Uusimmat artikkelit
Analyysi: Miksi valtion uusi velka ei vähentynytkään, vaikka kokoomus vaaleissa niin lupasi?
Politiikan toimittajat Ari Hakahuhta ja Marleena Pelli kertovat videoanalyysissaan, miksi valtio ottaa ensi vuonna edelleen 11,5 miljardia euroa uutta velkaa.
Ensi vuonna me kaikki maksamme 570 euroa valtion korkoja – lähivuosina lasku kasvaa, kun valtion hyöty nollakoroista hiipuu
Valtion maksamien lainakorkojen summa nelinkertaistuu ensi vuonna verrattuna vuoteen 2022. Poliitikkojen keskustelun sävy vaikuttaa siihen, millä hinnalla Suomelle lainataan rahaa.
Valtio velkaantuu miljardeilla tulevinakin vuosina – katso videolta perustelut, miksi
Toimittaja Antti Kurra tiivistää videolla, miten Riikka Purra (ps.) ja taloustieteen professori Niku Määttänen ovat selittäneet velkaantumisen hidasta käännöstä.
Professori: Nyt on ihan hyvä hetki sopeuttaa taloutta, mutta yksi työkalu hallituksen pakista puuttuu
Jos talous hyytyy ja verotulot laskevat, hallitus joutuu uuden kysymyksen eteen. Professori Niku Määttäsen mukaan turvallinen vaihtoehto tähän olisi sallia verotuksen kiristäminen.
Oikeasti Petteri Orpo voi vaikuttaa Suomen velkaan yllättävän vähän – tässä syy
Uusi hallitusohjelma ei vähennä julkista velkaa edes pitkällä aikavälillä. Säästötoimien arvioidaan kuitenkin pysäyttävän velkatason jyrkän nousun.
Suomen velkaantuminen poikkeaa muista EU-maista – komissio esittää neljää toimenpidettä tilanteen parantamiseksi
Komissio esitteli maakohtaiset suosituksensa osana talouden kevätpakettia. Vuonna 2022 julkisen talouden velkasuhde pieneni kaikissa jäsenvaltioissa paitsi Suomessa.
Kiista valtion velkaantumisesta uhkaa ajaa Yhdysvallat maksukyvyttömyyteen – vaikutukset tuntuisivat ympäri maailman
Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön ennusteissa Yhdysvallat saattaisi ajautua maksukyvyttömyyteen niinkin aikaisin kuin kesäkuussa, ellei kongressi hyväksy velkakaton nostamista.
Kokoomus toivottaa EU-taloussääntöjen uudistuksen tervetulleeksi, mutta penää valtioilta isompaa vastuuta
EU-komissio julkisti eilen esityksensä siitä, miten unionin taloussääntöjä pitäisi uudistaa. Komission mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen muutokselle on tarvetta, jotta jäsenmaiden velkaantuminen ei karkaa käsistä.
Suomen julkinen velka ylittää EU:n salliman rajan – nyt sääntöjä uudistetaan, ja tällä on vaikutusta myös Suomen talouteen
EU-komissio julkaisi esityksensä unionin taloussääntöjen uudistamiseksi. Jäsenvaltioiden velkataakka on kasvanut koronakriisin ja Ukrainan sodan seurauksena.
Jari Ehrnroothin kolumni: Sosiaalitukia ja yritystukia on perattava roimasti
Velkakriisi ratkeaa purkamalla valtioriippuvuutta ja kannustamalla ihmiset itse rakentamaan elämäänsä. Korjausliikkeen on katettava niin sosiaalituet kuin yritystuetkin, esittää Ehrnrooth.
Vaalikampanjoiden velkapuhe on ”hysteeristä” ja ”harhaanjohtavaa”, sanovat talousprofessorit
Suomen taloudella on edessään haasteita ja sopeutusta tarvitaan. Emme kuitenkaan ole ”Kreikan tiellä”, sanoo Helsingin yliopiston Hannu Vartiainen.
Matias Mäkynen: SDP ei ole valmis kuuden miljardin sopeuttamistoimiin
SDP ja kokoomus ovat erimielisiä ensi vaalikauden talouden sopeuttamistoimien kokonaissummasta. SDP:n Matias Mäkynen ja kokoomuksen Elina Valtonen väittelivät säästökeinoista A-Talkissa.
Suomen talous on tulevina vuosina jo lähtökohtaisesti 10 miljardia pakkasella joka vuosi, sanoo ministeri Saarikko
Virkakunnan arvion mukaan tilanne on vakava ja nopeasti heikentynyt, valtiovarainministeri Annika Saarikko toteaa.
Li Andersson: Kokoomuksen ehdottamat leikkaukset ”eivät maistu ollenkaan”
Kasvanut valtionvelka ja lainan korkojen nousu aiheuttavat painetta leikkauslupauksille, kun vaalit lähestyvät. Li Andersson (vas.) ja Kai Mykkänen (kok.) ottivat yhteen valtionvelasta A-Talkissa.
Ohjauskorko nousee korkeimmilleen yli 14 vuoteen – EKP:n pääjohtaja Lagarden mukaan tasaisia koronnostoja jatketaan kevään mittaan
Keskuspankki alkaa ohjata yritystukeaan sellaisille yrityksille, jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan.
Valtion korkomenot kasvavat, ja iso osa velasta on Suomen pankille – miksi korkoihin pian hupenevat miljardit eivät palaa valtion kassaan?
Suomen velkarahan hinta pysyy kohtuudessa, jos velanotto ei ole suurempaa kuin muilla, sanoo eläkejätin sijoitusjohtaja.
Oppositiopuolueet tekivät velkaantumisesta välikysymyksen
Perussuomalaiset aikoo esittää hallitukselle erillistä epäluottamuslausetta velkaantumisesta.
Suomen korkomenot kasvavat vauhdilla, eikä loppua näy – budjettipäällikkö: ”Valtavalla loikalla tullaan ylöspäin”
Korkomenojen kasvu jatkuu vuosien ajan, sillä kipuavat korot nostavat lainanhoitokuluja viiveellä. Menoja paisuttaa myös se, että Suomi on ottanut lisää lainaa.
Hallituksessa kytevät miljardien rahariidat eivät vaaranna hyvinvointialueiden toimintaa, vakuuttaa kansliapäällikkö
Valtiovarainministeriön Juha Majanen vakuuttaa, että hyvinvointialueiden toiminta on varojen puolesta hyvin turvattu.

Suomen taloudenpito voi joutua tarkempaan syyniin – komissio esitteli ehdotuksensa EU:n taloussääntöjen uudistamiseksi
EU-komission ehdotuksen mukaan valtioiden velkaantumista seurataan jatkossa myös tärkeiden investointien näkökulmasta.

Milloin valtiolla on liikaa velkaa? EU:ssa kytee lihava riita, jonka lopputulos vaikuttaa sinunkin pankkitiliisi
Jos Suomen velkaantuminen jatkuu, myös sen budjetti voi joutua tikunnokkaan Brysselissä. Tähän asti EU on kiinnittänyt huomiota lähinnä eteläisten maiden kuten Italian tai Kreikan julkiseen velkaan.
Ensi talvi testaa Suomen talouden kestävyyden, sanoo SDP:n Antti Lindtman
Eduskuntapuolueilla on erilaiset lääkkeet kiristyvään talouteen. Yhteistä on huoli tulevasta talvesta.
Suomen pitkien valtionlainojen korko rikkoi kolmen prosentin rajan – näin kävi viimeksi 11 vuotta sitten, pitääkö nyt huolestua?
Valtionlainojen koronnousu koskee koko Eurooppaa. Kun EU-maiden tuoreita korkotasoja vertaa, Suomi sijoittuu kutakuinkin keskelle.
Yle selvitti: Suomi velkaantui korona-aikana 5 236 euroa henkilöä kohden – se ei ole EU-kärkeä, mutta Ruotsi ja Tanska painivat aivan eri sarjassa
Suomen lisävelka on länsieurooppalaista keskitasoa. Ero Ruotsiin ja Tanskaan kuitenkin kasvaa.
Italian suunnanmuutos oikealle voi järisyttää koko EU:n talouden pilareita – tällaisia seurauksia vallanvaihdolla voi olla
Italia on niin riippuvainen EU-tuista, että se tuskin uskaltaa rikkoa välejään Brysseliin. Uudesta hallituksesta on tulossa nationalistisempi kuin kertaakaan sitten diktaattori Beneto Mussolinin.
Katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla
Kokosimme budjettiriihen keskeisimmät päätökset. Hallitus päätti panostaa erityisesti sähkön hinnannoususta kärsivien ja lapsiperheiden tukemiseen.
Kansa tinkii ruuasta, eikä bensaa riitä työntekoon – Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja: Sri Lankassa voidaan joutua kiristämään vyötä entisestään
Kansainvälisen valuuttarahaston delegaatio on Sri Lankassa neuvottelemassa konkurssiin ajautuneen maan pelastamisesta. Ylen Aasian-kirjeenvaihtajan Kirsi Crowleyn mukaan Kiinan pitäisi tulla vastaan, jotta Sri Lanka pääsisi velkakierteestään.
Suomi ottaa jälleen uutta velkaa kuusi miljardia euroa – kysyimme asiantuntijoilta, onko sillä mitään väliä
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomella on paljon velkaa. Muualla velkaan suhtaudutaan kuitenkin Suomea myönteisemmin.
Pitkien valtionlainojen korkojen piti lähteä nousuun, mutta toisin näyttää käyneen – notkahdus kertoo huolestuttavasta ilmiöstä
10-vuotisten valtionlainojen korot ovat kääntyneet kesän aikana laskuun vaikka vielä keväällä niiden arvioitiin nousevan. Asiantuntijoiden mukaan korkojen lasku kertoo talousnäkymien muuttumisesta yhä synkemmiksi.

Oppositio vaatii budjettiriihestä leikkauslistoja, työllisyystoimia ja kustannusten hillintää – tuplalapsilisä saa varovaisen tuen
Valtiovarainministerin esittelemä budjettiehdotus kaipasi konkreettisia keinoja kotitalouksien tilanteen ja valtiontalouden kohentamiseen, sanoo oppositio.
Suomen valtionvelka kasvaa vauhdilla, mutta asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, kumpi on isompi uhka: velka vai kaasukriisi?
Vielä viime kesänä elettiin korkoharhassa, jossa nollakorkojen aika tuntui jatkuvan loputtomiin.
Luottoluokittaja Moody's: Venäjä laiminlöi ulkomaanvelkansa maksun ensimmäistä kertaa vuosisataan
Venäjän joukkovelkakirjojen haltijat eivät ole saaneet 100 miljoonan dollarin korkomaksujaan.
Koronnostot olivat liikaa pahasti velkaantuneille euromaille – nyt Euroopan keskuspankki joutuu luomaan uuden apuvälineen
Euroopan keskuspankin neuvosto piti tänään ylimääräisen kokouksen, jossa puitiin markkinatilannetta.
Valtion hurjan velkaantumisen nurja puoli kääntyy nyt nähtäville: korkojen aiheuttama lasku paisuu ennakoituakin kovemmaksi
Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan peruskorkoaan jo heinäkuussa ja uudestaan syyskuussa. Valtionvelan korkokululaskelmat menevätkin uusiksi. Valtion korkomenot ovat tänä vuonna vajaat 700 miljoonaa euroa.

Venäjän syöksy maksukyvyttömyyteen sai lisävauhtia – valtiota se ei haittaa, mutta venäläisfirmat ajautuvat entistä ahtaammalle
Venäjän valtion kassa on paisunut vielä alkuvuonna, mutta pakotteiden takia valtio ei voi enää maksaa edes velkojensa korkoa.
Suomen valtio takaa lainoja enemmän kuin koskaan aiemmin – syrjäseutujen asunnot voivat olla riski
Valtiovarainministeriö on saanut jälleen valmiiksi laskelmat valtion ehdollisista takauksista ja takuista viime vuodelta. Valtion budjetin ulkopuolelle on kertynyt takaus- ja takuuvastuita ennätysmäärä.

Analyysi: Venäjä voi jättää yli sadan miljardin euron velat sijoittajille maksamatta – Muut maat maksavat viulut, kun Putinin joukot pommittavat
Venäjä joutuu sijoittajien silmissä Pohjois-Korean kastiin, jos se laiminlyö velkojensa korkojen maksun tänään keskiviikkona. Sotakorvauksia siltä tuskin koskaan saadaan. Länsimaiden veronmaksajille tulee iso lasku, kirjoittaa taloustoimittaja Anna Karismo.
Suomi varautui pahimpaan ja otti suuret velat vuonna 2020: Pelot eivät toteutuneet ja nyt velkaa otetaan 8 miljardia aiottua vähemmän
Koronan pelättiin vievän Suomen talouden syvälle kriisiin. Varmuuden vuoksi viime vuonna otettu velka pitää käyttää ja siksi uutta velkaa ei tarvita.
Matalien korkojen autuus voi olla pian ohi – Nordean pääekonomisti: Liikkeet voivat olla isoja ja nopeitakin
Velkaraha on vielä halpaa. VM:n seminaarin taloustieteilijät arvioivat, että hallitus voisi sijoittaa velkarahaa kertaluonteisiin investointeihin. Investointien vaarana on, että ne muuttuvat budjetin pysyviksi menoeriksi.

Friday's papers: Debt discussion, Tesco departure, and an autumn storm
Finland's discussions on public debt often take on a negative tone.
Yhdysvaltain senaatti on päättänyt nostaa maan velkakattoa joulukuuhun asti
Kiista ratkesi vain väliaikaisesti. Muutamien viikkojen kuluttua demokraateilla ja republikaaneilla voi olla jälleen edessään riita velkakatosta
Mitä mieltä olet Suomen taloustilanteesta? Keskustele tässä aiheesta
Ensi vuoden budjetissa näkyy Saarikon kädenjälki.
Sixten Korkman A-Talkissa: ”Nukun yöni hyvin – kunhan Suomen valtionvelka on alle EU:n keskiarvon”
Taloustieteilijä Sixten Korkman toppuuttelee puheita valtion liiallisesta velanotosta.

Pääministeri Marin puolusti budjettiesitystä tasapainoiseksi – Kokoomus uhkasi välikysymyksellä poliisien määrärahoista, hallitus turvaa rahoituksen lisäbudjetista
Oppositio arvosteli valtion holtitonta velkaantumista, budjettipäätösten painotusta ilmastoon ja työllisyyspäätösten siirtämistä. Poliisin määrärahojen vaje sai erityisen paljon huomiota ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelussa.

VM: Suomen talous toipuu koronasta, mutta nopeimman kasvun vaihe on ohi – "Tämän enempään ei vanheneva Suomi nykymenolla yllä"
Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa keväästä alkaen. Se johtuu muun muassa siitä, että rokotukset etenevät ripeästi, koronarajoituksia puretaan ja kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on vahva, VM sanoo.
Verotuloja ropisee yllätysvauhdilla, mutta sekään ei taita velanottoa – Etla: Velkaantumista "ei ole mitään järkeä" lopettaa äkisti
Valtion velkaantuminen jatkuu vielä vuosia, Etla ennustaa. Sen mukaan velka ei ole juuri nyt ongelma, mutta velan kasvun taittaminen vaatii toimia, jotka olisi helpointa tehdä nyt, kun talous kasvaa.
Danske Bank upgrades economic growth forecast
However, the bank also noted Finland's state deficit levels remained large despite the economic growth.
Suomi velkaantuu vauhdilla, mutta asiantuntijoiden mukaan äkkijarrutukselle ei ole tarvetta – "Parempi elvyttää vähän liikaa kuin liian vähän"
Suomen Pankin Meri Obstbaum ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä korostavat, että ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje on Suomen todellinen tulikoe.

Euroopan keskuspankki supistaa hieman velkapapereiden ostojaan – pääjohtaja Christine Lagarde: Talousnäkymät loppuvuonna ovat odotettua paremmat
Pankki hidastaa "maltillisesti" arvopaperiostojaan, mutta ei kerro milloin ne lopetetaan kokonaan. EKP:n neuvosto arvioi osto-ohjelmaa uudestaan vasta joulukuussa. Keskuspankki myös parantaa hieman arviotaan talouskehityksestä.
Maanantai 6.9.2021 (radio)
Suomen hallitus on neuvotellut koronarajoituksista. Monien suomalaisten mielestä Suomen velka kasvaa liian nopeasti. Radion sinfoniaorkesterilla on uusi ylikapellimestari. Ilmastonmuutos tuo terveysongelmia. Sää lämpenee.