Uusimmat artikkelit
Davás vurdet geassit fas valjis karavánariid: báikkálaččat leat fuolas luottain mat báhcet lundui – karavánariid searvi ávžžuha geavahit campingsajiid
Njuorggánlaš fitnodatdoalli mielas karavánariid galggašii rávvet buorebut, ahte gosa oažžu mannat ja gosa ii.
Ruoŧa girku áigu átnut ándagassii sápmelaččain – Soabadallandutki: "Illudahttá, ahte girku háliida bidjat eambbo ruđa sámebargui"
Ándagassii átnun dahkkojuvvo guovtti oasis, vuosttaš geardde boahtte skábmamánus Uppsala duopmogirkus ja nuppes Luleås golggotmánus 2022. Nákkosgirjedutki ja teologa Helga West mielas lea mearkkašahtti, ahte Ruoŧa girku lea váldán soabadallamii maiddái ekonomalaš beali fárrui.
Guldal jiena: Deanuleagi sámenissonat leat sádden Norgga gonagassii reivve, mainna bivdet veahki
Reivve vuolláičálli jáhkká, ahte gonagas ádde sin dili ja sáhtášii veahkehit.
Beaivváš sevnnjodii: mađi davveleappos geahčči lei, dađi stuorát stuhka mánnu snelkii beaivvážis
Juohke jagi gosnu eatnanspáppa alde geahčadettiin gomuvuođa linnját deivet nu, ahte dát golbma almmigáhppála deivet seamma linnjái. Dán háve goit ii leat oaidnimis ollislaš sevnnjodeapmi gostige.
Yle Sápmi skuvle hárjehallanprográmma bokte ođđa sámegielat mediabargiid – "In mun jurddaš, ahte suomagillii barggašin dákkár barggu"
Dálá dilis sámegielat journalisttat leat unnán ja hárjehallanprográmmain geahččalitge movttiidahttit ja skuvlet ođđa sámegielat olbmuid mediasuorgái.
Guldal jiena: Ohcejohka šearrá -temávahku ordnejeaddjit sávvet fitnodagaid ja servviid searvat ja ordnet dáhpáhusaid
Dál buot dáhpáhusat leat Ohcejoga gilis. Gieldda astuáigečálli sávvá, ahte temávahkku livčče olles gieldda dáhpáhus.
Ohcejogas viššaleamos jienasteaddjit – ovdajienastus nogai ikte eahkedis
Guovtti vahku ovdajienastus nogai ikte. Juogalágán olahus jienastusproseanttas šattai olles riikkas, muhto ovdajienastus lei maid guhkkit, go dábálaččat.
Statistihkaid mielde Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan olbmot duđavaččat skuvlejupmái – Yle amiskone almmustuvvá dán rájes guktii jagis
Geahča mašiinnas, geat leat válmmaštuvvan dán giđa Suoma ámmátskuvllain ja mo dihto ámmátskuvllain leat beassan bargoeallimii válmmaštuvvama maŋŋá.
Fitnodat váidán Ohcejoga huksenháhkamiin márkanriektái
Ášši gieđahallan lea gaskan márkanrievttis.
Sámediggi lágida neahttasáddaga sámediggelága nuppástusas: ulbmilin lea addit rivttes dieđuid ja vástidit gažaldagaide
Neahttasátta lágiduvvo otne eahkedis. Dan sáhttá čuovvut Sámedikki neahttasiiddus.
Elli ja Josef Guttorm leaba mielas go Gáregasnjárgii huksejit vistti boarrásiidda: "Dieđusge lea buoret báiki go ruoktu lea lahka"
Gáregasnjárgga ja dán birrasa boarrásut olbmuide ceaggana bálvalandállu. Huksenbargu álggahuvvo dálá plánaid mielde boahtte čavčča ja visti gálggašii leat gárvvis 2022 loahpas.
Luistellen avantoon tai puhallettavalla uimalelulla jäistä jokea alavirtaan: Oli jäitä tai ei, karigasniemeläinen Kirsi Saijets ui joka päivä
Kun muut odottavat kesähelteiden lämmittämiä uimavesiä, karigasniemeläinen Kirsi Saijets on uinut jo koko talven. Uinti-innostus on johtanut nyt vuoden kestävään uimahaasteeseen.
Geahča video: Njávdán ealáskii go rádjá rahpasii fas Norgii – Torill Sivertsen: "Olbmot leat vuordán dán beaivvi"
Viimmat lea Norga rahpan rájá maiddái Njávdámis ja beassá gili gávppašeapmi ja eará ovttastallan fas ealáskit.
Stunžen galbma čázis olles dálvvi – Kirsi Saijets vuojada leš dál makkár dálki beare
Go earát vurdet ahte čáhci lieggana, de Kirsi Saijets lea vuojadan jo olles dálvvi. Dál son áigu vuojadit juohke beaivve birra jagi.
Ara Aikio bearašlahtut leat vázzán skuvlla, man birrasis gávdne mánáid joavkohávddi Kanádas: "Velge dovdojit bákčasat, vaikko ieš in leat vázzán dan skuvlla"
Guovllu eamiálbmogii, Neskonlith čerdii gullevaš sápmelaš Ara Aikio muitala, ahte leamašan váttis áddet dan, man fasttit su álbmoga vuostá leat láhtten.
Johtti girjerájuin áigot stáđásmahttit sámegielat doaimmaid sámeguovllu girjerájuin: plánan earret eará lágidit máinnasbottuid
Johtti girjerádju 2 -fidnu bokte ovddidit sápmelaččaid lohkandáiddu. Sámeguovllu girjerájuin leat oalle unnán sámegielat bargit ja das Johtti girjerádju háliida veahkehit.
Veahčajogas dutket juo nuppes luosaidgoargŋuma skádjaseasaniin – Dutki: "Hirbmat miellagiddevaš geassi boahtime"
Luondduriggodatguovddáš dutká luossanáli dili maiddái eará Deanu oalgejogain go maiddái Njávdánjogas. Dutki Panu Orell dadjá, ahte dát jahki buktá divrras dieđu luossadutkiide bivdogildosa geažil.
Guldal jiena: Avvila vuolledási oahppit besset juo geassedovdduide maŋimuš skuvlavahkku áigge
Maŋimuš skuvlavahkku áigge mánát besset buđaldit duhkorasaiguin ja herskkostallat. Oahppit vurdet sakka geasseluomu ja máŋgasiin leat jo plánatge.
Guldal jiena: Solveig Joks árvala, ahte sámi árbediehtu boahtá hedjonit, go sámit eai beasa Deanus bivdit luosa
Sámi allaskuvlla vuosttašamanueansa, dutki Solveig Joks ballá Deanu luossabivdogildosa váikkuhit gitta čuovvovaš buolvvaide.
Norgga beale njávdánlaš Stein Tore Sivertsen álggahii nammačoaggima oččodan dihte riikkarájá rabas
Norgga beale Njávdámis rádji lea ain gitta, vaikko measta buot eará rájirasttildanbáikkit Suoma ja Norgga gaskasaš rájás leat rabas. Guovllu olbmuid giddejuvvon rádji hárdá.
Guollefáktage ii leat sihkkar vel, makkár njuolggadusain oažžu boahtte gease Deanus bivdit
Boahtte gease Deanus oažžu bivdit eará guliid go luosa, muhto njuolggadusat dasa eai leat vel áibbas čielgasat. Guollefákta ferte dárkilit dutkat áššebáhpáriid vai diehtá maid lea lohpi ja maid ii, ja dastoge ii soaitte leat sihkkaris diehtu.
Utsjoen kunnanjohtaja myöntää, että satojen tuhansien rakennusvalvonta olisi pitänyt kilpailuttaa – kiistää yhden yrittäjän suosimisen
Utsjoen kunnanjohtaja myöntää virheet, joiden seurauksena yksi yritys sai satojen tuhansien eurojen urakat ilman kilpailutusta. Hän selittää kilpailutuksen puutetta suunnitelmien muutoksilla, joita rakennushankkeissa tehtiin.
Guldal jiena: Anne Nuorgam sávvá, ahte Kanáda beavttálmahttá eamiálbmogiid veahkeheami
Kanádas gávdne eamiálbmogiidda dárkkuhuvvon skuvlla guovllus čuđiid mánáid bázahusaid. Ovttastuvvon našuvnnaid álgoálbmogiid bistevaš foruma ságadoalli Anne Nuorgam árvala, ahte Kanádas jáhkkimis gávdnojit vel lasi eamiálbmogiid bázahusat.
Irâtteijeeh vyerdih Sáámán taan keesi siämmáá ennuv syemmilâš mađhâšeijeid ko tijmá – kenski eenâb-uv
Säämi irâtteijeeh láá ráhtádâttâm hoppuus kiäsán já pálkkááttâm lase pargeid kesisesongin. Meid Meccihaldâttâs lii ráhtádâttâm taan keesi várás pyerebeht.
Suopma gáibida Norggas čilgehusa Finnmárkku rittu mohkkefierpmegildosa burgimis
Norgga stuorradiggi mearridii mannan vahkkus ložžet Finnmárkku mohkkefierpmebivdingildosa nu, ahte gielddus guoská dušše Deanuvuona ja gielddaid dan nuorta- ja oarjebealde. Norgga mearrádus lea beahttašupmi Supmii ja diehtu bođii vuorddekeahttá eana- ja meahccedoalloministeriijai.
Kanádas gávdne eamiálbmogiidda dárkkuhuvvon skuvlla guovllus čuđiid mánáid bázahusaid
Nuoramus mánát leat leamašan sullii golmmajahkásaččat.
Gielddaválggat 2021: Válgamášiinna vástádusaid vuođul eanaš oassi sámeguovllu evttohasain guottiha giellalasi máksima sámegiela máhtus
Yle válgamášiinna vástádusaid vuođul stuorámus oassi sámeguovllu gielddaválgaevttohasain guottiha dan, ahte sámegielat bargiide galggašii máksit giellalasi vai gielddat ožžot doarvái bargiid. Eanemus doarjja giellalassái gávdno Eanodagas. Eará gielddain oassi evttohasain gal ii guottit giellalasi.
Luuhâm lâi taan ive lussâdub korona tiet: "Kielâ kalga sárnuđ ulmuiguin ige ohtuu" – taa láá Säämi máttááttâskuávdáást valmâštum uáppeeh
Onne vástuppeeivi lâi Säämi máttááttâskuávdáá kiđđâjuhle. Meiddei avveellâš Heli Sarre uážui tuođâštâs tast, ete lii ive luuhâm jieijâs suuvâ kielâ, anarâškielâ. Keejâ taan uđđâsist valmâštum uáppei noomâid.
Sámesymbolaiguin vuvdon viehkandáhpáhus lágiduvvo Sámedikki dáhtu vuostá – Juuso: "Vearrut ávkkástallat min álbmoga symbolaiguin fitnodaga vuoitun"
Viehkandáhpáhusa leat heaitán máidnumis, muhto dattetge dat ordnejuvvo ja sisaboađuid áigot skeŋket suopmelaš searvái. Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso mielas lea váivi, go sámesymbolaid geavahit ekonomalaš vuoittu háhkamii.
Norga lea ložžemin luosa bivdoráddjehusaid mearas – beaktilis mohkkefirpmiin oažžu dattetge bivdit Finnmárkku rittus
Norgga stuorradiggi addá dattege lobi bivdit luosaid mohkkefirpmiin Finnmárkku rittus. Norgga dán vahku mearrádus bođii vuorddekeahttá Suoma eana- ja meahccedoalloministeriijai. Deanu soahpamušráđđádallamiid Suoma bealis jođihan Tapio Hakaste lea behtton ja su mielas Norgga mearrádus lea heittot luosa suodjaleami dáfus.
Kuškâdum puškoost šoodâi uđđâ anarâškielâ sárnoi hersku – Laura Korhonen: "Must kal šadda koškepuško porree"
Kuškâdum puško lii toovláš anarâšâi purrâmuš, mon kevttim lii lappumin. Tääl Säämi máttááttâskuávdáá anarâškielâ- já kulttuur uáppeeh láá oppâm meid taan ärbivuáválii tááiđu.
Rajakauppa seisoo yhä Inarin Näätämössä, vaikka muualla rajoja availlaan: Norja pitää Näätämön rajan kiinni, koska testauspaikka puuttuu
Norja sallii rajaliikenteen vain sellaisilla rajanylityspaikoilla, joiden yhteydessä on koronatestausmahdollisuus. Näätämöläisen rajakauppiaan Jari Kekäleen mielestä tilanne on epäoikeudenmukainen.
Stáhta buhtada oasi diimmá goavvejagi vahágiin – Ministtar Leppä: ”Eai govčča buot dáhpagiid, muhto veahkehit boazodolliid ovddos guvlui”
Lea vuosttaš geardi, go stáhtaráđđi buhtada boazodollide vahágiid boazovahátlága vuođul. Ráđđehus evttoha boazovahágiid buhtadeapmái 6 miljovnna euro. Jus riikabeaivvit dohkkehit lassibušeahttaárvalusa, de boazodoallit sáhttet ohcagoahtit buhtadusaid EJB-guovddáža bokte.
Valtio korvaa ankaran talven aiheuttamia vahinkoja porotaloudelle – hallitus esittää porovahinkojen korvaamiseen 6 miljoonaa euroa
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtioneuvosto toteaa porovahinkolain mukaiseen korvaukseen oikeuttavan tuhon olemassaolon. Saamelaiskäräjät ja Paliskuntain yhdistys ovat tyytymättömiä korvaussummaan. Yhdistyksen selvityksen mukaan poroelinkeino kärsi toissa talvena 23 miljoonan euron vahingot.
Čáhppes gummejorbálas mielas juohke beaivvi: Jumešnieiddat háliideaba časkit jiekŋaskearru ja niegadeaba beassat Suoma riikkajovkui
Avvillaš jumešnieidda guovttos leaba easka 16-jahkásaččat. Soai goit leaba juo boares dahkkit jiekŋaskearru speallamis. Dál niegut leat vel bajit dásis.
Manin Anár gielda lea buorre báiki nuoraide? Dan lea čielggadan Yle Sámi Ođasluohkká
Yle almmustahttá otne Ođasluohkáid ráhkadan áššiid.
Ođasluohkká čielggadii: Anára gielddas buoremus áššit leat lihkadanvejolašvuođat, skuvla ja biras
Nuorat liikojit orrut Anár gielddas. Golbma nuora Avvilis muitalit dás, manin sii liikojit orrut doppe ja maid boahttevaš gielddapolitihkárat galget sin mielas seailluhit gielddas.
Uutisluokkalaiset selvittivät: Inarissa parasta on liikuntamahdollisuudet, luonto ja hyvä koulu
Nuoret tykkäävät asua Inarin kunnassa. Kolme nuorta Ivalossa kertovat tässä, miksi kunnassa on hyvä asia, ja mitä tulevien kuntapolitiikkojen täytyy säilyttää kunnassa.
Ráđđehus evttoha goavvejagi vahátbuhtadusaide 6 miljovnna euro – Sámediggi ja Bálgosiid ovttastupmi vurde stuorát ruđaid
Sihke Sámedikki nubbi várreságadoalli Leo Aikio ja Bálgosiid ovttastumi doaimmajođiheaddji Anne Ollila mielas evttohuvvon supmi lea unni vahágiid ektui ja livččiiga sávvan stuorát buhtadusaid.
Geahča video: Siidda ođđa čoakkáldatsajit ja restoráŋŋa leat gárvát
Sámemusea ja Luondduguovddáš Siidda viiddidan- ja vuođđodivodanfidnu vuosttas muddu lea gárvvis.
Kuldâl já keejâ: Ylva Hakovirta kuáruškuođij olssis mááccuh puáris kággáin, main lii historjá – "Halijdâm kunnijâttiđ tovláid ááhuid"
Anarâškielâ lohheeh opâttâlleh mááccuh kuárrum. Ylva Hakovirta kuáruškuođij puáris kággáin, main lii historjá já maainâs. Stuárráámus hástu mááccuh kuárumist lâi uážžuđ kággáid fijnásávt oohtân, ko kággáh lijjii ereslágáneh.
Sámi oahpahusguovddáža veahkkerektor molsašuvvan máŋgii moatti jagi siste – maŋimuš ohcamis eai lean gelbbolaš ohccit
Oanehis áigge siste jo guokte virgáduvvon olbmo leat cealkán iežas eret veahkkerektora virggis. Sámi oahpahusguovddáža stivrra ságadoalli Veikko Feodoroff dadjá, ahte veahkkerektora barggus leat alla gáibádusat ja danne lea váttis gávdnat gelbbolaš ohcciid.
Geassit nuorat dinegohtet, jus fal gávdnet geassebarggu – studeanta Juha Nuorgam rávve čállit buorre ohcamuša ja dahkat buori barggu
Anárlaš nuorra albmás leamašan lihkku geassebargguid dáfus, go lea beassan seamma fitnodahkii álot bargui. Gávpogis geassebargosaji ii kánske oaččo nu álkit, go ohccit leat olu eanet. Unna gilážiin, dego vaikkoba Ohcejogas dilli lea oba buorre.
Njuorggámis lea rájá alde leamašan hušša – gávpejas: "Dát lea dego juovlaruohta livččii fas boahtán"
Rájáid rahpan Norgga rádjeguovllu ássiide buktá ilu rádjegávpejasaide ja maiddái áššehasaide. Vuossárgga muhtumat ledje dakkaviđe rasttildeamen rájá Norggas Supmii vai besset gávppašit.
Guldal jiena: Holmberg bálkkašuvvui sámi jiena badjin doallamis, Tapiola duddjogoahtá árbevirolaš čikŋačoakkáldaga Lappi ruhtarádjosa doarjagiin
Suoma kulturruhtarádjosa Lappi ruhtarádju lea juohkán buohkanassii 560 000 euro 44 ohccái. Ruhtarádju lea mieđihan Sápmái mearkkašahtti ruhtasupmiid, kulturbálkkašumi ja bargoveahkkeruđa.
Satu Gahmberg válljejuvvon Sámi oahpahusguovddáža mearreáigásaš veahkkerektorin
Virgái eai lean gelbbolaš ohccit. Gahmberg válljejuvvui virgái guovtti jahkái.
Aiddo almmustahtton musihkkavideo hástala olbmuid dálkkádatdaguide – mielde Ailu Valle, Wimme ja máŋggat dovddus suopmelaš artisttat
Dálkkádatmusihkkabihttá Yes we all need hope lea ožžon inspirašuvnna birasaktivista Greta Thunberg sáhkavuorus. Bihtás lea vejolaš gullat máŋggalágan musihkkašáŋŋeriid nu luođis ráppii go popmusihkas klassihkalašmusihkkiige.
Tiina Sanila-Aikio ja Mika Riipi eaba máhttán vuordit, ahte Jiekŋameara ruovdegeaidnu gahčahuvvo eanangoddelávas – leatgo plánat dál hávdáduvvon?
Sámedikki ovddeš ságadoalli Tiina Sanila-Aikio illuda vuorddekeahtes ođđasis. Eanangoddehoavda Mika Riipi ii jáhke ruovdegeainnu šat badjánit Davvi-Lappi eanangoddeláva válmmaštallamii, go dan gearddi leat oktii mearridan das sihkkut eret.
Poronhoitovuosi huipentuu vasojen syntymiseen – joskus vasa kuitenkin jää orvoksi, eikä se selviä ilman hoitoa: katso video
Toukokuu on porojen vasonta-aikaa. Monissa paliskunnissa vasat syntyvät vapaana luonnossa, mutta osa varmistaa vasomisen onnistumisen kokoamalla vaaminsa vasotusaitoihin. Jos vasa jää ilman emoa, ei se selviä ilman ihmisen apua.
Guldal jiena: Čáháligvääri Anáris suodjaluvvo – Aikio sohka vuvddii guovllu giđđat Luondduárbefondii
Ovdal Gábe-Máhte báikin dovdojuvvon Čáháligvääri guovlu lea sullii 42 hektára ja dohko ii leat geaidnu. Aikio sohka lea vuovdán báikki vai dat seaillošii boahttevaš buolvvaide guoskameahttumin.