Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Veli-Pekka Lehtola Siida museon näyttelyssä.

Veli-Pekka Lehtola nostaa rohkeasti saamelaisnäkökulmaa esille tutkijamaailmassa – ”Jos olen puolueellinen saamelaisten suhteen, se sopii minulle”

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin pitkäaikainen saamenkulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola jää eläkkeelle.

Veli-Pekka Lehtola Siida museon näyttelyssä.

Sámevuoigŋa lea čuvvon Veli-Pekka Lehtola dieđamáilbmái – ”Jus mun lean bealálaš sámiid ektui, dat heive munnje”

Oulu universitehta Giellagas-instituhta guhkesáigásaš sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola báhcá ealáhahkii.

Filmikomissaari Liisa Holmberg

Sámegielat neavttárat leat vánis ja eandalit nuortalašgielat neavttárat váilot – filbmakomissára mielas Sámi ásahusat sáhtášedje skuvlet neavttáriid

Sámi filbmabarggu hehtte dat, ahte sámegielat neavttárat leat vánis. Filbmadahkki Katja Gauriloff lea čoavdán dili nu, ahte son ordne govvenbáikái workshop-skuvlema filmmas neakti olbmuide, muhto ámmátolbmuid váilun goahcá.

Anna Näkkäläjärvi-Länsman studiossa dubbaamassa Viljonkalle ääniä. Hänen edessä on mikrofooni ja taustalla näkyy ohjelma.

Mumenvággi-ráiddu goalmmát sesoŋŋa dubbemat leat dál jođus – dubbenstudio lea dál Sámis

Mumenvággi-ráiddu ođđa, goalmmát sesoŋŋa dubbejuvvo fas golmma sámegillii. Dán háve dubbenstudio lea Anáris, eaige jietnaneavttárat dárbbat mátkkoštit lulás.

Iiris Kangas ja hänen tyttönsä Tilma.

Kielâtrauma puáhtá leđe soro, ilo já vaje, já tom lii feerim meid Iiris Kangas – ääšist savâstâllâm lii algâttum já toos oro lemin tárbu

Nuorttâlâškielâ kielâtraumast láá savâstâllâm kyehti eehid, mutâ meid anarâš- já tavesämikielân lii tárbu savâstâllâđ ääšist.

Anni Koivisto ja hänen lapsi päivähoitopaikan pihalla, 13.1.2022 Sevettijärvi.

Sámegielat árrabajásgeassimii váttis gávdnat bargiid – vánhen morašta go Čeavetjávrri giellabeasi doaibma bisánii

Anára ja Eanodaga gielddas stuorra váttisvuohtan lea maid gávdnat sadjásaččaid sámegielat dikšobáikkiide.

Nainen istuu sohvalla.

Poškâpottâ, alggmeer da báddebahá – Täʹst kuvddleeiǩeâšttõõttmõõžž puäđõõzz! Taa kuldâleijeekišto puátuseh! Dá guldaleaddjigilvvu bohtosat!

Yle Sääʹmm kõõjji kuvddleei sääʹmǩiõl hääʹsǩmõs sääʹnest. Yle Säämi koijâdij kuldâleijein sämikielâ suottâsumos säänijd. Yle Sápmi jearai guldaleaddjiin sámegiela suohttasamos sániid.

Kuvassa kolumnisti Kari Enqvist, Helsinki, 23.10.2018

Kari Enqvistin kolumni: Jos haluaa rationaalista keskustelua, sitä pitää käydä kielellä, jonka toinen ymmärtää

Usein emme vaivaudu kuuntelemaan toista vaan panemme hänen suuhunsa sanat, jotka olemme hänelle roolittaneet, kirjoittaa Enqvist.

Ulpu Mattus-Kumpunen ja Jukka Morottaja uuden inarinsaamenkielisen filmin tekijät. Morottaja tekijä Muattus-Kumpunen tähti.

Ulpu Mattus-Kumpunen opâttâlâi suuvâs kielâ rävisolmožin – uđđâ dokumentfilmâ muštâl suu kielâpálgást

Dokumentfiilmâ vuosâeehid lii máhđulávt jo taan ive Skammâkoveh-filmâfestivaalist.

Yliopistonlehtori, yhteiskuntatieteiden tohtori, Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman

Oahppolágádusat fidnejit masá guokte miljon euro sode-suorggi bargiid ja studeanttaid sámegiela ja -kultuvrra oahpahussii

Sode-bargiid sámegiela- ja kultuvrra oahpahus álgá Giellagas-instituhtas boahtte jagi áigge ja dat bistá jahkái 2026. Lappi ámmátallaskuvlages fállagoahtá kulturoahpuid rabas ámmátallaskuvllas.

Kuvassa on inarin- ja koltansaamea puhuvia ihmisiä, jotka kommentoivat vähemmistökieliensä nykytilaa.

Kahden saamen kielen tilanne on huono, jos väestörekisteriä on uskominen – äidinkielenään puhuvia yhteensä vain 73

Inarin- ja koltansaamea äidinkielenään puhuvia ihmisiä on väestörekisterissä vain noin 70 ihmistä. Todellisuus kielten puhujien määrästä on kuitenkin suurempi, sillä harvat ihmiset ilmoittavat äidinkieltään väestörekisteriin.

Janica Gauriloff lähikuvassa, podcastin nimen kera.

Kuvddâl podcaast: Ǩii täättas vuäitt tueʹjjeed sääʹm ǩiõtt-tuâjaid, ǥu pâi tåbdd tõn äärv – teʹl ij ââʹn äuʹǩǩen

Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain -podcaast ođđ programm lij iʹlmstõõvvâm täʹbbe. Jååʹđteei Janica Gauriloff da kueʹss Hanna-Maaria Kiprianoff mainste, što ǩii vuäǯǯ tueʹjjeed äʹrbbvuõđlaž sääʹm ǩiõtt-tuâjaid.

Ylen kolumnisti Shadia Rask studiomuotokuvassa.

Shadia Raskin kolumni: Lähijohtaja, tiiminvetäjä, päällikkö, ryhmänjohtaja, ryhmänvetäjä, työnjohtaja, johtaja vai esihenkilö?

Pienenä kansakuntana meillä ei ole varaa viestiä, että johtotehtävät kuuluvat sananmukaisesti vain puolelle potentiaalisista johtajista, kirjoittaa Rask.

Leena Niittyvuopio-Jämsä Tenon rannalla.

Sámebiras geasuhii máhccat gávpogis Deatnogáddái – Leena Niittyvuopio-Jämsä: "Mii eat leat gártan luohpat mastege"

Vaiko Ohcejoga gielddas leatge guhkes gaskkat ja maiddái Deanu dilli fuolastuhttá máŋgasiid, de varas gažadeami mielde gielddas lea buorre beaggin.

Kuvassa on kuusi inarinsaamen kielen opiskelijaa.

Sij halijdeh iberdiđ pirrâsis kielâ – anarâškielâ uážžu oppeet lovmat uđđâ sárnod

Anarâškielâ škovliittâs ohtâ mittostuálppu láá čohčâkuálástempeeivih Kuáskimnjaargâst. Kuálástempeeivih tuáimih kielâuápui kielâlávgumijn.

Janica Gauriloff lähikuvassa, podcast mainos.

Maailman ensimmäinen koltansaamenkielinen podcast julkaistiin – kuka saa kutsua koltansaamea omaksi äidinkielekseen?

Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain -podcastin (Mistä en puhuisi mummon kanssa), ensimmäisessä jaksossa keskustellaan äidinkielen hankalasta tilanteesta ja siitä, kuka saa kutsua koltansaamen kieltä äidinkielekseen.

Janica Gauriloff lähikuvassa podcastin nimen kanssa.

Kuvddâl podcaast: Lij iʹlla päärnaž jieʹnnǩiõllsaž? Tõt iʹlla jijstes čiõlgg äʹšš – jieʹnnǩiõllsa nuõrttsäʹmmla lie 32

Ođđ sääʹmǩiõllsaž podcaast, Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain, vuõssmõs programm lij iʹlmstõõvvâm täʹbbe. Jååʹđteei Janica Gauriloff da kueʹss Terhi Harju smiõʹtte vasttõõzzid kõõččmõʹšše, ǩii lij jieʹnnǩiõllsaž.

Saamenpukuiset Aage Solbakk ja Silje Karine Muotka seisovat mustapukuisen Norjan kuningas Haaraldin molemmin puolin. Solbakk pitelee käsissään oranssia kunniapalkintoa ja Muotka kukkakoria.

Guldal jiena: Aage Solbakkii lei illuboddu, go fidnii giellaloktenbálkkašumi

Sotnabeaivve 24.10. rahpe Sámi giellavahku ja dan olis Aage Solbakkii geigejuvvui dán jagáš giellaloktenbálkkašupmi.

Gieku ry:n varapuheenjohtaja Pihla Pulkinen,  pitää koivun oksasta kiinni. Silmät suljettuna.

Guldal jiena: Gieku-searvi ávvuda lávvardaga 15 jagi – Koronaepidemiija dihte ávvudoalut leat easkka dál, muitala várreságadoalli

Gieku rs lea jagis 2005 vuođđuduvvon Oulu universitehta sámegiela ja -kultuvrra studeanttaid ávnnassearvi. Dát leat vuosttas ávvudoalut, mat ordnejuvvojit, sávvamis dás šaddá árbevierru, dadjá searvvi várreságadoalli Pihla Pulkkinen.

Tutkimusprofessori Antti Pentikäinen

Antti Pentikäinen šõddâmpeiʹvvnoorõõzzin noorât tieʹǧǧ eeʹjj 2023 sääʹmǩiõllsaž seiʹnnkalenteeʹr vääras

Antti Pentikäinen lij alttääm Sääʹmkulttuurfoondin šõddâmpeiʹvvnoorõõzz sääʹmǩiõl da kulttuur ouʹdde. Noorõõzz puåttjid ââʹnet pueʹtti eeʹjj sääʹmǩiõllsaž seiʹnnkalenteeʹr čõõđtummša.

Nainen istuu sohvalla.

Guldal jiena: Ohcejoga giellaguovddáža joatkagis leamašan hástalusat, muitala Laura Arola

Deanuleagis sámástit -prošeakta lea nohkamin ja gielda ferte dál gávdnat earet eará ruhtadeami giellaguovddáža boahtteáiggi várás.

Anni Länsman-Magga

Guldal jiena: Sámegiel sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaide sávašedje eanet ruđa – Sámedikki ja stáhta bušeahttaevttohusain stuorra erohus

Sámegielat ja -kulturvuđot sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid várás dárkkuhuvvon ruđat eai leat lassáneamen. Suoma ráđđehus evttoha bušeahttaárvalusastis seamma mearreruđa boahtte jahkái go dán jagi.

Runoilija Inger-Mari "Ima" Aikio lukemassa runoa.

Iešsorbmemis ságastallet divttaid vehkiin – diktačálli: "Dát fáddá lea vehá dego guovža"

Diktačálli Inger-Mari Aikio háliida, ahte divttat addet roahkkatvuođa gieđahallat rašes fáttá.

Anna-Katariina Feodoroff valittiin Kolttakulttuurisäätiö Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle -hankkeen opettajaksi kehittämään kolttasaamelaista opetuta.

Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle -haʹŋǩǩõs lij peäʹlrääʹjest – kueiʹmmuʹčteeʹl ǩiõččlâʹdde ođđ mättʼtemnaaʹlid da juäʹtǩǩe vuäʹmm pueʹrren tuõttum naaʹlid

Kueiʹmmuʹčteeʹl Anna-Katariina Feodoroff da Hanna-Maaria Kiprianoff lie pueʹttmen neäʹttel-loopp Iinnteʹmes inn -festivaaʹle. Suäna tuäivte pukid tiõrv pueʹttmest mainsted suännain tän haʹŋǩǩõõzzâst.

Mustavalkoinen kuva 1970-luvulta Tenon rannan nuorista laulamassa, joikaamassa ja soittamassa kitaraa. Hartvig Hansen, Ingvald Guttorm, Leif Wigelius, Jan Henriksen ja Paulus Utsi nauhoittamassa.

Sámiid dovdomearka ČSV deavdá 50 jagi – Sirpmás lágidit dan gudnin ávvudoaluid lávvordaga

Vuosttaš sámiid girjjálašvuođa čoahkkin dollojuvvui Sirpmás čakčamanus 1972. Dalle almmustahttui sámi lihkadusa symbola ČSV. Dál das lea 50 jagi áigi.

Marko Jouste

Kuvddâl jiõn: Eeʹjj 1988 jåårǥlõttum Evvan evaŋǧeʹlium lij ååʹn täʹrǩstum

Evaŋǧeʹliuum lij täʹrǩstam universiteʹttuʹčteeʹl Miika Lehtinen. Ortodookslaž ceerkav lij plaaneʹmmen jåårǥlâʹtted lââʹzz.

Varpu Falck tutkii sanakirjaa.

Kesikyessi Varpu Falck máttá maŋgâ kielâ, mut iäskán anarâškielâ lâi tot suu kielâ

Varpu Falck perrust ko enni oopâi anarâškielâ já opâttij nieidâsis vuosmuškiellân, te meid ákku aalgij oppeet sárnuđ anarâškielâ. Sii perrust sárnuh vittâ sierâ kielâ.

Opastekyltti Inarin kunnantalon pihalla Ivalossa kesällä kuvattu.

Anár gielda ii mávsse giellalasi nuorra geassebargiide – earáge sámegielddain ášši ii oro leamen nu čielggas

Geassebargi Kaisla Suominen fuomášii, ahte sutnje ii máksojuvvo sámegiela giellalassi, vaikko gártá sámástit juohke beaivve anárašgiela giellabeasis.

Emma Saari pitelee käsissään runokirjaa ja Kaisla Suominen seisoo hänen vieressään.

Kuldâl jienâ: Aanaarliih vuáđuškovlâliih čaalijn ohtâsii tihtâkirje eellimtoskeest – iävá liččii oskom, ete tot ličij sunnuid máhđulâš

Kaisla Suominen já Emma Saari lává čáállám tiivtâid jo muáddi ive äigin. Sunnuu eenikielâ máttáátteijee movtijdittiđ kyvetis čäälliđ ohtâsii tihtâkirje.

Kati Vuoriaro

Kesikyessi Kati Vuoriaro vuájá pargoost stuorrâ auto já motomeh imâštâleh tom

Ive 2022 aalgâst suullân 10 prosenttid kyermiautokoortâ omâsteijein láá nisoneh. Avveellâš Kati Vuoriaro vuojij tom jo 18-ihásâžžân.

Yle Saamen kesätyöntekijät Marianne Ketola, Sáárákáisá Seurujärvi ja Ida Grønmo seisovat kesäisen Tenojoen rannalla puupenkin edessä.

Yle Ođđasat báhcet geasseboddui – geasi áigge radio veaigesáddagis gullat ođđa jienaid ja Johtti radio johttá fas

Tv-ođđasat báhcet lupmui ja radios sirdásit geasseprográmmaide vuossárgga 20.6.

Totuus- ja sovintokomissio koolla Inarin Sajoksessa 14.12.2021.

Masá 70 proseantta Yle Sámi gažadeapmái vástidan olbmuin oaivvildit, ahte sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu ferte joatkit

Yle Sámi gažadeapmái vástidedje oktiibuot 43 olbmo. Vástideddjiid mielas livčče dehálaš válljet ođđa komissáran sápmelaččaid.

Karl Chan

Sääʹmǩiõll lij vuäǯǯam ǩiõllsiltteeʹjid virtuaalmäättai pääiʹǩ – Karl Chan da Viljami Lumikko alttee määttaid Ameriikkâst da Turku-gåårdest

Sääʹmǩiõll ǩeäss oummu miõlid še Sääʹmjânnam åålǥbeäʹlnn. Karl Chan da Viljami Lumikko alttee ǩiõllmäättaid Sääʹm škooultemkõõskõõzz virtuaalkuursâst. Suäna lie juätkkam määtteez jeeʹres naaʹlivuiʹm.

Kaarin West ja Heidi Eriksen seisovat vierekkäin.

Sämmiliih láá kuuloold kavnâm psykososiaallâš torjuu kuuvl – ohtâdâh tuáivu, ete sij uážžuh išediđ sämmilijd kieđâvuššâđ vaigâdis jurduid

Tuáhtár Heidi Eriksen já psykiatrâlâš tiervâsvuođâtipšoo Kaarin West lává algâttâm kiđđuv pargo sämmilii psykososiaallâš toorjâohtâduvvâst. Sämmiliih láá kuuloold jo kavnâm torjuu kuuvl.

Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen

Professor Rauna Kuokkanen: "Juos válljejit ođđa komissáraid, de lea hui dehálaš sihkkarastit sin sorjjasmeahttunvuođa"

Eamiálbmotdutkamuša professor Rauna Kuokkanen mielas sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheaddjit galggašedje dahkat mearrádusaid sámeservodaga oaiviliid vuođul.

Huutokallio ja oppilaat

Guldal jiena: Anára skuvlamánát besse dolastallat ja seammás oahppat dehálaš áššiid – birasbajásgeassin álgá dalán skuvlabálgá álggus

Mánáid mielas luonddus somás áššit leat earret eará lottit. Váivi fas lea dat, go lea galmmas ja njuoskkas.

Yleisö istuu tuoleilla Utsjoen monitoimitilassa kielikeskus Giellagárdin avajaisissa.

Ohcejogas rahpe giellaguovddáža – "Stuorra ja dehálaš ášši Ohcejoga gildii", dadjá Laura Arola

Giellaguovddáža rahpan leamašan guovtte jagi prošeavtta deháleamos ulbmil, ja viimmat leat joavdan dan rádjai, ahte sáhtte doallat rahpandoaluid.

Aimo Aikio istuu kitara kädessä graffitiseinää vasten.

Lappi kulturfoanda juolluda sámekultuvrii badjel 50 000 euro – veahkkeruđain šaddet dánsunfilbma ja ođđa musihkka

Musihkkár Aimo Aikio, dánsu Laura Feodoroff, musihkkár Nicholas Francett ja dáiddár Tuuli Manninen ožžot veahkkeruđa sámekultuvrii laktáseaddji dáiddalaš bargguide.

kielipesä

Kuldâl jienâ: Kielâpiervâlij pargeeh pirrâ Suomâ čokkâneh Anarân ovdediđ kielâpiervâltooimâ – teeman lii muusikpedagogiik

Kielâpiervâl juávhust pargeh táválávt tuše kyehti teikkâ kulmâ ulmuu. Tondiet lii tehálâš moddii ivveest teivâđ eres kielâpiervâlij pargeigijn.

rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

Kuldâl jienâ: Uuccâmäigi ive pištee sämikielâ já -kulttuur škovliittâsân nohá onne

Čohčuv anarâš- já tavesämikielâ piäsá luuhâđ ive verd aldamáttááttâsâst Säämi máttááttâskuávdáást Anarist. Nuorttâlâškielâ vuáđutääsi uápuh uárnejuvvojeh káidusin virtuaalškoovlâst, muštâl rehtor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Laulujoutsenia ja metsähanhia Inarin Riutulassa.

Rivdulist uárnejuvvoo lávurduv vuosmuš Anarâš pááru -tábáhtus

Anarâšah-servi uárnee puoh anarâššáid ávus tábáhtus Rivdulist taan oho lávurduv. Ohjelmist lii siärvástâllâm, tulâstâllâm já olgon orroom.

Elbil

Monday's papers: Tesla and train service troubles, and Helsinki ponders English-language teaching

Papers report on Helsinki politicians pushing for an increase in English language teaching.

Uwa Iduozee kuvattuna studiossa.

Uwa Iduozeen kolumni: Meistä jää jälkeen vain nimemme

Nimi määrittää meitä ihmisinä, mutta pidämme vain osaa nimistä muistamisen arvoisina, kirjoittaa Iduozee.

Lähikuvassa nainen, joka on pukeutunut kuolemaksi. Tausta on kuvakäsitelty punaiseksi.

Kuolema on nyt oikeasti meitä lähellä

Korona voi muuttaa tavan puhua kuolemasta.

Muistilappuja, joissa kaikissa lukee: Bostaa himassa!

Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle