Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Narrasitko elämäsi vonkaleen? Kalojen kauneutta ihaileva Jukka Saari muovaa saaliista pysyvän muiston, joka ei kalpene alkuperäisen rinnalla

Kalakonservaattori Jukka Saaren käsissä on syntynyt myös maailman suurin valkohai ja 125 vuotta sitten pyydetty lohi.

Luonnontieteellinen museo nousee tuhkasta Kokkolassa: palanut rakennus peruskorjataan, kokoelmien konservointi jatkuu vielä kuukausia

Eniten töitä on sarvien konservoinnissa. Koko urakka on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana.

Taitoa, kärsivällisyyttä ja anatomiaa – eläintentäyttäjä Jarno Raiski ikuistaa metsästäjien suurimmat saaliit

Vaikka koulujen vitriineihin täytettyjä eläimiä päätyy enää harvoin, täytetään monen metsästäjän ensimmäinen tai erityisen suuri kaato yhä muistoksi seinälle.

Hetki joka muutti elämää: "Japanin ruuhkat tekivät minusta taas moottoripyöräilijän"

Yle Tampere julkaisee Suomi 100: Ihmisiä Pirkanmaalta -sarjassa ihmisten elämästä kertovia tarinoita ja kuvia koko vuoden ajan.

Laineen Tuntemattomasta löytyi paljon kärpäsiä – tietokoneen jäljiltä restauroinnissa lisättiin yksitellen kärpäsiä ja hävinneitä kuvia

Yli kuusikymppinen huonokuntoinen elokuva palautettiin nykykatsojalle sopivaksi alkuperäisen kaltaiseksi klassikoksi.

Norjan rannikolle ajautui kuoleva valas – vatsa täynnä muovia

Valaan mahalaukusta löytyi kymmeniä muovipusseja, joista osan mainosteksti oli yhä luettavissa.

Täytetty eläin syntyy luovalla sorminäppäryydellä – arvokas saalis halutaan edelleen metsästysmuistoksi

Monen metsästäjän kodissa tai vapaa-ajan asunnossa voi edelleen seistä nurkissa täytettyjä eläimiä tai seinää koristaa hirvensarvet.

Uhanalainen iilimato auttaa yhä ihmistä paranemaan

Verijuotikas eli iilimato on kuollut Suomessa lähes sukupuuttoon, koska sen luontaiset elinympäristöt ovat käyneet harvinaisiksi. Iilimatoja käytetään kuitenkin edelleen sairaanhoidossa muun muassa haavojen hoitoon.

Harvinainen lepakon päivälentonäytös tallentui Ylen kuvaajan kameralle – video

Lepakoita havaitsee useimmiten öisin tai illan hämärässä, kun ne lähtevät ravinnonhakuun. Päivisin nahkasiipiset yleensä nukkuvat jossain vintillä tai sopivassa lepopaikassaan. Päivällä niitä näkee ani harvoin, mutta Mynämäessä kameralle tallentui lepakon päivälentely.

Näille täytetetyille eläimille ei naureta – katso kuvat ja video

Huonosti täytetetyille eläimille naureskellaan esimerkiksi Facebookissa. Espoolaisen eläintentäyttäjän Timo Terviön töitä sivustolta ei taatusti löydy. Terviö kertoo ammatistaan videolla ja kuvagalleriassa.

Hiiri etsii rakennuksista talvisuojaa – syö siinä sivussa vaikka kynttilät ja kissanruuat

Hiiret ovat ainakin mökkiläisten jokasyksyinen riesa. Ne tunkevat itsensä ihmisasumuksiin varsinkin lumettomina talvina saadakseen suojaa.

”Kaikki eläintentäyttäjät ovat taiteilijoita, mutta kaikki taiteilijat eivät ole eläintentäyttäjiä”

Eläinten täyttö muistoksi on taitolaji. Metsästysmuistot eli trofeet ovat yleisiä, mutta myös saaliiksi saatujen kalojen täyttäminen on mahdollista.

Maistuisiko reitevä lähiruoka lammikosta? Syötäviä sammakoita on paikoitellen paljon

Sammakko on Suomessa harvoin lounaslistalla. Lähilammikoiden tarjonnasta se ei ainakaan ole kiinni.

"Tuomarilinja oli shokki" – suurin osa mestaruuksista jäi jakamatta eläintentäytön EM-kilvassa

Eläintentäytön EM-kilpailut Oulussa herättivät hämmennystä kilpailijoiden joukossa. Kahdeksasta EM-tittelistä peräti viisi jäi jakamatta.

Eläintentäyttäjät kilpasilla – kilpatöitä karhusta kolibriin ja kuukkelista sarvikuonoon

Eläintentäytön avoimet EM-kisat Oulussa ovat edenneet loppuarvosteluvaiheeseen saakka. Suomessa harvinaislaatuiseen kisaan on saatu noin 170 taidokasta työtä eri puolilta maailmaa.

Vautsi mikä mirri! - "Ei sen hieno tartte olla, kunhan on täydellinen"

Jokaisen yksityiskohdan on oltavan tarkasti paikallaan ja viiksikarvan tiukasti ojennuksessa, kun Sami Karppinen suuntaa eläintentäytön EM-kilpailuun Ouluun. Karppisen kilpailutyö on ilves, jonka täyttämiseen on kulunut kymmenkertainen määrä tunteja tavalliseen työhön verrattuna.

Asfalttiviidakon poika kasvoi erätaiteen mestariksi

Erä- ja luontoaiheisista töistään tunnetun Seppo Polameren kuvataiteesta on koottu laaja näyttely Suomen Metsästysmuseoon. Museon tämän vuoden päänäyttely esittelee Polameren tuotantoa yli viidenkymmenen vuoden ajalta.

Räkättirastas, sinusta on tullut pullukka

Tuttu lintu saattaa näyttää talvella hieman rotevammalta. Hyvän marjasadon aikaan räkättirastas saattaa syödä itsensä pullukaksi.

Harva ehtii nähdä nopsajalkaisen lumikon

Lumikko pyörähti Oulun Pyykösjärvellä rivitalon pihassa. Ketterä näätäeläin ei ole epätavallinen, mutta harva on nähnyt koloissa viihtyvää otusta muuten kuin vilaukselta.

Turkulaismuseossa koko perheen tapahtuma: eläintentäyttö tutuksi

Turun biologisen museon pajassa esitellään muun muassa erilaisia eläintentäytössä tarvittavia työkaluja. Eläintentäyttäjän mukaan kyseessä on monille tuntematon käsityöala, johon liittyy paljon harhaluuloja.

Sylki on konservaattorin tehokas työväline

Konservaattoreilta vaaditaan loputonta kärsivällisyyttä. Esineen konservointi voi viedä yhdeltä työntekijältä kuukausia. Ihmisen sylki ja pumpulipuikko ovat tehokkaimpia työvälineitä kun jo rapistunutta esinettä pelastetaan tuholta.

Tappajahai ui Helsinkiin

Viiden vuoden ajan Pihtiputaalla majaansa pitänyt maailman suurin petokala on muuton kynnyksellä. Konservaattori Jukka Saaren luoma jättiläinen pääsee loppuviikosta rekan kyytiin. Määränpäänä on Helsinki ja Luonnontieteellinen keskusmuseo.

Lentokyvytön joutsen ehtii vielä talvea pakoon

Etenkin kyhmyjoutsenten poikasilla on vielä hakemista lentoon lähdön kanssa, sillä pesintä myöhästyi viileän kevään takia. Poikaset ehtivät kuitenkin nousta siivillensä ennen talvea.

Merirosvo Mustaparran laivan aarteita nakutellaan irti kasasta ja möykyistä

Sadat vuodet merenpohjassa ovat liimanneet laivan esineet hiekan, simpukankuorien ja korallin peittämiksi möhkäleiksi, joita avataan varovaisin vasaraniskuin.

Tarjolla ruosteista kauneutta ja roppakaupalla puutarhaideoita

Kiinnostaako kurkistus naapurin puutarhaan? Avointen puutarhojen päivänä Heinin puutarhassa ruoste kukkii ja kukkamekot hulmuavat.

Mölyävä vihersammakko valtaamassa kotimaisen sammakon lammikot

Kotimaiset sammakkolajit eivät viihdy samoissa vesissä vihersammakkoihin kuuluvan mölysammakon kanssa. Ensimmäinen täysin vierasperäisen vihersammakon valtaama lammikko on löytynyt Piikkiöstä.

Porin luonnontieteellinen museo avautuu yleisölle

Luontotalo Arkki on ollut suljettuna vuoden verran kunnostustöiden takia. Uusitussa näyttelyssä pääsee tutustumaan Suomen ja Satakunnan luontoon.

Eläinten täyttö vaatii taiteellisuutta

Metsästäjät ja kalastajat ovat eläintentäyttäjien tärkeimpiä asiakkaita. Etenkin keväällä pilkkisaaliita tuodaan täytettäväksi.

Luontotalo Arkki avautuu yleisölle pitkä tauon jälkeen

Porin Luontotalo Arkin perusnäyttely on ollut kiinni vuoden 2011 syyskuusta lähtien perusnäyttelyn uusimisen vuoksi. Arkki avataan yleisölle 4. toukokuuta.

Arkin uusittu perusnäyttely avautuu vasta keväällä

Porin Luontotalo Arkin perusnäyttely on ollut kiinni remontin vuoksi viime vuoden syyskuusta lähtien. Remontin piti valmistua ensi kuussa, mutta avajaispäivä on siirtynyt toukokuulle 2013.

Lintuharvinaisuus löytyi museosta

Amerikanmustalintu löytyi, kun Turun yliopiston eläinmuseon henkilökunta kävi läpi vanhoja museonäytteitä.

Hirvikärpäsiä taas runsaasti metsissä

Hirvikärpäsiä riittää Varsinais-Suomen metsissä, vaikka niiden määrän luulisi jo vähenevän. Yleensä kanta heikkenee kymmenen vuoden päästä siitä, kun hirvikärpäset ovat saapuneet alueella. Pörrääjät etsivät uutta isäntää varsinkin loppukesän ja alkusyksyn aikana.

Peuran päätä voi joutua odottamaan vuosia

Eläintentäyttäjillä on jopa vuosien työjonot. Ammattimaisia, täysipäiväisesti toimivia toppareita on enää viitisentoista koko maassa.

Mölysammakot levittäytyvät Turun seudulla

Mölysammakot ovat Turun seudulla levinneet noin 50 lampeen. Ensimmäiset havainnot puoli vuosisataa sitten Suomesta kadonneesta mölysammakosta tehtiin Turun Ruissalossa vuonna 2008. Neljässä vuodessa kovaääninen sammakko on levittäytynyt vesistöjen mukana Turun lisäksi ainakin Maskuun, Ruskolle ja Kaarinaan.

Miten karkotetaan laitureita sotkevat lokit?

Moni on kypsynyt lokkeihin, jotka ruikkivat ulosteillaan laiturista hetkessä valkoisenkirjavan - ja vähän mustankin. Yksi käy pelottelemassa siivekkäitä käsien läpsytyksellä, toinen turvautuu kumisiin leikkikäärmeisiin, kolmas ripustaa CD-levyjä roikkumaan laiturin kaiteeseen. Mutta tepsiikö näistä mikään?

Helsingin cityhuuhkaja kuoli törmäyksen voimasta

Cityhuuhkajan kuolinsyy on varmistunut. Luonnontieteellisen keskusmuseon konservaattorit tekivät ruumiinavauksen Forumin huuhkajaperheen epäonniselle jäsenelle.

Saako Minna Canthille laittaa lippalakin? - Patsaiden juhlakäyttö vaatii kunnioitusta

Vappuna patsaat ovat kaikkien huomion kohteena. Niitä pestään, lakitetaan, kukitetaan ja puetaan. Mutta millaiset säännöt patsaiden kanssa juhlimisessa on? Saako Minna Canthille laittaa lippalakin? Jos ei, niin kuka asiasta voi ärähtää?

Käärmeet heränneet kevätpuuhiinsa

Käärmeet ovat heräilleet aurinkoisessa säässä kevätpuuhiinsa. Turun Ruissalossa parhailla etelärinteillä talvehtii jopa toista sataa käärmettä. Muutama ankara talvi on verottanut käärmeitä, mutta ainakin pääsiäisen jälkeisenä tiistaina näytti siltä, että mennyt talvi oli käärmeille sopinut.

Kettu riehuu lukkofanin kotona

Luvialainen Harri Puolakka joutui jo nuorena vaikean valinnan eteen. Ässät vai Lukko? Vaaka kallistui sinikeltaiseen ja sen seurauksena Puolakka omistaa yhden erikoisimmista jääkiekkojoukkueen kannatussymboleista.

Pakastimesta löytyi bambi ja metso

Näkymä eläintentäyttäjän pakastimessa on erikoinen. Työt ovat pahasti kasaantuneet, koska ammattitäyttäjiä on Suomessa vain vähän. Timo Terviöllä on yhteensä kahdeksan pakastimellista kuolleita eläimiä.

Eläintentäyttäjä saa luontokappaleet uudestaan henkiin

Kajaanilainen Risto Miinin on täyttänyt eläimiä harrastuksenaan 45 vuotta. Täytetyt nisäkkäät, linnut ja kalat ovat metsästäjille ja kalastajille hienoja muistoja unelmien saaliista.

Lemmikkieläimiä täytetään Suomessa vain harvoin

Eri maiden eläintentäyttäjillä on omat tottumuksensa. Suomessa eläintentäyttäjät eivät useinkaan täytä lemmikkieläimiä. He näkevät itsensä taiteilijoina. Ihmisen täyttäminen ei kuulu heidän työhönsä tulevaisuudessakaan.

Heinolan museo sukeltaa merkillisyyksien maailmaan

Menneinä aikoina oppineet, kuninkaat ja ylhäisön jäsenet kokosivat erityiseen kaappiin tai jopa kokonaiseen huoneeseen esimerkkejä kummallisista ilmiöistä ja asioista. Kuriositeettikabinetteja pidetään myös yhtenä museoiden esi-isänä.

Käärmeet selvisivät talvesta hyvin

Auringonpaiste on huokutellut käärmeet talvipesien koloista. Turun Ruissalossa käärmeet kuitenkin lekottelivat vielä talvipesän lähettyvillä. Yleensä kyyt ja rantakäärmeet ovat näihin aikoihin jo liikenteessä.

Eläinmuseo raahasi tonnikaupalla näyttelytavaraa Afrikasta

Luonnontieteellisen keskusmuseon uutta näyttelyä varten on tuotu kaksi kontillista aitoa afrikkalaista hiekkaa, kiviä, ruohonkorsia ja puita. Maailman luonto -näyttely aukeaa loppuviikosta.

Kova talvi koetellut myyränpurijoita

Pian taakse jäävä talvi on ollut koko Suomessa lunta ja pakkasta pullollaan. Keski-Suomen luontomuseon konservaattori Jarkko Mäntynen kertoo, että erityisesti pöllöille vuodenaika on ollut kohtalokas.

Päätön ja jalaton Elmeri-elefantti palasi museoon

Remontin ajaksi evakkoon viety täytetty norsu tuotiin takaisin Luonnontieteellisen museon aulaan. Kuljetuksia varten siltä oli tosin pitänyt leikata pää ja jalat irti.

Arkki on lastattu sienillä

Luontotalon Arkin SIENET -näyttely on leikkimielinen katsaus sienten maailmaan ja niiden elintapoihin. Sieniin liittyy mystiikkaa ja paljon ennakkoluuloja. Näyttelyn tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten lajintuntemusta.

Hyttysiä runsaasti saaristossa

Hyttysten määrä on saaristoalueella lisääntynyt viime viikkojen aikana. Hyönteistutkija uskoo, että hyttyskannat kasvavat hellejaksojen ja rankkasateiden vuorottelun seurauksena.

Hemingwayn perintö yritetään pelastaa

Ryhmä yhdysvaltalaisia konservaattoreita matkustaa Kuubaan tutkimaan, mitä olisi tehtävissä kirjailija Ernest Hemingwayn kalastusveneen pelastamiseksi. Hänen kerrotaan kirjoittaneen Pilar-aluksella monet nimekkäimmistä teoksistaan.