorm leaba mielas go Gáregasnjárgii huksejit vistti boarrásiidda: "Dieđusge lea buoret báiki go ruoktu lea lahka"

Gáregasnjárgga ja dán birrasa boarrásut olbmuide ceaggana bálvalandállu. Huksenbargu álggahuvvo dálá plánaid mielde boahtte čavčča ja visti gálggašii leat gárvvis 2022 loahpas.

Luistellen avantoon tai puhallettavalla uimalelulla jäistä jokea alavirtaan: Oli jäitä tai ei, karigasniemeläinen Kirsi Saijets ui joka päivä

Kun muut odottavat kesähelteiden lämmittämiä uimavesiä, karigasniemeläinen Kirsi Saijets on uinut jo koko talven. Uinti-innostus on johtanut nyt vuoden kestävään uimahaasteeseen.

Geahča video: Njávdán ealáskii go rádjá rahpasii fas Norgii – Torill Sivertsen: "Olbmot leat vuordán dán beaivvi"

Viimmat lea Norga rahpan rájá maiddái Njávdámis ja beassá gili gávppašeapmi ja eará ovttastallan fas ealáskit.

Ođđasamos dieđut koronavirusis: Smávva ložžemat testtemii rájáin, Anára gielddas boahkuhišgohtet dál 30-jahkásaččaid

Yle Sápmi beaiváda dán artihkkalii ođđasamos dieđuid koronavirusa dagahan dilis eandalit davvin.

Stunžen galbma čázis olles dálvvi – Kirsi Saijets vuojada leš dál makkár dálki beare

Go earát vurdet ahte čáhci lieggana, de Kirsi Saijets lea vuojadan jo olles dálvvi. Dál son áigu vuojadit juohke beaivve birra jagi.

Ara Aikio bearašlahtut leat vázzán skuvlla, man birrasis gávdne mánáid joavkohávddi Kanádas: "Velge dovdojit bákčasat, vaikko ieš in leat vázzán dan skuvlla"

Guovllu eamiálbmogii, Neskonlith čerdii gullevaš sápmelaš Ara Aikio muitala, ahte leamašan váttis áddet dan, man fasttit su álbmoga vuostá leat láhtten.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle