Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Suomi velkaantuu vauhdilla, mutta asiantuntijoiden mukaan äkkijarrutukselle ei ole tarvetta – "Parempi elvyttää vähän liikaa kuin liian vähän"

Suomen Pankin Meri Obstbaum ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä korostavat, että ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje on Suomen todellinen tulikoe.

Euroopan keskuspankki supistaa hieman velkapapereiden ostojaan – pääjohtaja Christine Lagarde: Talousnäkymät loppuvuonna ovat odotettua paremmat

Pankki hidastaa "maltillisesti" arvopaperiostojaan, mutta ei kerro milloin ne lopetetaan kokonaan. EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmaa uudestaan vasta joulukuussa. Keskuspankki myös parantaa hieman arviotaan talouskehityksestä.

Grafiikat todistavat: Suomen talouden kohtalonkysymykseksi ovat nousemassa investoinnit – yritykset eivät panosta riittävästi uuteen

Suomalaisyrityksillä menee nyt paremmin kuin aikoihin, mutta tulevaisuudessa siintää jo ongelmia. Yritykset ja julkinen sektori investoivat vähemmän modernin talouden tarpeisiin kuin kilpailijamaissa. Se heikentää Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua.

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää paluuta menokehykseen vuonna 2022

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää kehysmenettelyyn palaamista Ruotsin mallin mukaisesti, jossa julkinen velka kytketään BKT:n kehitykseen. EK:n mukaan velkakatosta ja menojen kattamisvelvoitteesta pitäisi säätää eduskunnassa.

Budjettipäällikkö: Korona luo edelleen epävarmuutta valtion tulojen ja menojen laadintaan, vaikka talouden luvut näyttävät "pirteiltä"

Valtiovarainministeriön budjettipäällikön huolenaiheita ovat koronan lisäksi orastava työvoimapula ja valtion kasvava velkaantuminen. Uusista mahdollisista veroista budjettipäällikkö ei vielä pukahda. Budjettiehdotus julkaistaan perjantaina.

Valtiot elvyttävät taloutta tähtitieteellisillä summilla velaksi – talousasiantuntijan mukaan riskinä "kaikkien kriisien äiti"

Mitä Yhdysvaltojen, EU:n tai muiden valtavista korona-ajan elvytyspaketeista pitäisi ajatella? Mitä tehdään sitten, kun seuraava talouskriisi iskee? Yle esitti viisi kysymystä valtionvelasta asiantuntijoille.

Suomen Pankki haluaa velkakaton: Tätä se tarkoittaisi erilaisille asuntovelallisille – monelta voisi jäädä laina saamatta

Pankkien mukaan velkakatto kiristäisi lainamarkkinaa etenkin kasvukeskuksissa. Jos velkakatto olisi ollut käytössä jo nyt, tuhannet olisivat jääneet ilman haluamansa suuruista lainaa, arvioi Finanssiala.

"Talous pitää saada kasvuun tulevaisuudessa, jos Suomi haluaa säilyttää velkakestävyytensä", luottoluokittaja Fitch Ratingsin johtaja sanoo Ylelle

Suomen vahvuus on historiallinen näyttö talouskurista. Jos esimerkiksi työllisyyttä ei saada kohennetuksi tai sote-uudistusta läpi, valtion lainoittajat voivat hermostua tulevina vuosina. Lähiaikoina vaaraa ei ole.

Mitä haluat tietää valtionvelan hoidosta? Keskustele tässä aiheesta

Valtiokonttori vastaa Suomen valtion velanotosta.

Suomen valtionvelka kasvaa, mutta korkomenot sen kuin supistuvat – mitä riskejä velkaantumisessa nyt on?

Suomen velkakestävyys on heikentynyt ja on nyt vain eurooppalaista keskitasoa. Mikä velkatilanteessa on olennaista? Kokosimme vastauksia.

Biden lupasi pitää kiinni rahashekkien jakamisesta "murtumispisteessä oleville amerikkalaisille" - katso puhe kokonaan

Presidentin mukaan tuoreet työttömyysluvut osoittavat, että kongressin on edettävä pelastuspaketin kanssa.

EKP yllyttää valtioita velkaantumaan entisestään – talouden herättelyyn varataan 500 miljardia euroa entistä enemmän

Koronakriisin hoitamista varaudutaan jatkamaan ainakin vuoden 2022 kevääseen. Korot EKP pitää ennallaan.

Suomella on ollut varaa velkaantua korona-aikana – "Talouden vahvistamisen polulla alku ollut vaatimaton", sanoo VTV:n johtaja

Hallituksen työllisyystoimet ovat jääneet vaatimattomiksi, arvioi Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Koronan jälkihoito: liki puolet kansalaisista odottaa, että valtion velanhoito vaatii menoleikkauksia

Kyselyn vastaajista suurituloiset ovat vähiten halukkaita veronkorotuksiin – harva kannattaa työajan pidentämistä.

Miksi Italian talous on kuralla, vaikka italialaiset ovat vauraita? Tilastot näyttävät, mistä alamäki alkoi

Italialaisekonomistit selittävät, miksi Italian talouskasvu takkuaa. Tänä vuonna julkisen velan ennakoidaan kasvavan huippuunsa koronakriisin takia.

Kari Enqvistin kolumni: Sen sijaan että pelkäämme velkaa, pidetään pää kylmänä ja treenataan prosenttilaskua

Valtionvelka on kuin kvanttifysiikka. Joka väittää ymmärtävänsä sen paljastaa, ettei ymmärrä sitä, kirjoittaa Kari Enqvist.

Ennakkoluulot Italiasta dominoivat korona-ajan keskustelua – Laiska-Luigien siestoista puhuttaessa unohtuu tavallisen italialaisen hätä

Arkea maailmalta: Koronakevät muutti Italiasta käytävän keskustelun sävyn Suomessa vihamieliseksi, kirjoittaa Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen.

Ekonomistit: Kriisin jälkeen Suomen pitäisi saada velkajarru päälle – lainaa saa halvalla mutta Italian tie on varoittava esimerkki

Koronakriisi velkaannuttaa Suomea siinä missä muitakin maita. Edellisen kriisin jälkeen muiden talous pääsi nousuun mutta Suomi jäi kuoppaan.

Suomella kuluu nyt velanhoitoon ennätyksellisen vähän rahaa – eikä muutosta ole näköpiirissä

Suomi maksaa korkokuluja vähemmän kuin 30 vuoteen. Miten se on mahdollista, vaikka velkaa otetaan yhä enemmän?

Luottoluokittaja Fitch Ratingsin johtaja Ylen haastattelussa: Suomen velkakelpoisuuden luokitus voi laskea, jos taloutta ei saada kasvuun

Riippuu taloudenpidon historiasta, miten velkaantuminen vaikuttaa valtion luottokelpoisuuteen, Fitchin Michele Napolitano sanoo.

Talousviisaat eri linjoilla A-studiossa: “Sellaiset puheet, että antaa velan vaan kasvaa, ovat epäisänmaallisia”

Mikä on velkapopulismia, ja mikä tervettä taloudenhoitoa? Aiheesta keskusteltiin maanantaina A-studiossa.

Suomen Pankki: Talous supistuu tänä vuonna 7 prosenttia, nopeaa toipumista tuskin nähdään

Elpymisen ennustetaan tapahtuvan vähitellen yksityisen kulutuksen johdolla. 

Analyysi: Italia ei ole uusi Kreikka – Keskustelu "etelän elätettävistä" pohjautuu harhakuviin ja väärinkäsityksiin

Italia on EU:n nettomaksaja ja yksi maailman suurimmista teollisuusmaista, kirjoittaa Italiassa asunut taloustoimittaja Petri Burtsoff.

Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla, kenelle lasku lankeaa? Kolme mallia velkataakan keventämiseksi

Koronakriisin myötä julkinen velka lähtee taas kovaan nousuun, valtiovarainministeriö ennustaa.

Kari Enqvistin kolumni: Ennen miehet olivat miehiä ja luuserit luusereita, eikä tämä asetelma ole mihinkään muuttunut

Meillä jokaisella on vastuu maailmasta ja toisistamme. Vain luuseri sanoutuu joukosta irti, kirjoittaa Kari Enqvist.

Analyysi: Onko komission jyrähdys syy painaa paniikkinappulaa, vai voiko Suomi sivuuttaa sen pelkällä olankohautuksella?

EU-maat ovat rikkoneet kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä koko rahaliiton ajan, kirjoittaa taloustoimittaja Anna Karismo.

Euro repeää etelästä: käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus

Suomi joutunut selittelemään julkisten menojen kasvua EU:lle – unioni karhuaa yhä lisäselvityksiä Italialta ja Ranskalta

Valtiovarainministeriön mukaan Suomi ei ole syyllistynyt vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämiseen.

Näin ehdotus uudesta velkakatosta purisi: Vuokrat nousuun, asuntojen hinnat laskuun – eniten kärsisi ensiasunnon ostaja

Asuntomarkkinoiden asiantuntijat kiittävät kuorossa ajatusta taloyhtiölainojen rajoittamisesta, mutta tiukennuksien olisi pitänyt tulla jo pari vuotta sitten.

Suomi teki ennätyksen valtiolainojen halpuudessa – Velka kasvaa, mutta korkoihin uppoaa saman verran kuin 28 vuotta sitten

Velan määrä kasvaa, mutta korkomenot laskevat. Sijoittajat maksavat entistä enemmän saadakseen Suomen valtion velkapapereita.

Tiistai 23.7.2019 (tv)

Suomeen voi tulla velkakatto. Boris Johnsonista tulee Britannian uusi pääministeri. Peräseinäjoella sattui paha kolari. Ylen pukuja on näyttelyssä. Sää on lämmin.

USA:ssa kongressi sopuun valtion budjetista – Trump tyytyväinen sopimukseen

Budjettiin liittyvä vääntö velkakaton nostamisesta on johtanut useamman kerran hallinnon sulkuun.

Velka on nyt Suomelle ennätyshalpaa – pitäisikö hallituksen tulevaisuusinvestoinnit rahoittaa sittenkin velalla eikä omaisuuden myynnillä?

Valtio saisi nyt velkaa miinusmerkkisellä korolla. Ekonomistien mukaan tilanne on täysin poikkeuksellinen.

Yle poll: Nearly half in Finland want a household 'debt ceiling' established

The government is looking to introduce measures aimed at tackling the increasing levels of household debt in Finland.

Valtiovarainministeri varoittaa: Yhdysvaltain käteisvarat uhkaavat loppua

Kongressin asettama velkakatto on estänyt uuden velan ottamisen jo maaliskuusta lähtien.

Euriborkorot ovat laskeneet jälleen ennätysalas – vuoden euribor on jo alle -0,2 prosenttia

Lyhyet markkinakorot ovat pysytelleet vuosikausia alle nollan.

EU:n rahaministerit kehottivat Italiaa kunnioittamaan velkalupauksiaan

Italian velan ennakoidaan nousevan 135 prosenttiin BKT:sta tänä vuonna.

Erkki Virtasen kolumni: Muuttuivatko valtion velat jo saataviksi?

Vaikka Suomi ei tänä vuonna otakaan enää lisää velkaa, ei velkaongelma ole mihinkään kadonnut, kirjoittaa Erkki Virtanen.

Oppositio ei vaikuttunut velkaantumisen yllätyspysähdyksestä: "Hallitus jatkaa leikkauksia"

Velkaantumisen hidastuminen on oppositionkin mukaan toki hieno uutinen, mutta ei hallituksen ansiota.

Liedon ensi vuoden budjetti alijäämäinen

Kuluvan vuoden 2018 talousarvio on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vuonna 2017 vielä 1,5 miljoonaa plussaa.

EU tiukentaa otettaan Italiasta: avaa tien sanktioille alijäämäisen budjetin takia

EU:n mukaan Italian budjettisäännöt uhkaavat rikkoa yhteisiä sääntöjä julkisen velan hillitsemiseksi.

Katso, miten Suomi käyttää maksamasi verot – velkojen korkoihin menee enemmän kuin sotilaspuolustukseen

Ylen verolaskuri kertoo, että keskituloinen maksaa veroina kymppejä esimerkiksi ympäristönsuojeluun ja satasia maataloustukiin sekä julkisen velan korkoihin.

Komissio hylkäsi Italian populistihallituksen budjettiehdotuksen – Italia ottaa liikaa velkaa ja sen menot ovat liian suuret

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Euroopan komissio hylkää jäsenmaan budjettiehdotuksen. Italia sai kolme viikkoa aikaa tehdä uusi budjettiesitys.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle