Aihe: Yle Saame

Ruoŧa ráđđehus mieđihii lobi ásahit ruvke Gállokii – guovllu boazodoalli: "Min eallin ii dohkke masage, iige boazodoalus leat makkárge árvu"

Ráđđehusa mearrádus lea hirpmástuhttán viidát Ruoŧa beale Sámis ja dagahan fuola. Ruvke dárbbaša goit vel biraslobi ja ášši gieđahallan sáhttá ádjánit máŋga jagi.

Barentsin alueella toimiva verkkolehti näki jo kuukausia ennen sotaa muutoksen tiedonsaannissa Venäjällä: Ulkomaalaisille toimittajille ei puhuta

The Independet Barents Observer -verkkolehden päätoimittaja Thomas Nilsen kertoo, että journalismin tilanne Venäjällä on vaikea eivätkä venäläiset uskalla avata suutaan ulkomaalaisille toimittajille.

Guldal jiena: Petra Laiti jođihišgoahtá fas Suoma Sámi Nuoraid -searvvi

Dán jagi Suoma Sámi Nuoraid -searvvis leat olu dáhpáhusat, prošeavttat ja rájárasttildeaddji ovttasbargu. SSN galgá maid ávvudit 30–jagi bálgás.

Guldal jiena: Muitalusbivdit johtet ohcamin muitalusaid, main dahket fiktiiva filmma – Storyhunters Sápmi álgán Guovdageainnus

Storyhunters dahje muitalusbivdit lea ISFI, Yle ja NRK ovttasbargu, man leat dál ráhkadeame Guovdageainnus. Internašunála sámi filbmainstituhta jođiheaddji Ánne Lájlá Utsi lea ilus prošeavttas, go das boahtá leat sámevuohta ja sámi oaidnu viidát mielde.

Vuođđoláhkaváljagoddi galledii Sámedikki – deaivvadeamis gálle čađa sámediggeláhkaevttohusa

Vuođđoláhkaváljagottis lea vierrun galledit Sámedikki juohke válgabajis. Sihke vuođđoláhkaváljagotti ságadoalli ja Sámedikki ságadoalli leigga duđavaččat ságastallamiidda.

Tanska pyysi anteeksi inuiiteilta, jotka vietiin perheiltään 1950-luvulla – "Epäinhimillistä ja kunniatonta", luonnehtii pääministeri

Vuonna 1951 yhteensä 22 inuiittilasta vietiin perheiltään ja lähetettiin Grönlannista Tanskaan. Kokeilussa inuiittilapsista pyrittiin tekemään tanskalaisia.

Utti jeagárrykmeanta hárjehallá Avvila bálgosa guovllus soađi várás – nuorra soalddáhat ohppet seammás birget maid Sámi luonddus

Juohke jagi Utti jeagárrykmeanta hárjehallá Sámis. Soahtehárjehusaid leat plánen nu, ahte dát eai galgga hehttet guovllu bohccuid.

Danmárku ánui ándagassii inuihtain, geat gárte 1950-logus sosiálalaš iskkadeapmái – Stáhtaministtar: "Dat lei olmmošmeahttun ja gutneheapme"

Iskkadeamis inuihtamánáin galge dahkat danmárkulaččaid. Oktiibuot 22 máná váldojuvvojedje eret bearrašiin ja sáddejuvvojedje Kalaallit Nunaatas Danmárkui jagis 1951.

Perussuomalainen jäsen haastaa kielivaatimuksen aluevaltuuston saamen kielen lautakunnassa

Yrittäjä Juha-Pekka Mikkola sanoo olevansa kolttasaamelainen, mutta ei osaa saamen kieltä. Hyvinvointialueista säädetyn lain mukaan saamen kielen lautakunnan jäsenten on oltava saamenkielisiä.

RKP saamen Klemetti Näkkäläjärvi arvostelee aluevaltuuston paikkajakoa

RKP saamen ainoa edustaja, Saamelaiskäräjiäkin johtanut varavaltuutettu, ei ole saamassa paikkaa hyvinvointialueen saamen kielen lautakuntaan. Hän on saamassa paikan tarkastuslautakuntaan.

Saamelaiskäräjät kritisoi saamen kielen lautakunnan kokoonpanoa

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Markus Lohen mukaan valmistelutoimielin ei voi sopia paikkajaosta, koska siltä puuttuu poliittinen ohjaus.

Lappis mánát eai šat dárbbat geavahit máskka skuvllas – Nubbi ii áiggo dan nuollat ja nubbi illuda go beassá fas vuoigŋat álkit

Bearjadaga rájes Lappi buohccedikšunbires vuođđoskuvlaoahppit eai leat dárbbašan geavahit máskkaid. Anára skuvlla 3.–4. luohkká ohppiin oassi illuda ja oassi áigu ain geavahit máskka.

Uudistunut Unna Junná palaa ruutuun ystävänpäivänä

Unna Junná -lastenohjelmaa lähetetään 14.2. alkaen maanantaisin kello 8.35 TV2 ja Yle Teema -kanavilla, sekä Yle Areenassa.

Sodankylä valittaa Urho Kekkosen kansallispuiston metsästyskiellosta hallinto-oikeuteen

Sodankylän kunnanhallituksen mukaan rajoitus rikkoo laissa määriteltyä paikallisten metsästysoikeutta. Rajoituksen taustalla on kansallispuistossa 2020 sattunut metsästysonnettomuus.

Supmii lea addon gaskaboddosaš doaibmagielddus Leahttáseanu málbmaohcamiidda – riikkaidgaskasaš TSS-komišuvdna dutká boazosámiid váidaga

Boazosámit váide vuosttas geardde TSS-komišuvdnii málbmaohcama dihte. Maiddái mánáidrivttiid komišuvdna dutká ášši.

Uuden Musiikin Kilpailu selostetaan myös saameksi – lähetystä Yle Areenassa juontavat Linda Tammela ja Heli Huovinen

Yle Sápmin juontajakaksikko tekee historiaa tämän kuun lopussa, kun Ylen Uuden Musiikin Kilpailu selostetaan ensimmäistä kertaa saameksi.

Taina Pieski on Utsjoen uusi kunnanjohtaja

Taina Pieski on saamelainen ja sukutaustaltaan Utsjoelta. Utsjoen kunnanjohtajaksi oli kymmenen hakijaa.

Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio ii áiggo ealáhagasge joavdelastit: "Gosaba seepra ráiddáinis ja jurista jurddašanvugiinis beassá"

Riekteveahkkin, ášševuoddjin ja gielddahoavdan son lea beassan bargat servodatáššiid ovdii. Ealáhahkii báhcima maŋŋá son joatká láhkaáššiiguin ja guovlostivrrabáiki maid barggaha.

Vehádat vehádaga siste: Sunna Siilasjoki lea šaddan duođaštit iežas dáidduid go válljii elrávdnjebargguid ja bohccuid

Vehádat vehádaga siste -dokumeantaráiddu ođđasamos oassi muitala Sunna Siilasjoki birra, guhte lea cuvken ovdagáttuid nuorra nissoniid birra.

Ođđasamos dieđut koronavirusis: Sámeguovllu njoammunlogut njiedjan | Anára gielda juohká ruovttuteastaid skuvlalaččaide

Yle Sápmi beaiváda dán artihkkalii ođđasamos dieđuid koronavirusa dagahan dilis eandalit davvin.

Skábmagovat lágiduvvojit juo nuppádassii gáiddusin – dáiddalašjođiheaddji: "Eai báhcán olu molssaeavttut dán dilis"

Lágideaddjit gávnnahedje mannan bearjadaga veaigin, ahte festivála lágideapmi báikki alde Anáris lea veadjemeahttun koronaepidemiija geažil.

Diibmá almmustuvve unnit sámegielat girjjit go dábáláččát – Kirste Paltto ođđaseamos girji láttai badjel 30 jagi: "Čállin lea guhkes proseassa"

Diibmá almmustuvve unnit sámegielat girjjit go dábáláččát. Stuorámus oassi diibmá almmustuvvan girjjiin leat mánáid- ja nuoraid girjjit.

Válgachat-ságastallamis badjánii jurdda sámegielat sode-bálvalanguovddáža ásaheamis – áššedovdi atná ságastallama mávssolažžan plánenbarggu dáfus

Yle vuosttas válgachat-ságastallamis čálašedje lagašbálvalusaid seailuma lassin sámegielagiid boahttevaš sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusain. Ságastallamis bohte ovdan iešguđetlágan jurdagat sámegielat bálvalusaid ovddideapmin.

Telia valitti Traficomin päätöksestä, joka velvoittaa teleyritykset rakentamaan toimivat puhelinyhteydet saamelaisalueen pohjoisosaan

Telian valitus ei vaikuta muiden teleyritysten velvollisuuteen korjata matkaviestinverkkoa tieosuudella Inarista Angelin kautta Karigasniemelle.

Riŋgemat bohtet miehtá Lappi eanangotti – Avvila dearvvašvuođaguovddážis leat gergosat veahkehit birra jándora goit jagi 2024 loahpa rádjai

Avvila dearvvašvuođaguovddáža gohcci doaktárat veahkehit olbmuid viidát miehtá Lappi eanangotti. Áigi čájeha, mo bálvalusat ordnejuvvojit sode-ođastusa maŋŋá.

Oktiibuot logi evttohasa Ohcejoga gielddahoavdda virgái

Ohcejoga gielddahoavdan ohce ovccis. Dasa lassin okta olmmoš attii iežas miehtama virgái.

Telia váidán Traficom mearrádusas hukset buoret telefonfierpmi Áŋŋela ja Anárjoht guvlui – "Fierbmi mihtiduvvon boastut"

Vaikko telefitnodat Telia leage váidán johtolat- ja diehtojuohkindoaimmahat Traficom mearrádusa, de dat ii váikkut eará telefitnodagaid geatnegasvuhtii divvut telefonfieprmi geainnuin Anáris Áŋŋelii ja Áŋŋelis Gáregasnjárgii

Ođđasamos dieđut koronavirusis: Anára gielddas šaddá vuordit máŋggaid vahkuid, jus áigu ii hohpolaš -dikšui | Ráđđehus gieđahallá restoráŋŋaid ráddjendoaimmaid álgovahkkus

Yle Sápmi beaiváda dán artihkkalii ođđasamos dieđuid koronavirusa dagahan dilis eandalit davvin.

Suomas beassá dikšui Norgii máŋgga dilis ja dan sávvet joatkašuvvat sode-ođastusa maŋŋá – "Jallavuohta livččii jus dán vejolašvuođa ii geavahivččii"

Suomabealde beassá njealji dilis geavahit ránnjáriikka dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid. Dán artihkkalis beasat lohkat guovtti olbmo vásáhusaid ja das goas suomabealde lea vejolaš vuolgit Norgii dikšui.

Aotearoa buoremus geahčadanáiggi tv-ođassáddaga láidestii vuosttas háve doaimmaheaddji, geas lea maorinissoniid árbevirolaš hearva gáibbis

Maoridoaimmaheaddji Oriini Kaipara šattai juovlabasiid vuosttas buoremus geahčadanáiggi tv-ođassáttaláidesteaddji, geas lea moko kauae nappo maorinissoniid árbevirolaš hearva gáibbis. Dát lea mearkkašahtti dáhpáhus maoriálbmoga almmolaš ovddasteami ektui riikkas.

Niillas Holmberg suomagielat romána luoikkahanvuoru gártá girjerájuin vuorddašit guhká – girjji fáttas boahtá maid sámegielat romána

Halla Helle -girji lea olaheamen maid fránskkagielat lohkkiid. Sámegielat lohkkitge besset girjji máilbmái, muhto nuppi geahččanguovllus.

Duodji, musihkka, luossaságat ja sámeoahpahusa dilli geasuhedje Yle Sámi radioguldaleddjiid ja ođasgehččiid vássán jagis

Loga dán artihkkalis, makkár jearahallamat ja videot geasuhedje Yle Sámi guldaleddjiid ja gehččiid dán jagi.

Vurkegohtet árbedieđu Deanu luossabivddus – seammás čielggadišgohtet luossamusea lágideami vejolašvuođaid

Ohcejoga gielddas leat ráđđádallan, makkár doaibmabijuid gielddas galggašedje dahkat vai gielda ealáskivččii. Ráđđádallamiin badjánii jurdda vurket luossabivddu árbedieđu.

Dát ođđasat geasuhedje eanemusat Yle Sámi lohkkiid jagis 2021: Ijahis Idja ja duodji, jiekŋalive, koronaráddjehusat ja politihkka

Dán artihkkalii leat čohkken buot eanemusat lohkkiid olahan ođđasiid, maid Yle Sápmi lea jagi 2021 áigge almmustahttán.

Girjerájuin sámegielat mánáidgirjehildut geasuhit – sámečoakkáldagas olbmot luoikkahit maid duodje- ja historjjágirjjiid

Eanemus luoikkahuvvon girjjiid joavkkus sámegillii čállojuvvon mánáidgirjjiin leat Sunna Kitti Jiehtanasa iđit sihke Sissel Gaup ja Malle Remmel 15 lohkangirjjáža ráidu Ánin dánin táhppán siun.

Ohcejohka lea beastašuvvan koronanjoammumiin – várrugasvuođa ii goit sáhte vajálduhttit

Gielddas leamašan maŋimuš koronanjoammun čakčat. Ohcejoga gielddadoavttir Heidi Eriksen giitalage gieldalaččaid das go dilli lea ná buorre.

Sámi artisttat guldalit olu eará musihkkáriid šuoŋaid ja lávlagiid – Makkár bihtát báhce čuodjat beljiide jagis 2021?

Yle Sápmi jearai sámi artisttain Åsa Márgget Antis, Niko Valkeapääs, Hanna-Maaria Kiprianoffis ja Aimo Aikios, ahte makkár sámemusihkka lea báhcán buoremusat millii vássán jagis.

Bohccuin ii leat dássážii gávnnahuvvon oaivvevuorri Suomas – biebmolágádus háliida goit ain lasi čájánasaid bálgosiin

Biebmolágádus joatká oaivevuorredutkamuša, go dávda ain gávdno Norgga gottiin. Dás duohko ii leat goit šat dárbu sáddet spire goddin dahje vuojahallan bohccuid oivviid dutkamuššii.

Sámi juovlastállu ii leat beare siivos áddjá: "Go čierasta stálu sehkkii, de dat doalvu mánáid"

Váiko oarjemáilmmi juovlanigá leage váldán ain eanet saji, de muitalusat ja máidnasat sámi juovlastálus ain ellet otná beaivvege.

"Tsára-bomba" bávkaluvvui Sovjetlihtus 60 jagi dassái ja dat dovdui gitta davimus Sámis: "Eanan doarggistii nu, ahte lihtit skilaidedje skáhpes"

Bávkaleami duohken lei máilmmi stuorámus riikkaid fámostallan ja “Tsára-bomba” leige Sovjetlihtu vuohki čájehastit oarjemáilbmái givrodagas.

Guldal jiena: Nuorat dovdet ollu oktonasvuođa ja áŧestusa – dat oidno maiddái searvegotti nuoraidbarggus

Korona dávdavára geažil ollu nuoraid deaivvadeamit ja čoahkkaneamit leat geahpeduvvon. Nuoraid dovddut oktonasvuođas leat lassánan guovtte jagis ja nuoraidbargit oidnet dan háleštandárbbu, mii nuorain lea.

Niila Rahko oaidná ođđa buresbirgenguovllus vejolašvuođa lasihit sámegielat bálvalusaid – daid dárbbu ii sáhte oaidnit jus dat eai fállojuvvo

Niila Rahko bargá plánejeaddjin Lappi boahttevuođa sosiála- ja dearvvasvuođaguovddáš -prográmmas, ja su bargun lea ovddidit sámiid mielladearvvasvuođa- ja narkotihkkabálvalusaid. Dál deháleamos bargun lea oažžut sadjái sámegielat áššehasaid bálvalanbálgá.

Vuolgât tiervuođâid Juovlâvuolgâttâsân! Sádde dearvvuođaid Juovlasáddagii! Vuõlttâd jooultiõrvʼvuõđid Jooulvuõlttõʹsse! Lähetä terveisiä Joulululähetykseen!

Yle Säämi Juovlâvuolgâttâs vuolgâttuvvoo tuorâstuv 23.12.2020 tijme 14.00–17.00. | Yle Sámi Juovlasátta sáddejuvvo duorastaga 23.12 diibmu 14.00–17.00. | Yle Sääʹmjânnam Jooulvuõlttõõzz vuõltteet neljdpeeiʹv 23.12. čiâss 14.00–17.00. | Yle Saamen Joululähetys lähetetään torstaina 23.12 kello 14.00–17.00.

Guldal jiena: Petra Laiti bargá dál nuoraid davviriikkalaš veahkkeruhtaprográmmaiguin – son sávvá eanet sámiid ohcat ruhtadeami sin bokte

Petra Laiti lea bargagoahtán nuoraid veahkkeruhtaprográmmaid ráđđeaddin. Su ovddasvástádusa vuolde leat guokte iešguđet ruhtadanprográmma, mat juhket doarjagiid davviriikalaš nuoraid ovttasbargoprošeavttaide.

Eanodaga gielda ovddidišgoahtá kulturturismma – ealli sámi kultuvrra háliidit buktit ovdan ehtalaš vugiiguin

Fidnu ulbmilin lea dahkat Eanodaga deháleamos kulturčuozáhagaide ovddidanplána. Dasa lassin fidnu bokte áigot plánet, mo vurkejuvvon árbedieđu sáhtašii čohkket, buvttadit ja almmustahttit digitálalaš hámis.

Guovllustivrra 59 báikkis gilvalit riikkabeaiáirasat, hárjánan gieldapolitihkkárat ja hálddahusa áššedovdit

Evttohassan leat guhtta dálá riikkabeaiáirasa ja moadde ovddeš riikkabeaiáirasa.

Stuorra noađđi báberlánaid gaskkas: lassánan eanangeavaheami dihte bálgosiidda šaddá ain eanet bargu

Go boazodoalloguvlui plánejit eanangeavahanfidnuid, šaddá das juo álggu rájes stuorra noađđi boazodolliide. Avvila bálggus lea iskan oažžut jienas gullosii váidagiiguin ja cealkámušaiguin.

Lapin avi valmistelee yli 20 henkilön yleisötilaisuuksia kieltävää päätöstä seitsemään Lapin kuntaan

Koronatilanne on vaikeutunut, minkä vuoksi Lapin aluehallintovirasto valmistelee Inarin, Kemin, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Tornion ja Ylitornion kuntia koskevaa kokoontumisrajoituspäätöstä.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on aloittanut työnsä – yhteisökuulemisia järjestetään ensi keväästä lähtien ympäri Suomea

Kiireellisimpänä tehtävänä totuus- ja sovintokomissiolla on löytää toimitila saamelaisalueelta ja palkata komissiolle sihteeristö.

Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna bargu lea beassan viimmat johtui – giđđadálvve áigge álget álbmotgullamat

Hohpoleamos bargun kommišuvnnas lea dál gávdnat doaibmasaji sámeguovllus ja bálkáhit váldočálli ja čállingotti.