Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Tänäpäi algau saamen kielien nedäli – varavonalastu kieldy livutetah käyttämäh hos syömislistas

Kanzallizel da kanzoinvälizel saamen kielien nedälil paiči muudu joga päiviä jullatah uuzi saamekse normiiruittu sana.

Pohjaskarjalazet voitettih Suomen vägevin mies da vägevin naine 2020 -kilvat

Jovensuulaine Salla Romo da kondiilahtelaine Mika Törrö ollah Suomen vägevimät.

Ven’al varustetahes e-viizan käyttöhotandah Värčilän rajanylityskohtal

Ven’al varustetahes e-viizan käyttöhotandah Värčilän rajanylityskohtal

Eksperimentu algau – nenga 10 000 lapsel tulien vuon zavedih kaksivuodine eziškola

Tavoittehennu on tiijustua kaksivuodizen eziopastuksen vaikutuksih näh lapsien kehitykseh da opastumizeh, socializih maltoloih da ičetundoh.

Perindölline Linnan pruazniekku on perävytetty – iččenäžyspäivy pietäh loitoči

Korona perävytti perindöllizen iččenäžyspäivän vastahotandan. Sen sijah suomelazii kučutah Linnan pruazniekkah suoran lähetyksen välityksel.

Siun soten maskoin juandah on tulluh muutostu

Maskoi on täydynyh kaikile, ket ollah tuldu niidy ottamah.

Tammelan uvven stadionan srojindu pannah rattahile alguvuvvel

Sygyzyl vie on planiiruičendua da ruadoh otetahes tulien vuvven algupuoliškol.

Pohjas-Karjalas löydyi vuvvenvaihtos enäm sadua kanzalližuttu – koronan vaikutus vie ei nävy statistiekas

Vuitti ulgomualpäi tulluzis eläy Pohjas-Karjalas alalleh, vuitti on tulluh opastumah ezimerkikse Päivännouzu-Suomen yliopistoh.

Kuluttajanhinnat vähäzel kazvettih elokuul

Statistiekkukeskuksen mugah elokuul infl’acien pienenemizeh vaikutti paiči muudu kazvoksien huovistumine.

Söderfjärdenal tuhanzii kurgiloi

Kurret varustetahes muuttoh syömäl da keriämäl vägie.

Parahan fil’man Oscar-ehoitettavakse ielleh voibi piästä vaigu se kino, kudai täyttäy uvvet vuadimukset monimuodožuoh näh

Vuadimuksih liittyy vähembistöjoukkoloin suurembi ozutandu kui valgielkangahal mugai tuotandos.

Markus Hirvonen rodih uvvekse muakunnanjohtajakse

Muakunnan valdujoukko valličči Juuvan kunnanjohtajannu ruadajan Hirvozen Pohjas-Karjalan muakunnanjohtajakse selgielöin iänimiärin.

Koronavilkku-sobivutustu suvaijah – puolet azetandutavoittehis suavutettih jo sit-täs čuasus

Koronavilkku-sobivutustu on azetettu enzimäzenny piän enäm 550 000 kerdua, nenga sanou THL:n tiijonhalličendujohtai.

Kyläpuaru Karhunpiä-Kallivojärvi on Vuvven kylä

Valdimolazis kylis ruatah, luajitah da kohendetah.

Kala-autolaukku rubieu ajelemah Pohjas-Karjalas

Ajelemas on liberiläine Kalatukku H. Malinen, kudai on luadinuh autolaukan EU-diirektiivoin mugah.

Päivännouzu-Suomen yliopisto ohjai omii valdivonavustuksii Karjalan kielen seurale monien vuozien aijan – Rehtoru: finansiiruičendu ei mennyh viäräh

Opastus- da kul’tuuruministerstvan allettu valdivonavustustarkastus Karjalan kielen seuran ruandas roih valmis vikse lähiaigua.

Taru Korhozes, 26, puolipetties rodih sanelii karjalazih perindöllizih syömizih näh – konzu häi pastau, some kaččou tarkazeh

Pastandu on yksi socializen medien megatrendois, da se voibi pellastua karjalazen syömisperindön.

Meri-Lapisgi suat lapset ei mennä školah nellänpiän

Kunnis sanellah, gu äijis perehis piätettih jättiä lapset kodih vikse juuri jälgipäivien aigua.

Päivännouzu-Suomes lumi valgai muan

Kevätilmu terväzeh vaihtui Päivännouzu-Suomes talvi-ilmah, konzu rodih vilu da rubei lundu panemah.

Ven’an Karjalas pienet školaniekat jo lähtiettih lomale koronan täh

Petroskoil ilmah piäzijäs Karjalan Sanomat -lehtes kerrotah, gu Ven’an Karjalas alaškolaniekoil algoi kezäloma Pervomaijan jälles.

Viizi uuttu kudžuu piäzöy kazvahuu rajakoiran ruadoloih

Pohjas-Karjalan rajavardivostol on 44 rajakoirua Ilomančis, Kidiel, Tohmajärvel da Lieksas.

Täs on uuzi yskyniekanvakku – Kačo uvvet sobazet

Mennyt nedälil piätteniččän jullattih uuzi yskyniekanvakku, kuduah kuuluu čomua sobastu da hyviä hoidotarvikehtu.

Mennyt vuozi oli Euroupan miäriändyhistourien kaikkii lämmembi – Vuota räkkie sežo tänä vuon

Euroupan ilmastohistourien 12:s lämmembäs vuvves 11 on olluh 2000-luvul.

Päivännouzu-Suomen yliopiston opastujil loitoči piettävy vappu da Wappuradio

Yliopastujienkundu luadiu omale Youtube-kanualale Wappuradion nedälin aijakse.

HUSan toimitusjohtai nevvou, kui voit vardoijakseh koronatartundas da kui iče et tartuta toizii laukas – kačo video

Juha Tuominen luvetteli Ylen huondeksen pagizuttelus korona-aijan laukkah käyndän nelli tärgiedy ohjavuo.

Verkokalastandan rajoitukset tullah voimah Saimual

N’orpan poigazien vardoiččemizeh niškoi miärätyt rajoitukset ollah voimas kezäkuun loppussah.

Karjala-palkindo kuulužale pianistale Janne Mertazele

Karjalazen Kul’tuuran Eistämisfondu andoi abudengua da avustustu puoli miljonua euruo.

Karjalazen Kul’tuuran Eistämisfondale rodih 70 vuottu – karjalazet juuret da kul’tuuru kiinnitetäh nuorien mieldy

Karjalazen Kul’tuuran Eistämisfondu on viennyh karjalažuttu edehpäi jo 70 vuottu.

Maura Häkki sanelou TikTokas karjalažuoh näh, sendäh gu niken muu sidä ei rua – "Luajin tädä sežo vihakommentoin täh"

Maura Häkki ellendi vaste kazvahuu, gu karjalazet ei olla kuolluh rahvas. Sendäh häi puolistau karjalažuttu TikTokas.

Konzu evakot tuldih 80 vuottu tagaperin, erähii heis otettih vastah hyvin, ga erähii pahoi, sendäh vuitti vaikastuigi vuozikymmenikse

Piäl 400 000 evakon eloittamine voinienaigahizes muas oli jygei dielo. Suurin vuitti heis harjavui tiä elämäh kebjieh, ga vuitti vaikastui eigo ni paissuh omassah karjalažuos kymmenii vuozii.

Niiralan rajanylityspaikku hillenöy tossargen ehtäl

Ven’a salbuau kai omassah rajat ulgomualazih niškoi koronaviirusan täh.

Huikkua pajuo, italielaine, karantiinan aigua! – kačo vessel galdarikonsertu täs

Mennyt nedälinlopul yhtehine pajo helähtihes Riiman uuličoil.

Talvisoda-aijan värillizii kuvii on luajittu nenga

Mustuvalgieloin kuvien värittämizekse käyttöh otettih tegoäly.

Vähimyölleh 17 uuttu koronaviirusantartundua on tovendettu Suomes

Tervehyön da hyvinvoindan laitos vie ei ole andanuh omassah yhtehveduo uuzih tartundoih näh.

Järvilöin vienpinnat erähis kohtis ollah korgiembal migu konzutahto enne

Erähien järvilöin kačonduazemil on nähty vienpinnan korgevuttu piäl suan vuvven aijan.

Suomes on tovendettu uuzi koronaviirusantartundu

Pagin on seiččemendes koronaviirusantartundas.

Suvi-Savos tahtotah vähendiä ilveksien miäriä – Tänä talven kuattih 33 ilvesty

Tuhukuun lopus loppevunnuon mečästyskavven aigua Suvi-Savon mečis kuattih 33 ilvesty.

Prezidentu Niinistö kävyy Lappih da Pohjas-Pohjanmuale kevätkuul

Prezidentu čökähtähes Iih, Sodankyläh da Inarih.

Viijen vuvven viizat Suomeh ollah mieleh ven’alazile – pakičuksien miäry on äijäl suurennuh

Täl kuul ven’alazile on ruvettu andamah Suomi-viizua viijekse vuottu. Viizupakičuksien miäry on nossuh viijesvuitil mullozeh verraten.

Karantiinat koronaviirusan täh terväh loppietahes: suurin vuitti piäzi iäres

Eristyksespäi piässyzil ei olluh viirusantartundua. Heijän karantiinu loppih kaksi nedälii kestänyön viirusale herkenemizen jälles.

Nengoine ilmu tänäpäi: vihmuu da on libei

Pohjois-Karjalas nedäli algoi pahal vihmažal siäl da ylen libielöil dorogoil.

Yskyniekoin kaduomine on paha dielo pienien kundien školile – Luhangas Keski-Suomes mulloi ei roinnuh ni yhty lastu

Kundu kuččuu uuzii školaniekkoi rinnal sijaiččijois kunnispäi da joga vuottu maksau tuhat euruo yskyniekkudengua kymmen vuvven aijan.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle