Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Juʹn ǩieʹđj likktõõllmõš vuäitt pärtteed tuâljõž meermieʹcci mooštpaaiʹǩid – Sääʹmmest lie jiânnai tuâljõž mooštpääiʹǩ

Sääʹmmest lij mââimõš iiʹjji ääiʹj kaunnum ođđ ettmõš, mâʹst turiiʹst lađđee ǩieʹđjid pâjjlõõžži tuõddârvuuʹdin. Ouddmiârkkân Kiilovueiʹvest näkkam muʹvrrem vuäitt pärtteed säʹmmlai tuâljõž jälstemsõõʹjid. Veʹrǧǧniiʹǩǩin jieʹla nok resuurs teevvad pååʹmhid.

Kuvddâl jiõn: Saaʹmi čeäʹppõõzzâst šâdd Säiʹmm-internettčuäʹjtõs koolm riikk muʹzei õhttsažtuâjast

Nuʹt kåččum Säiʹmm-õhttsažtuâj lij noorrâm saaʹmi čeäʹppõõzz, mõõn čuäʹjtet skamm-mannust ävvneei čuäʹjtõõzzâst.

Jõnn euʹnnmuttâz rämmšõʹtte šâddpäinnamkuursâst: ruõʹpssesluukkâst šõʹdde ruânneunnsaž lääiʹj

Mõõnni neäʹttel-loopp leäi meerlažškooul šâddpäinnamkurss Njeäʹllmest. Kuursâst painnuš jiânnai jeeʹreseunnsaž lääiʹjid.

Vueʹss tuâllʼjõž sääʹmjieʹllmest seeilai museotäʹvvrin – Sääʹm-muʹzeeja maacctum norldõõǥǥâst lij jõnn ärvv jeäʹrben nuõrttsäʹmmlaid

Čõhččmannust Sääʹm-muʹzei Siidaaʹje maacctum Meersažmuʹzeei sääʹmnorldõõǥǥâst kuälmad vueʹss lie nuõrttsäʹmmlai vuäʹmm kääuʹn Suõʹnnʼjel da Peäccam ääiʹjest. Nuõrttsääʹmkulttuur äʹšštobddi Tiina Sanila-Aikio späʹssbââšš, mõõn tääʹrkeš ääʹrb lie seeiltam aaiʹji čõõđ da mââimõsân tõn maaccteš mååust Sämma.

Unna Junná mäcc televisiooʹje vuõssaarǥ – nuõrttsääʹmǩiõllsaž museoprogrammräidd še mieʹldd

Sääʹmǩiõllsaž Unna Junná -päärnaiprograamm vueiʹnet eʹpet 6.9. vueʹljeeʹl juõʹǩǩ vuõssaarǥ čiâss 8.35 Yle TV2 -kanaalâst da Yle Areenast. Programmjååʹđteeʹjen juäʹtǩǩe Marianne Ketola, Essi Morottaja da Anna Lumikivi.

Jieʹnn da niõđ ǩiõllšeikkmõš – Maarit da Sophia Kiprianoff siirdčõʹtte Aanra mättʼtõõllâd sääʹmǩiõlid

Heʹlssenʼneǩ Maarit Kiprianooffâst leäi pâi niõǥǥõs piâssâd kuddnalla mättʼtõõllâd sääʹmǩiõl da mââimõsân tõt šõõddi tuõttân. Määŋgid piârrjid eeʹjj piʹštti mättʼtõõttmõš iʹlla nuʹtt hiâlpp, leâša Kiprianooffid leäi vueiʹtlvaž pueʹtted eeǥǥas Aanra da škooulpääiʹǩ käunnʼje nuʹtt jeänna ko še niõđže.

Nuõrr skäʹlǯǯââlǥa maʹcce mååust Låttjoʹǩǩe – tâʹvvčaaʹʒʒin jie leäkku šõddâm ođđ skäʹlǯǯpopulaatio pâʹjjel 60 ekka

Teimma Låttjooǥǥâst norrum skääʹlǯ suõus lie šõddâm Konnevesi tuʹtǩǩeemlaboratoriost luõzzi suuʹdin. Tän neäʹttel vaarvuâlaž nuõrr skäʹlǯǯââlǥaid maaccteš dommjoʹǩǩe.

Puk mättʼtõõđjid haaʹleet âʹlddmättʼtõʹsse – juʹn nuʹbb škoouleeʹǩǩ aaʹlji Sääʹm škooultemkõõskõõzzâst koronavuäʹpstõõzzi vueʹlnn

Koronarääʹjtõõzzin huõlǩani Sääʹm škooultemkõõskõõzzâst lij täävtõssân vuäǯǯad puk mättʼtõõđjid Aanra âʹlddmättʼtõʹsse. Håʹt måtmešt rääʹjtõõzzivuiʹm mättʼtõõllâm lij-i lossâd, iʹlla ni ǩii jõskkâm jiijjâz määttaid mueʹdd eeʹjj ääiʹj.

Kuvddâl jiõn: Njauddâm sääʹm haaʹlee jiijjâz ruõkkamsââʹj jânnmid mååust Sääʹmteeʹǧǧest – ääʹššest tuäivat såbbar nuʹt jåʹttlânji ko pâi vueiʹtlvaž

Taar nuõrttsäʹmmla haaʹlee jiijjâz tuâlʼjõž jânnmid mååust Njauddmest, koid valdia luõvti Sääʹmtegga. Njauddâm saaʹmi õhttõõzz saaǥǥjååʹđteei viârat Sääʹmteeʹǧǧ jânnmi maacctõõzz ääʹjtummšest da sääʹmkulttuur kåddmõõžžâst.

Pirr Lääʹddjânnam leät puättam prääzkjed Treeffan Peäccamneeʹǩǩ: “Piâssâp jååʹtted pââʹss oummu ǩiõji mieʹldd”

Neäʹttel-loopp prääzkješ Pââʹss Treeffan sääʹmvuuʹdest Čeʹvetjääuʹrest, Njauddmest, Keväjääuʹrest da Njeäʹllmest. Čääʹccpââʹzztem leäi Treeffan Peäccamneeʹǩǩ prääʹzniǩ šuurmõs podd.

Âʹvvlest puäkktet nuõrid pop up -šõddmõõžžin ääiʹjvaʹrjjõõzztää – jååʹđteei dåhttar: "Puäkktummšin vueiʹttep ääʹveed jieʹllem da frijjääiʹj"

Pop-up -puäkktõs lij jurddum jeäʹrben 12–15-âkksaž nuõrid, leâša še vuämmsab oummu vueiʹtte väʹldded puäkktõõzz pääiʹǩ âʹlnn.

Uusi Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta edellyttää jatkossa koltansaamenkielen taitoa tulevilta viranhaltijoilta Saamenmaalla

Lapin, Oulun ja Kajaanin seurakuntien yhdistyminen etenee. Yhdistymisen johdosta 7.–21.11.2021 pidetään ylimääräiset seurakunnanvaltuuston vaalit.

Ođđ Tâʹvv-Lääʹddjânnam ortodookslaž seäʹbrrkååʹddest ouddlââʹstet pueʹttiääiʹj sääʹmǩiõl silttõõzz sääʹmvuuʹd veeʹrjtuõʹllʼjeeʹjin

Lappi, Oulu da Kajaani seäʹbrrkooʹddi õhttõõvvmõš ouddan. Õhttõõvvâm diõtt lij pueʹttmen pâiʹlmeärrsaž seäʹbrrkåʹddvälddõõzz vaʹlljummuš 7.–21.11.2021.

"Venetsia lij megafoon: ââʹn tõn nuʹtt, mäʹhtt haaʹlääk", sarnnuš Pauliina Feodoroʹffe – tõn son äigg tuejjeed meeraikõskksaž čeäppõsbiennaalâst

Täin tuâjain Pauliina Feodoroff haaʹlad tuejjeed jiijjâs vueʹzz aaʹšši oouʹdeem diõtt, leâša võl son ij vuäǯǯ mušttled jiânnai suu čeäppõstuâj pirr. Loopplaž tuâjj eett kueʹsttma Venetsia čeäppõsbiennaaʹle Italiast eeʹjj 2022.

Kuvddâl jiõn: Kuʹǩes ääiʹj mâŋŋa Treeffan prääʹznǩest jeäʹlet eʹpet Taar peäʹlnn

Prääʹzniǩ älgg piâtnâc da sueʹvet lij vuäittmõš jieʹlled Taar peäʹlnn Njauddmest še čääʹccpââʹzztummšest. Taar peälla peäss, jõs lij juʹn vuäǯǯam kueʹhtt koronačuâggmõõžž.

Ǩieʹsskueʹss: Ǩiõl mättjummuš ääʹvii ođđ maaiʹlm – Tero Harju lij vaajtam läullamǩiõl še säämas

Tero Harju lij mättʼtõõttâm sääʹmǩiõl vuõrâsooumžen Sääʹm škooultemkõõskõõzzâst. Ååʹn son maainast säämas dååma da tuâjast di âânn ǩiõl, ǥu ǩeeʹrjat laullʼjid.

Ǩiõcc videost, måkam teeuʹr käunnʼje puålddum mieʹccest – Sääʹmjânnmest kaartʼtet teuʹrršlaajid šeeʹllemneävvaivuiʹm

Meäʹcchalltõs tuejjad Salla da Suâlčiõʹlj vuuʹdin teuʹrrčiõlǥtõõzz šeeʹllemneävvaivuiʹm. Neävv lie Urho Kekkonen meersažmieʹcc saujjvueʹzzest, Kaitamaa-vuuʹdest, kååʹtt lij koʹrjjuum pueʹldeeʹl.

Katso video inarilaisen vaeltajan mielimaisemista: “Vaeltaminen on hyvä tapa nähdä luontoa ja uusia paikkoja”

Lapin tunturit ja kansallispuistot houkuttelevat paikallisia ja turisteja vaeltamaan. Laura Olsén-Ljetoffin suosikkikohteita ovat Muotkatunturi Pohjois-Inarissa ja Käsivarren tunturialueet.

Ǩiõčč video: Jååʹttemodd lij lâssnam: “Jååttmõš lij šiõǥǥ nääʹll vueiʹnned luâđ da ođđ pääiʹǩid”

Sääʹmjânnam mooččâs tuõddâr da meermieʹcc maazzlâʹstted pääiklaid da turiistid jååʹtted.

Iiskâ mon pyereest tuubdah lyemesaanijd! Iskka man bures dovddat luomesániid! Kååit, mõõn puârast toobdak lueʹmsaaʹnid!

Tääl luámáneh láá laddâm, mutâ mon pyereest tun tuubdah lyemesaanijd sämikielân? Luopmánat leat dál láddan, muhto man bures don dovddat luomesániid sámegillii? Luâmman lie laddâm, a mõõn puârast ton toobdak lueʹmsaaʹnid säämas?

Ǩieʹsskueʹss: Muumstääll Teemu Titola auʹǯǯai puõlvvõõǥǥid säämsted – nuõrttsääʹmǩiõllsaž päärnaiprograammâst lij šuurab vaikktõs, koon veâl tieʹttep

Âʹvvelneǩ Teemu Titola mättʼtõõli oʹđđest sooǥǥâs ǩiõl da tät ǩiõllpääʹljes viiǥǥi suu mieʹldd Muumstääl rooʹle. Juʹn uuʹccab ǩiõlltuâjast vuäitt leeʹd jõnn vaikktõs kulttuuʹre da sääʹmǩiõʹlle, vuäinn Titola.

Vuäʹmm sääʹmǩiiʹddi rajlmid Urho Kekkonen meermieʹccest teevat taʹnni – tobdstõõđ videost Semenoff Oouda päikka Kueʹttjääuʹrest

Ooudaž Semenoff raaji piârrjines Suõmmjooǥǥ Kueʹttjäurra kõskkpoddsaž jälstemsââʹj. Urho Kekkonen meermieʹccest lie muäʹdd saaʹmi kulttuurmošttpääiʹǩ, kooi raajâlm lie siõmmnai siõmmnai rââššam. Meäʹcchalltõs äigg teevvad täi Semenooff piârri jälstempõõrtid, što tõk seeilče puõʹtti puõlvvõõǥǥid.

Ǩiõčč video: Lääʹddjânnam moččumõs ruõkkâmsââʹjj ǩeäss oummui miõl – ”Mooččâs sueʹrv, koid jiõm ni kuäʹss leäkku jeeʹres ruõkkâmsââʹjest vuäinnam”

Čeʹvetjääuʹr ruõkkâmsââʹj teevvmõõžž lie valmmâž. Čuâll lij kälkkuum, jeäkklid leät pohttam da liâdggõhttõõzz leät oođääm. Tälvva 2020 puõccu poʹrre jeäkkal aauʹdi âʹlnn, leâša veäʹǩǩvuõđ veäkka päiʹǩǩ lij eʹpet tiudd mooččâsvuõđstes.

Ǩieʹsskueʹss Heini Wesslin ciʹsttai luâđ da nåårr tåʹlǩ tõn, mâid taarbaš: “Luâđast ij kaʹnnet väʹldded, mâid ij taarbâž”

Ǥu njââʹlläiʹǧǧ älgg, čeʹvetjäuʹrrneǩ Heini Wesslin älgg noorrâd. Son nåårr pâi, mâid taarbaš da âânn.

Lääʹddjânnam tââʹvmõs piânnaihoteʹll lij pueʹttmen Âʹvvla: “Tõt lij samai šiõǥǥ äʹšš”

Âʹvvla lij pueʹttmen piânnaihoteʹll. Tâʹvven jeäʹla määŋg piânnaihoteeʹll, leâša sõrgg nåkam puätt Keväjäurra.

Nuõrr vueʹbbež pueʹtte kaaʹnivuiʹm Heʹlssnest Sääʹmjânnma ǩieʹsstuâjaid – âʹǩǩâʹšše päʹrnntaaurõõžžid da määđaid

Nuõrr vueʹbbež, 18-ekksaž Elli Sääskilahti da 15-ekksaž Inka Sääskilahti åʹcce “õʹhttešt jieʹllmest” -ǩiõččlâsttmõõžž Sääʹmjânnmest. Suäna ääʹvee ǩieʹssmannu ääiǥas kääʹnnkaaʹffpõõrt Aanra.

Päinnmõš luâtteeuʹnivuiʹm vuäitt viikkâd mieʹldes – nääiʹt ǩiâvi še Jane Helppiiʹje, ǥu son alttii vitt eeʹjj mââiårra

Njeäʹllemneǩ Jane Helppi valmštââtt ǩieʹzz da alggčõõuč šâddpäinnmõõžž. Son nåårr jeeʹresnallšem šâddvueʹzzid da kuõbbrid. Son lååkk jiânnai neeʹttest tän ääʹšš pirr še.

Nuõrttsääʹmǩiõllsaž musikkvideoid tueʹjjeet pâi hääʹrveld, nuʹtt-ba Skaidd-joukk haaʹlii leämmnet še visualaž tuâjaid – ođđ musikkvideo õlmstâʹttet piâtnac

Nuõrttsäʹmmlaž artistt Heidi Gauriloff da uccjooǥǥneǩ suõmmeei Niki Rasmus lie tuejjääm õõutâst elektroonlaž musiikk Skaidd -jooukin. Suännast lie puettam kâʹl striiʹmjemkääzzkõõzzid musiikk ouddâl da täin musikkvideoin suäna čuäʹjtâʹlle jiijjâz musiikk maailma vuõssmõs vuâra.

Vuäʹmm hirsspõõrtâst šõõddi ođđ ceessan Kaisa Vuolukka da Kauko Ljetooff dommšillju – Čeʹvetjäurra blauslõʹvveš ođđ ceessan õõutâst sääʹmõutstõõzzin

Čeʹvetjääuʹrest blauslõʹvveš kuʹǩes ääiʹj mâŋŋa ođđ ortodookslaž ceessan âânnmõʹšše. Kauko Ljetooff di Kaisa Vuolukka dommšeelljast õʹnneš vuõssmõs sluuʹžv neäʹttel-loopp. Vuuʹd nuʹbb ceessan lij miârkk jieʹlli kulttuurâst, vuäinn eʹčč Elia.

Kuvddâl jiõn: Ođđ mobiilspeâllain vuäitt sõrgg mättõõllâd nuõrttsääʹmǩiõl – Taar Sääʹmteʹǧǧ veekk ooudâs nuõrttsääʹmǩiõl jeälltummuž

Taarâst rajškuäʹđet New Amigos -ǩiõllmättõõllâmspeâll še uʹcc nuõrttsääʹmǩiõʹlle. Taar Sääʹmteeʹǧǧest lij täävtõssân tuärjjeed jeänab sääʹmǩiõl jeälltummuž da mobilspeâll lij õhtt vuõssmõs laauʹǩin tän tuâjast. Speâllain vuäitt mättõõllâd nellj sääʹmǩiõl taarǩiõl vuâđald.

Ǩiõllharjjtõõlli Obrika Kiikin kolumnn: Sääʹm- da kaʹrjjelnuõri kaaunõõttmõš šõddii ååsk kulttuuran jällʼjummša

Kaʹrjjelnuõrr Obrika Kiikin tuʹmmai kaʹrjjlai čuõkku ǩiõlljeällʼtummša sääʹmkulttuur ouddmiârkin. Kiikin mättʼtââll Sääʹmvuuʹd škooultemkõõskõõzzâst nuõrttsääʹmǩiõl da -kulttuur.

Sääʹmmäätt koronaeeʹǩǩ lij leämmaž väʹǯǯel mättʼtõõđjid – kuuitâǥ uʹcc nuõrttsääʹmǩiõl mättjummuš lij leämmaž pueʹrmõš

Korona mieʹldd tuâj, mättʼtõõttmõš da sosiaalʼlaž kontaakt lie serddjam šuurmõs vueʹssen netta. Måkam čoʹrstemeeʹǩǩ lij leämmaž Sääʹm škooultemkõõskõõzz mättʼtõõtti da uʹčteeʹl ǩiõččâmvueʹjjest?

Kuvddâl jiõn: Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle -haʹŋǩǩõs vuõʹlji jottu – Čeʹvetjääuʹrest vuõrsmam Anna-Katariina Feodoroff kueiʹmmuʹčteeʹlen oouʹdeed sääʹm-mättʼtõõzz

Ǩiõllpieʹzzest škoouʹle -haʹŋǩǩõõzz täävtõssân lij viikkâd ooudâs nuõrttsääʹmǩiõllsaž mättʼtõõzz. Čeʹvetjäuʹrrneǩ Anna-Katariina Feodoroff alttii kueiʹmmuʹčteeʹlen vueʹssmannu aalǥâst. Õinn haʹŋǩǩõʹsse ooʒʒât še nuuʹbb uʹčteeʹl tuõjju.

Saaʹmi ǩiõtt-tuâjai jeäʹnn – Matleena Fofonoff vuäǯǯ Lääʹddjânnam viõʹlǧǧes rååʹzz cisttmiârk

Matrona Matleena Fofonoff lij koolm niõđ jeäʹnn, äkk da maaddâräkk, ǩii vuäʹmsti jieʹllmes saaʹmi ǩiõtt-tuâjaid di tõi jeälltummša juʹn teʹl, ko ääiʹj jie leämmaž šiõǥǥ leeʹd säʹmmlaž. Ââʹn son vuäǯǯ Lääʹddjânnam valdiast jõnn cisttmiârk jieʹllemtuâjas diõtt.

Universiteʹttmättʼtõõtti Kia Olin lij õhtt vuõssmõs sääʹmǩiõl maisteeʹrin – neelljas alttee siõm nuõrttsääʹmǩiõl vueiʹvvaaunâsmäättain mõõnni čõõuč

Oulu universiteeʹttest vaʹlddeš jõnn lääuʹǩ siõm nuõrttsääʹmǩiõl ouddnummšest, ko mââimõsân toʹben lij vueiʹtlvaž čõõđted universiteʹtt-tuʹtǩǩõõzzid. Nuõrttsääʹmǩiõl mättʼtõõtti Kia Olin haaʹlad tåimmad puõʹttiääiʹj sääʹmǩiõl uʹčteeʹlen. Vuõssmõs graduseminaar suʹst lij ooudâst puõʹtti čõõuč.

Sissi-vuõnjâl lammšõõvi mieʹccest da vuäǯǯai maaiʹlm vuõssmõs päskkproteeʹs juâlgga – ǩiõčč videost, mäʹhtt Sissi lij frisksmam proteeʹsin

Kirakkajäuʹrrneǩ Arja Salo Sissi-puäccja valmštõʹtteš maaiʹlm vuõssmõs päskkproteeʹs. Sissi-vuõnjâl lij puârast mättjam väʹʒʒed ođđ juõʹljines.

Kuvddâl jiõn: Ouddâl, ko säʹmmlai täʹvver puäʹtte mååust Sämma, tõid čuäʹjtet vuõssmõs vuâra ougglõs-šõddmõõžžâst

Meersažmuʹzei sääʹmkaauʹni norldõõǥǥâst joba kuälmad vueʹss lij Peäccam nuõrttsäʹmmlain.

Kuvddâl jiõnn: Nuõrttsäʹmmlai sââʹj viiǥǥât ooudâs Taaʹrest – võõrâs čiõlǥtõs mušttal Taaʹr säʹmmlai jõskk historia

Taarr Sääʹmteʹǧǧ lij tuʹtǩǩääm säʹmmlai sââʹj. Puåđõõz kuulât täʹbbe mââibaarǥ.

Yle Sääʹmm ååcc harjjtõõllʼjid ođđ harjjtõõllâmprograʹmme pueʹtti ǩeäzzas

Harjjtõõllmest peäss tobdstõõttâd sääʹm media- da oođâsmaailma.

Fiʹlmmraajji Katja Gauriloff kaiʹbbji neezzanouddkoovid jiijjâs karriääʹr aalǥâst – Gauriloff âânn Womarts-määštarklaass Tampere fiʹlmmjuuhlin

Katja Gauriloff tåimm Tampere fiʹlmmfestivaalin Womarts-haʹŋǩǩõõzz duumšeʹǩǩen, kååʹtt veekk ooudâs neezzni čeäppõõzz Eurooppâst.

Kuvddâl jiõn: Piâtnâc lij iʹlmstõõvvâm teäddum lääʹdd-sääʹm-sääʹnnǩeʹrjj

Tååimtemtuâjj lij tuejjuum Oulu universiteeʹtt Giellagas-instituutt, Sääʹmteeʹǧǧ da Heʹlssen universiteeʹtt õhttsažtuâjjan.

Sääʹmkaauʹni domoi mäccmõõžž vuõssmõs laauʹǩid vueiʹnet čuäjtõõzz hääʹmest - muʹzeei pâʹjj-jååʹđteei: "Tobdstõõttâp tõn, što täk kääuʹn koʹlle säʹmmlaid"

Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -čuäjtõõzzâst, kååʹtt ciʹsttai tän repatriaatio- leʹbe maacctemproseeʹss. Čuäjtõs lij vueiʹnnemnalla Meersažmuʹzeeʹjest 29.10.2021 ääʹljeeʹl.

Kuvddâl jiõn: Saaʹmi suåvtõõzz lie tääʹrǩes roolâst viikkmen säʹmmlai aaʹššid õõudårra – ǩiõčč, ǩeäid vaʹlljeeš saaʹmi suåvtõõzzid

Saaʹmi suåvtõõzzi tuâjj lij valmštõõllâd da piijjâd toimmu tõid tuʹmmstõõǥǥid, koid siidsåbbar tuʹmmje.

Čeʹvetjääuʹr ortodookslaž ruõkkâmsâjja 4 000 eeuʹr veäʹǩǩteäʹǧǧ ođđ jeäkkli haʹŋǩǩummša

Lääʹddjânnam kulttuurfondd miõđi teäggtõõzz Čeʹvetjääuʹr ortodookslaž ruõkkâmsâjja ooccmõõžžtää.

Unna Junná ǩiđđpââʹj prograammin lie jeäʹrbi mieʹldd kooum ǩiõl mainsteei pieʹnne ođđi – Anna Lumikivi juätkk programmjååʹđteeʹjen

Unna Junná -päärnaiprograamm vuõltteet 15.2. ääʹljeeʹl vuõssaarǥi čiâss 8.35 Yle TV2 -kanaalâst di Yle Areenast.

Škooulǩiiʹrji teâđ säʹmmlain lie vuäʹmmäiggsa da tiudd stereotypiain – sääʹm-mättʼtõõzz haaʹleet tän peivva

Sääʹm-mättʼtõõzz seʹlvvtet veiddsânji Lääʹddjânnmest. Säʹmmlai historiast haaʹleet mušttled pueʹrab čuõvâst, da seämma lääʹdd uʹčteeʹl še tuäivv.

Sääʹmǩiõllstrategia iʹlla Aanar kååʹddest tåʹlǩ pinss rââʹddest da plakaatt seeiʹnin – ǩiõlltååimaid viiǥǥât ooudâs konkreettlânji

Ǩiõllstrategiatuâjjlain lij jõnn tuâjj ooudpeäʹlnn lââʹzzted teâđ, måkkam lij leeʹd sääʹmǩiõllsaž kåʹddneǩ Aanrest.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle