Uusimmat artikkelit
NRK: Tenojoessa lohenpoikasia syövästä hauesta aletaan Norjassa maksaa tapporahaa
Tenon vesistön kalastushallinto maksaa jokaisesta vesistöstä pyydetystä hauesta 125 kruunua, joka on yhteensä noin 12 euroa.
Säämi tyeji -seervi toimâtáálun lii saje uđđâ sajattâhkaavaiävtuttâsâst – čuávuvâžžân äšši kieđâvuššoo kieldâstiivrâst
Säämi tyeji -seervi toimâtáálu já sierâdemkieddi láá paldâluvâi Aanaar markkân uđđâ sajattâhkaavaiävtuttâsâst.
NRK Sápmi: Norgga bealde máksigohtet hávggaid bivdimis goddinruđa
Norgga luonddudieđalaš instituhta NINA gárven raportta mielde eandalii hávga lea mearkkašahtti dahkki luossaveajehiid jámolašvuhtii oasis Deanu čázádaga.
Guldal jiena: "Buorre dovdu, go sáhttá čiŋadit bargui" – Sámemusea Siiddas biggohedje álbmotbiktasiid
Suomas ávvudit gaskavahku Suoma álbmotbiktasiid. Maiddái Sámemusea Siida válddii oasi dán beaivái.
Luopmániin vuhtton olu čáhppes dielkkut – dutki: "Buorre luomejagi geažil leat maid olu luomedivrrit"
Čáhppes dielkkuid dagaha luomedivri.
Beatnagiid dagahan boazovahágat čielggadeapmái – árvalusaid mielde 100 dáhpáhusa ja moaddelot jápmima jahkásaččat
Bálgosiid ovttastus ovttas eará doaibmiiguin lea čielggadišgoahtán beatnagiid dagahan boazovahágiid. Ulbmilin lea oažžut konkrehta ovdamearkkaid ráđđádallamiidda ministeriijain.
Čielggadeapmi boazodoalu heahtedilis gárvánan, ministeriijas jáhkket raportta almmustuvvat lagaš beivviid áigge
Luondduriggodatguovddáža gárven raporta vássán dálvvi muohtadilis ja dan váikkuhusain boazodoallui lea doaimmahuvvon Eanan- ja meahccedoalloministeriijai.
Anu Magga ollašuhtii koronadoarjagiin mobiilaapplikašuvnna, mainna sáhttá oahpásmuvvat earret eará boazodollui ja boazodálu historjái
Mobiilabálgá jođedettiin beassá gullat ja oaidnit muitalusa ovdamearkka boazoturismmas. Fitnodatdoalli Anu Magga dadjá Yle Lappi jearahallamis, ahte koronadoarjagiin sii baste fállat juoidá ođđa ruovtturiikka mátkkošteaddjiide.
Giellaáššit, luossabivdu, vuovderiiddut ja kultuvrra seailluheapmi – earret eará dát áššit bokte sin beroštumi politihkalaš váikkuheapmái
Risten Mustonen, Áslat Holmberg, Jan Saijets, Henna Lehtola, Niila Rahko ja Pauliina Feodoroff muitalit, makkár áššiid dihte sii beroštuvve sámepolitihkas.
Vaikko Tallinna tunnel ii ovdánivččii, Jiekŋameara ruovdegeaidnoplánaid eai áiggo hávdádit
Esttelaš ministtar áigu evttohit Estteeatnama geassádeami Tallinna tunnelfidnus. Tunnelfidnu jođiheaddji ii oainne dan gomihit tunnelfidnu, iige váikkuhit Jiekŋameara ruovdegeaidnoplánaide.
Vuopmečielggi njuovahaga buollima sivva ain eahpečielggas – Buollimis issoras váikkuhusat bálgosiidda
Lappi ja Avvila bálgosat fertejit hukset ođđa njuovahaga, árvala Lappi bálgosa boazoisit. Bálgosat eai vuos dieđe, mo čovdet čavčča njuovademiid.
Eanodaga gielda oastá girdigietti fitnodatdoaimma – girdigieddi rahppojuvvo dattetge dálvái
Eanodaga gielda ja girdigieddefitnodat Finavia leat dahkan ovdasoahpamuša Eanodaga girdigietti doaimma joatkašuvvamis.
Enontekiön lentokenttä avataan sittenkin talveksi – kunta ostaa lentoaseman liiketoiminnan
Enontekiön kunta ja Finavia ovat saaneet pitkät neuvottelut lähes maaliin, virallinen sinetti puuttuu vielä.
Deanu gielddapolitihkkár ballá Suoma beale hoteallaid nuoskidit Deanu – Ohcejoga gielddahoavda: "Suomas lea hui čavga birasláhka"
Deanu gieldda várresátnejođiheaddji Odd Erik Solbakk áigu dáhtut Norgga ja Suoma rádjačázádatkommišuvnna dutkat ášši.
Boaldámuš divru Suomas lávvordaga – njuorggánlaš fitnodatdoallit jáhkket norgalaččat jotket Suomas táŋkema
Njuorggáma bensenstašuvnna áššehasain 90 proseantta leat norgalaččat.
Giehtaruohttasis geahččaladdet rusttegiid, maiguin mobiilaoktavuođat doibmet maid doaresbeal guovlluin – oktavuođaide leamaš juo duođalaš dárbu
Gilbberjávrri Bihčosjávrris testejit rusttegiid, maid lahkosiin fidne neahttaoktavuođa ja dan mielde maid telefovnna doaibmat.
Finnair girdigoahtá fas Avvilii vihtta vuoru vahkus – mátkeealáhusa ovttasbargoorgána: "Lea hui dehálaš, ahte girdimat fas álget"
Finnair girdigoahtá Helssega ja Avvila gaskka fas sotnabeaivvi rájes. Inari-Saariselkä Matkailu Oy beaivválaš jođiheaddji Marja Kumpuniemi muitala, ahte olbmot leat váillahan girdijohtolaga Avvilii.
Ná vuvdet ja ostet dál luopmániid – kilohaddi birrasiid logi euro sihke fitnodagain ja sosiála medias
Murjjiid vuvdet dál olu sosiála medias ja dan várás leat vuođđudan Facebook-joavkku. Nu joavkkus go fitnodagainge oastinhaddi lea luopmániidda sullii logi euro.
Luonnonkasvit kukoistavat nyt pohjoisimmassa Lapissa – Tenon rannasta voi bongata yli 40 eri kasvia
Säiden puolesta pohjoisimmassa Lapissa ei ole ollut kovin kummoinen kesä, mutta luonto tuntuu silti nauttivan.
Emeritaprofessor Vuokko Hirvonen: Muitalusaid ja máinnastemiid viiddideapmi máŋgga mediai sáhtášii movttiidahttit sámenuoraid lohkat girjjiid
Sámi girjjálašvuohta guorahallá árbevieruid ja identitehta, muhto mo movttiidahtit sámenuoraid lohkat? Hirvonen ávžžuha geavahit máŋgga media vejolašvuođaid.
Eanodagas jeakkit fiskadin luopmániin, Anáris dat eai leat vel nu olu láddan – Maarit Magga: Nu buorre luomejahki, ahte soaitá fertet váldit luomu
Vaikko Anára guovllus eai leat vel gáfat olu láddan luopmánat dihtton, lea luomejahki buoret go diibmá, oaivvilda Hilma Mustonen. Maiddái Sierge Rasmus lea movttáskan lubmet.
Poccuuh kiksen Avveel markkânist – vuoijâmrido aiđuu, vâi poccuuh iä monâččii tohon
Avveelpalgâs puásuiiššeed tuáivu, et forgâ poccuuh vyelgih kuobbârij maajeeld meddâl siijdâst.
Lisääntyvä tuulivoimaa luo painetta porotaloudelle Norjassa – tuoreen raportin mukaan porotalous ja tuulivoima eivät sovi samalle alueelle
Poronhoitajat eivät pidä vihreän energian tavoittelua pätevänä syynä tuulivoiman lisäämiselle poronhoitoalueella.
Oassi sámeguovllu bargosajiin sirdásit dábálaš bargamii borgemánus – gáiddusbargu goit lea ožžon nana saji bargoeallimis
Yle Sápmi lea jearran sámeguovllu gielddain ja sámeásahusain, ahte áigotgo dat vel joatkit gáiddusbargama čakčat.
Guldal jiena: 13 olbmo váldigohtet Ketterä allaskuvlla pedagogalaš oahpuid
Prošeaktakoordináhtor Tiina Mattanen muitala, ahte sii geahččalit ordnet oahpuid nu olu lagašoahpahussan, go vejolaš.
Oulu universitehta skuvlegoahtá psykologaid – Ohcejoga gielddadoavttir sávvá, ahte universitehta válddášii vuhtii sámegielat psykologaid dárbbu
Vel ii leat diehtu, várrejitgo sámegielagiidda dihtoearrebáikkiid. Sámis goit livččii psykologaide stuorra dárbu.
Nellimin vanha uittoränni Inarissa on vaarassa lahota paikoilleen – hoitovastuuta pallotellaan Museoviraston ja Metsähallituksen välillä
Museovirastolla ei ole varaa korjaustoimenpiteisiin eikä Metsähallitukseltakaan ole luvassa apua ennen kuin hoitovastuusta on neuvoteltu.
NRK: Inarijokeen pudonnut mies löydettiin kuolleena
Mies löydettiin Inarijoesta maanantaina aamupäivällä lähellä paikkaa, jossa hän joutui veden varaan edellisenä yönä.
Olbmot Yle Sámi sosiála medias: dát leat čábbámus sámegielsánit
Yle Sápmi jearai sosiála medias čábbámus sámegiela sániid ja vuorbádii seammás geasseveaskkuid vástideddjiid gaskkas.
Sámi beaivveruovttuin doalahit čakčat seamma rávvagiid go giđđat: juos lea buozus, ii oaččo boahtit beaiveruktui
Dán áigge dábálaš nuorvuge sáhttá suorggihit. Jearaimet Sámi beaiveruovttuin, mo sii leat ráhkkanan dasa jus giinu buohccá.
Paleface, Sami Yaffa ja Peltsi puolustavat Käsivarren tuntureita kaivostoimintaa vastaan yhdessä 10 000 muun adressiallekirjoittajan kanssa
Käsivarren tuntureita puolustavasta adressista löytyy myös muita tunnettuja nimiä, kuten Meeri Koutaniemi ja Toni Gardemeister.
Varas raporta muitala boazodolliid vásáhusaid bieggafámus – Peer Gaup: "Dat lea hui garrasit čállojuvvon, das ii leat čihkkojuvvon mihkkige"
Varas raporttas muitalit čieža bálgosa vásáhusaid bieggafámu váikkuhusain boazodollui Norgga bealde.
Ealgalobiid mieđidit Anárii, Ohcejohkii ja Soađegillái eambo go diibmá, Eanodahkii fas uhcit
Sámi fuođđodikšunsearvvit orrot leamen duđavaččat čakčii mieđihuvvon bivdolobiid mearrái, earret Eanodagas vurde vel uhcit lohpemeari.
Dutkamuš: Lottiid bessenáigodat lea otnon – Sámis lottit bessejit buoremusat dalle, go goddesáhpánat ja muolddahat leat valjis
Sámis dutkamuša ollašuhtte Geavu ja Gilbbesjávrri guovlluin.
Beatnagiid dovdomerken soaitá šaddat bákkolažžan Suomas jagis 2023 – Eanodaga-Muoná guovllus sullii bealis beatnagiin lea dál digitála dovdomearka
Dál ovdamearkka dihte Eanodaga ja Muoná gielddas sullii bealis beatnagiin lea digitála dovdomearka.
NRK: Paarmat piinaavat poroja verille Jakutiassa – biologin mukaan se on seurausta ilmastonmuutoksesta
Norjan yleisradioyhtiö NRK:n nettisivuilla on video, jossa paarmat ovat syöneet poron verille.
Boazodoallit čuvvot gealdagasas makkár guopparjahki šaddá – váikkuhusat bohccuide leat stuorát
Vai boazu fidne buoiddi, galggašii dat beassat borrat guobbariid.
Beatnagis gávdnui niranas Kárášjogas – Sámis niranasaid gávdnet nu unnán, ahte dili lea dutki mielas veadjemeahttun čuovvut
Niranasaid árvalit boahtit Sápmái máddin beatnagiid fárus, danin go niranas sáhttá bissut guhká beatnaga guolggain.
Dutki Hanna Outakoski: Mánát ja nuorat leat eahpesihkkarat čállit sámegillii – oahpahusas dehálaš čájehit, makkár ávki sámegiela čállindáiddus lea
Hanna Outakoski dutkkai sámegiela čállima oahpaheami konteavsttaid vuođđoskuvllain ja allaskuvllain.
Suopmelaš beakkálmasat Paleface ja Peltsi bealušteaba Giehtaruohttasa ruvkedoaimmaid vuostá: "Go luondu billašuvvá, dat váikkuha maid olbmuide"
Ii ruvkkiid Giehtaruohttasa duoddariidda -adreassas leat jo badjel 10 000 vuolláičállosa. Daid joavkkus leat maid dovddus namat.
Suopmelaš mátkkošteaddjit leat dán gease sakka lassánan maiddái Sámis: álbmotmehciid parkerensajit leat spagga dievva
Jaskes giđa ja álgogease maŋŋá turismasuorgi lea ealáskan Sámis.
Joogaa mäntyyn nojaten – hektisen arjen pelastus voi löytyä takapihalta
Jos korona toi sietämättömän stressin, apu voi löytyä läheltä. Metsäjoogassa yhdistyy kaksi tehokasta rauhoittumisen keinoa.
Sámi musihkkaakademiija ordne olles beaivvi festivála borgemánus – váldoartisttat leat musihkkaakademiija studeanttat
Festivála artisttat leat Anna Lumikivi, Laura Tapiola, Heli Aikio, Anna Morottaja, Heli Huovinen ja Mihkku Laiti.
Goit 70 olbmo leat almmuhan iežaset Leavvajoga deaivvadeapmái bieggafámu vuostá – mielde leat maiddái Sámi njunušpolitihkkárat
Davvi bieggafápmoplánaid vuosttildeaddjit čoahkkánit Leavvajohkii vahkkoloahpas.
Eatnigiela čábbámus sánit, kollekielâ vááimuvuálááš säänih, moččumõs sääʼn sääʹmǩiõlin
Mat leat golbma čábbámus sáni ja manin? Moh láá kulmâ muččâdumos sääni já mondiet? Mii lij moččumõs sääʹn da mon tiõtt?
Sámis gárrenvuoddjiid mearri lea geahppánan, vaikko olles Lappi eanagottis gárrenvuoddjit leamašan dán rádjai eanet go diibmá
Statistihkkaguovddáža mielde ođđajagimánu ja geassemánu gaskasaš áigge Lappi eanagottis ledje oktiibuot 580 gárrenvuoddji.
Kahta suomalaismiestä epäillään rajaloukkauksesta Pohjois-Norjassa: heittelivät kiviä Venäjän rajan yli
Epäilty rajaloukkaus tapahtui maanantaina Pohjois-Norjan itäosassa, Etelä-Varangissa, kertoo norjalainen verkkolehti.
Deanu sálašmearit unni, muhto guolástuslobit leat goittotge vuvdon Suoma bealde measta buot
Deanu alde leat dán gease olu guolásteaddjit, muhto sálašmearri orru statistihkaid miel báhcimin oalle heittodin.
Eanabuollimat, vuosttašveahkki ja olbmuid gádjun meahcis barggahit dán gease eanemusat Sámi eaktodáhtolaš čáskadangottiid
Anára ja Eanodaga eaktodáhtolaš čáskadangottiin orrot barggut reahkkámin dán gease. Ohcejogas ja Vuohčus fas leamašan ráfálaš.
Sámedáidagii gal gávdnojit ruhtadankanálat, muhto dáiddáriid mielas dat oaččole leat eanetge: "Ohcamušaid dahkan ii leat álkes bargu"
Sámedáiddárat gártet máŋgii gilvalit veahkkeruđain eará dáiddáriiguin váldegotti dásis.