Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Suuri pora syvää lämpökaivoa varten Tampereen Tarastenjärvellä.Pora on metsikön ympäröimällä sorapintaisella alueella.

Geolämmön luokse ei niin vain mennä: viidentoista energiayhtiön porauskokeilu päättyi reiluun kahteen kilometriin Tampereen Tarastenjärvellä

Viime kesänä aloitetussa kokeiluprojektissa saatiin aikaan suurin vesivasaralla toteutettu kaivo Euroopassa. Nyt hankkeessa mukana olevat energiayhtiöt päättävät, jatketaanko porausta myöhemmin.

Lämpölaitoksen tyhjä pihamaa. Geoterminen kaivo jää kannen alle piiloon.

Puhtaan energian jättilaitos kariutui, kun luonto päihitti insinöörit – Fortum vetäytyi St1:n geotermisestä pilotista Espoossa

Geoterminen laitos olisi tuottanut onnistuessaan 10 prosenttia kaupungin lämmöntarpeesta. Sitä ei kuitenkaan saatu toimimaan seitsemän vuoden yrityksen jälkeen.

Turku Energia suunnittelee geotermista laitosta Koroisten sähköasemalle

Koroisten sähköasemalle suunniteltu geoterminen lämpölaitos haudattiin suunnitelmista – Turku Energia avaa sen sijaan hukkalämpöpumpun Naantaliin

Turku Energia suunnitteli vielä 2019 Turun Koroisten sähkölaitokselle geotermistä lämpölaitosta. Hankkeeseen liittyvä pilotti ei kuitenkaan antanut tuloksia Espoossa, joten suunnitelmaa ei kannattanut toteuttaa.

Talon alla menevän huoltotunnelin takia tontilla on erittäin vähän tilaa maalämpökaivoille. Alustavassa suunnitelmassa neljä kaivoa viidestä porattaisiin viereisen puiston ja teiden alle.

Asukkaat pettyivät, kun ekologinen maalämpö ei onnistunutkaan – sitten Helsinki muutti pelisääntöjään ja näyttää nyt mallia muille

Uudet säännöt ja kehittynyt poraustekniikka tekivät mahdottomasta mahdollisen Meilahdessa. Maalämpöurakoitsijat toivovat, että muut kaupungit ottavat Helsingistä mallia.

Pylväsgrafiikka lämmityksen hinnoista erikokoisissa kerrostaloissa. Mukana grafiikassa 34, 54, 79 ja 100 neliön suuruiset ja vuonna 2009 Mikkelissä rakennetut kerrostalot

Isännöitsijä laski maa- ja kaukolämpötalojen energiakulut: kerrostaloasukas voi säästää jopa kymmeniä euroja kuukaudessa

Entistä useampi kaukolämpöä käyttävä kerros- ja rivitalo harkitsee vaihtamista maalämpöön. Mikkeliläisen isännöitsijän vertailu kahdessa samankokoisessa ja -ikäisessa kerrostalossa kertoo, että maalämpö säästää ison kasan euroja.

Aurinkopaneeleja ja poistoilman lämmön talteenottolaitteita 6- ja 7-kerroksisten kerrostalojen katoilla.

Energiaremontteihin voi saada merkittävän tuen, mutta avustusrahat loppuivat jo kuukausia sitten – jääkö osa taloyhtiöistä nuolemaan näppejään?

ARAn energia-avustus on osoittautunut suosituksi ja toimivaksi tavaksi pienentää vanhojen rakennusten päästöjä. Avustusrahoja on kuitenkin varattu liian vähän. Ministeri ei silti vielä lupaa lisämiljoonia.

Loppulan tilan pihapiiri

Sanginjoen Loppulan korjaus osoittautui arvioitua kalliimmaksi – päärakennus saataneen kuntoon, muu pihapiiri saattaa uudistua aiottua vähemmän

Loppulan ystävät ry:lle tuli yllätyksenä se, että alueen päärakennukseen on vedettävä uusi sähkökaapeli. Kaikkiaan rahoitus on jäämässä vajaaksi pahimmillaan yli 200 000 euron verran. Nyt jostain on karsittava.

Taiteilijat Taneli Stenberg ja Anetta Lukjanova muraalin edustalla Kuusankoskella Kymin Ruukin alueellae

Tiistai 28.9.2021 (tv)

Talouskasvu. Maalämpö. Muraali. Sää.

Aurinkopaneeleja ja poistoilman lämmön talteenottolaitteita 6- ja 7-kerroksisten kerrostalojen katoilla.

Puhtaampi maalämpö houkuttelee kaukolämmön kallistuessa, mutta sopiiko se juuri sinun taloyhtiöösi? Näillä nyrkkisäännöillä pääset jyvälle

Selvitimme, miten talon sijainti, koko, ikä ja tekniset tilat vaikuttavat energiaremontin kannattavuuteen. Vanhan talon menneisyys voi yllättää positiivisesti, jos remonttiin hakee avustusta.

Hanasaaren voimalaitos

Helsinkiläisten kaukolämpölasku kasvaa neljänneksen – päästöoikeuksien hinnannousu yllätti energiayhtiön

Helenin myyntipäällikkö uskoo, että hinnat nousevat vielä ensi talvenakin, mutta horisontissa häämöttävät edullisemmat hinnat. Suurin syy nousulle on kiristynyt ilmastopolitiikka ja ratkaisu puhtaampi energiantuotanto.

Siilinjärveläinen Seppo Vestenius seisoo ilmavesilämpöpumpun vieressä.

Ilma-vesilämpöpumppujen suosio kasvaa ja hinnat nousevat – Seppo Vesteniuksen vanha öljykattila sai lähteä valtion avustuksen siivittämänä

Ilma-vesilämpöpumppujen suosio on kasvanut energiaremonteissa. Syynä on toisaalta valtion energia-avustus, toisaalta helpoksi koettu asennus. Pumppuja asentavien yritysten tilauskirjat ovat täyttyneet, mikä tietää pidempää jonotusaikaa loppuvuodeksi.

Suuri pora syvää lämpökaivoa varten Tampereen Tarastenjärvellä.Pora on metsikön ympäröimällä sorapintaisella alueella.

Tampereen Tarastenjärven geolämpökaivoa on porattu kilometrin syvyyteen - vähintään tuplamatka vielä edessä

Tavoite on 3 kilometriä. Tarvittaessa voidaan jatkaa 6-8 kilometriä maan uumeniin. Geolämpöä on maapallon kuoren alla lähes rajattomasti, mutta sen käyttöön saaminen ei ole kovin helppoa.

Helen Mustikkamaa luolalämpövarasto Päivi Saajoranta projektipäällikkö ja Janne Rauhamäki yksikönpäällikkö

Maalämpö toi lämpövaraston pyykkitupaan, energiayhtiö rakentaa omansa kallioluolaan – kumpi vastaa paremmin energiamurroksen haasteisiin?

Energiamurros pakottaa kaukolämpöyhtiöt suuriin investointeihin, kun vanhoja laitoksia pitää korvata uusilla. Suurista lämpövarastoista voi tulla merkittävä etu, kun energiajärjestelmä luo nahkansa.

Tietokoneita ja datakaapeleita serverisalissa.

Näin energiayhtiöt aikovat korvata ilmastonmuutosta kiihdyttävät polttoaineet – tarkoittaako muutos kaupunkilaisille isompaa lämmityslaskua?

Kaukolämmön hinta ja päästöt ovat tehneet maalämmöstä houkuttelevan vaihtoehdon taloyhtiöille. Energiayhtiöt yrittävät laittaa kampoihin omilla lämpöpumpuillaan, suuruuden ekonomialla ja lämmönlähteillä, jotka ovat taloyhtiöiden ulottumattomissa.

Tarastenjärven geovoimalan jättipora

Geolämpö kiinnostaa Oulun Energiaa, joka selvittää uuden energiamuodon kaukolämpömahdollisuuksia

Oululaisyhtiö on mukana Tampereella alkaneessa kokeilussa, jossa porataan kolme kilometriä syvä koekaivo. Mukana on kaikkiaan 15 energiayhtiötä eri puolilta Suomea. Niitä kiinnostaa ympäristöystävällisen geolämmön soveltuvuus kaukolämmön tuotantoon.

Savon Voiman konttori Siilinjärvellä.

Savon Voima ja Kuopion Energia mukana tutkimassa geolämmön mahdollisuuksia – 15 energiayhtiötä kokeilevat uutta poraustekniikkaa Tampereella

Energiayhtiöt tutkivat yhteistyössä, miten geolämpöä voisi hyödyntää kaukolämmön tuotannossa. Ensimmäinen pilottilaitos tulee Tampereelle. Lisäksi Savon Voima selvittää lämmöntuotannon potentiaalia Joensuussa.

Suuri pora syvää lämpökaivoa varten Tampereen Tarastenjärvellä.Pora on metsikön ympäröimällä sorapintaisella alueella.

Energiayhtiöt yrittävät murtaa geolämmön kirousta yhteisvoimin – uutta poraustekniikkaa kokeillaan nyt Tampereella

Viisitoista energiayhtiötä testaa Tampereella uudenlaista teknologiaa syvän lämpökaivon poraamiseksi. Jos kokeilu onnistuu, geotermisiä lämpölaitoksia voi ilmestyä eri puolille maata. Lämpökaivoista toivotaan uutta, päästötöntä kaukolämmön lähdettä.

Erilaisia lämmitysputkia lämmönjakokeskuksessa.

Kaukolämpölaskut nousseet pääkaupunkiseudulla 46–70% reilussa vuosikymmenessä – selvitimme, kannattaako nyt vaihtaa maalämpöön

Lähivuosina kaukolämmön hinnalle on kovat nousupaineet, mikäli energiayhtiö polttaa paljon fossiilisia – kuten esimerkiksi Helsingissä. Mutta jos ajattelet, että kaukolämmön hinta aina vain nousee kaikkialla, saatat olla väärässä.

St1:n geotermisen lämpölaitoksen työmaa Espoon Otaniemessä.

Syvälle lämpökaivolle aiottu paikka vaihtui Tampereella

Sähkölaitos aikoo porata kilometrien syvyisen lämpökaivon Tarastenjärvelle. Nekalan ja Hiedanrannan vastaavat ideat eivät ole edistyneet.

Mies pesee parvekeoven lasia.

Kotisiivoukset lisääntyvät ja öljylämmitysremontit vauhdittuvat, uskovat asiantuntijat – katso, miten kotitalousvähennyksen korotus vaikuttaisi sinuun

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentti 40:stä 60:een, kun vaihtaa öljylämmityksen ilmastoystävällisempään vaihtoehtoon. Hallitus kaavailee myös koti- ja hoivatyölle samanlaista korotusta.

Jani Hakola asentaa lämmönkeräys putket maalämpökaivoon.

Training centre goes geothermal in bid for carbon neutrality

Kuortane Olympic Training Centre will save some 1,350 tonnes of carbon emissions by switching.

Jani Hakola asentaa lämmönkeräys putket maalämpökaivoon.

Huippu-urheilijat harjoittelevat pian maan lämmittämissä halleissa Kuortaneella – suuret kiinteistöt vapautuvat hiilestä samoilla nikseillä kuin kodit

Kuortaneen urheiluopistolla maalämpöön siirtyminen säästää satojen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt vuodessa.

Tapani Permanto tarkistaa öljykattilansa toimintaa.

Suomen luopuminen öljylämmityksestä voi tuoda omakotiasujille jopa 20 000 euron laskun – espoolainen öljylämmittäjä: Varsin epäoikeudenmukaista

Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan öljylämmityksestä luopuminen maksaa monessa tapauksessa itsensä takaisin.

Oulussa yliopiston läheisyyteen nouseva Vihreä Kortteli. Havainnekuva.

Oulun Linnanmaalle rakentuu vihreille arvoille perustuva kortteli

Ensimmäinen vaihe olisi valmis vuonna 2023. Rakennuttaja uskoo kysyntää riittävän yliopiston muuttosuunnitelmista huolimatta.

Laulukirja ja tyttö.

Kotka-Kymin seurakunta myy Ristiniemen kurssikeskuksen – Höyterin kurssikeskusta kehitetään

Seurakunta myy kiinteistöjään käyttökulujensa pienentämiseksi.

Erikoisajoneuvot tärisyttivät maata Helsingin keskuspuistossa viime talvena, kun Helen ja GTK tutkivat mahdollisuuksia geolämpökaivon poraamiselle.

Pora jyrisee kohti maan syvyyksien lämpöä pian myös Helsingissä – energiayhtiö Helen sai ministeriöltä miljoonien eurojen tuen geolämpöön

Energiayhtiön pidemmän aikavälin tavoitteena on laitos, joka hyödyntää useita kilometrien syvyisiä geolämpökaivoja

Vihtiläisen omakotitalon omistaja, joka on vaihtanut öljylämmityksen ilmalämpöpumppuun

Öljylämmityksen vaihtoavustuksesta tuli hitti – hallitus kasvattaa tukipottia

Tuhannet kodit lämpenevät tänä talvena öljylämmityksen sijaan ilmavesilämpöpumpulla tai maalämmöllä.

Biodieselanläggning med andra produktionsenheter i bakgrunden

Lisää opiskelupaikkoja, hukkalämpöputki vai hammaslääkäriautoja? Selvitimme, mihin Suomi voisi käyttää 2,3 miljardia EU:n elvytysrahaa

Suomi aikoo käyttää jopa puolet EU:n elvytysrahasta ilmastotoimiin ja viidenneksen digitalisaation tukemiseen.

Katajasaarenkatu 6 lämpökeskus

Parikkala valittaa hallinto-oikeuteen: aluehallintovirasto kielsi energiakaivojen rakentamisen Kirjolan koulun maalämpöjärjestelmää varten

Parikkalan kunta vaatii Vaasan hallinto-oikeutta myöntämään kunnalle luvan maalämpökaivojen rakentamiseen Kirjolan koululle.

Kaksi lumiapinaa Ocean Parkissa Hong Kongissa

Kuusi kiinnostavaa juttua sunnuntai-iltaan: Maapallon luonto tuhon tiellä, koulusta kinutaan rahaa ja jätealalla uhkaillaan

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon parhaita juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Inomhustermometer som visar 24 grader.

Pientalojen omistajia kannustetaan luopumaan öljylämmöstä avustuksilla

Suurimman avustuspotin saa kun siirtyy kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun.

sähköautojen parkkiruutuja Triplan parkkihallissa

Mihin Suomi aikoo käyttää yli miljardin EU:n ilmastorahaa? Yksi mahdollinen kohde on syvä reikä Espoossa

Hallitus valmistelee listaa hankkeista, joilla kehitetään esimerkiksi puhdasta lämmöntuotantoa tai kestävää liikkumista.

hakkeen tekoa

Energia-ala torppaa ehdotuksen puupolttoaineiden verosta: Ei vähentäisi puun energiakäyttöä, mutta nostaisi kaupunkilaisten lämpölaskua

Veron sijaan valtiovallan tulisi tukea uusien lämmöntuotantomuotojen käyttöönottoa, sanoo Energiateollisuus ry.

Jäteveden lämmöstä kaukolämpöä tekevän Katri Valan lämpöpumppulaitoksen lämpöpumppu.

Helteet pudottavat kaukolämmön tarpeen, mutta silti Helsingin piiput hönkivät ilmastoa lämmittäviä päästöjä – kesällä 2023 tähän tulee stoppi

Energiayhtiö Helen lisää jäteveden hukkalämmön käyttöä merkittävästi, mutta Ilmastonmuutosta kiihdyttävät polttolaitokset ovat vielä kovassa käytössä talvisin.

Pyhäsalmen kaivos. Liikkuminen kaivoksen pohjalta 660 metriin sujuu kätevästi maastureilla.

Pyhäsalmen kaivoksen pohjalla piilee huikea energiamahdollisuus kalliolämmössä

Pyhäsalmella ollaan jo valmiiksi lähes 1,5 kilometrin syvyydessä, mikä helpottaa huomattavasti lämmön talteenottoa.

Jäänmurtaja Iso-Pukki Saimaan kanava laiva talviliikenne Lappeenranta Mustola

Suomesta Venäjälle vievän Saimaan kanavan vettä aiotaan alkaa lämmittää, jotteivät laivat jäätyisi siihen kiinni: "Ensimmäinen maailmassa"

Geolämpöä saataisiin Saimaan kanavaan useamman kilometrin syvyydestä. Se mahdollistaisi ympärivuotisen liikennöinnin.

Geolämpökaivon äärellä QHeatin innovaatiojohtaja Rami Niemi, työmies, GTK:n johtava asiantuntija Teppo Arola ja QHeatin toimitusjohtaja Miska Eriksson.

Suomen ensimmäinen geolämpölaitos käynnistyi – se saattaa korvata kivihiilen ja mullistaa lämmöntuotannon: "Olen suorastaan voitonriemuinen"

Teollinen maalämpö tekee läpimurron parin vuoden päästä, arvioi energiamurroksen tutkijaryhmä. Yle kokosi yhteen kaiken, mitä geolämmöstä pitäisi nyt tietää – ja vähän enemmän.

Kaksi maaperää tutkivaa autoa metsätiellä.

Helsinki hamuaa lämpöä maan uumenista: Helen aloittaa ainutlaatuisen kalliotutkimuksen jopa 8 kilometrin syvyyteen

Energiayhtiö Helen uskoo, että maan lämmöstä kasvaa merkittävä energialähde ennen vuoden 2029 kivihiilikieltoa.

Turku Energia suunnittelee geotermista laitosta Koroisten sähköasemalle

Turkuun haetaan lupaa rakentaa geoterminen laitos – lämpökaivot porataan useiden kilometrien syvyyteen

Turku Energia hakee toimenpidelupaa yhteistyössä Turun Seudun Energiatuotannon kanssa lämpölaitoksen perustamiseksi.

Minimanin työmaa Rovaniemellä 24. lokakuuta 2019.

Rovaniemen Minimaniin omavarainen energiajärjestelmä – myymälää ei kytketä kaukolämpöverkkoon

Kaupan jäähdytysjärjestelmä on liitetty yhteen maalämmön, ilmanvaihdon jäähdytyksen ja kiinteistöautomaation kanssa.

Läheltä

Fortum luopuu kivihiilestä Espoossa 2025

Uusia energianlähteitä etsitään muun muassa teollisuuden hukkalämmöstä ja geotermisestä lämmöstä.

St1:n geotermisen lämpölaitoksen työmaa Espoon Otaniemessä.

Maan syvyyksien lämmöllä korvataan vielä kivihiiltä, uskoo Espoon koelaitoksen kanssa kamppaillut St1: "Oppirahat on maksettava"

Geotermisen lämpölaitoksen porausten viimeinen vaihe alkaa Espoossa viivästysten jälkeen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle