Uusimmat artikkelit
Suomi on kuvvettu kerdua muailman ozakkahin mua
The World Happiness Report 2023 -julgavon mugah Suomi myös on muailman ozakkahin mua. Korona- da kriizissuvuvvet vikse ei vaikutettu global’noil tazol ristikanzoin hyväh mieleh omassah elokses.
Jyväskylä suau kezäl uvven lapsienfestivualin
LystiKylä-monitaidofestivualin programmas on konsertua, teatrua, tansii da taidoruadopajua.
Pienis puolovehis Savo-Karjalan valličuspiirispäi kanzanevustajakse pyrgihes läs 50 ehoitettuu
Pohjas-Savon da Pohjas-Karjalan iänioigevutettuloil parluamentuvalličuksis on vallittavannu 156 kandiduattua. Perindehellizien valdupuolovehien ližäkse keräl on joukko keskenäh erijyttysty piendy puolovehtu.
Ahmoidu dogaditah Pohjanmual aijembua puaksumbah
Elätis on luajittu dogadindua endisty enämbi enimite Pedersöres, Kruunupyys da Uvveskaarlepyys.
Mägihiihtokeskuksien yrittäjät tahtottas, gu paikallizet löyttäs oman čuran mäit – jälgimäzes hiihtolomanedälis vuotetah raviedu
Päivännouzu-Suomen mägihiihtokeskuksis on olluh pättäviä hiihtolomailmua. Kolmattu hiihtolomanedälii pietäh nedälil 10.
Enzihoidajien opastus algavuu Kajuanin ammattikorgeiškolas vuvven 2024 allus
Uudeh opastukseh joga vuottu tulou 20 opastujua. Opastuksel vastatah alovehen liženijäh hoijontarbeheh enne kaikkie rahvahaliston rakendehen da pitkien välimatkoin täh.
”Died’oi ainos on sanonuh, gu pidäy tiediä, kuspäi olet tulluh” – karjalazet juuret kiinnitetäh evakkoloin bunukoin mieldy
Tutkijan mugah suguloin mustotiijos voibi olla katkostu, sendäh gu buabat da died’oit ehkoi ei voidu sanella voinan aijan kogemuksih näh. Nuoret puaksuh iče sellitetäh omien suguloin histouriedu.
Enäm tuhattu kuvua ystävyöh da rauhah näh – Suomen suurin lapsien luajittu taidotevos jullattih kaččojile ystävänpäivänny
Lapsien tevoksii on tavan mugah olluh ozutettavannu školis. Nygöi nengomat ruavot tahtotah ozuttua kaikile.
Ilman vaihtelendu da märgevys ruttoh čällätäh dorogoi Keski-Suomes
Šouferiloil pidäy ottua huomavoh dorogan kundo da sobivuttua ajanduvauhti ololoih, juohattau Keski-Suomen ELY-keskus.
Ven’alaine fotokuvuaju piirdi tobjan rauhankyyhköin Iänizen jiäle Petroskoil: ”Kaikin voijah ellendiä sen merkičyksen”
Petroskoil eläi fotokuvuaju Igor’ Podgornoi ihaloičči lahtelazen Pasi Widgrenan jiätevoksii da sit luadi oman.
Bomban kylbylähotellin uvvistanduruavot algavutah keviäl pitkän hätkestymizen jälgeh – PKO investiiruiččou Pielizen rannale 22 miljonua euruo
Levendyspluanu jullattih jo sygyzyl 2020, ga projektale annetus poikkevusluvas työttih žualobu hallindo-oigevuoh. Levendyksen srojimisruavot zaveditahes sulakuul.
Hiihtolykkyy kylläl Kainuuh: Jasmin Kähäräle nuorien MM-kuldua, Kerttu Niskanen lujas vevos muailmankubkas
Kačo piäkuvan kohtal olijal videol Kähärän reakciet voiton jälles.
Uuttu tieduo saimuann’orpan alguperäh näh: sen lähäzet sugulazet ei ni lövvytä nygözis baltiekkun’orpis
Verekses tutkimukses suadih saimuann’orpan alguperän ližäkse uuttu tieduo saimuan’orpan geniettizen monimuodožuon romahtandas.
Meččyhalličus eččiy kezäkse paimoloi, Pirkanmual pidäs löydiä lambahien paimoloi Isojärven kanzallispuustoh
Paimoinedälilöi ollah ylen suvaittu, hos ruavos pidäygi maksua ruadajal ičel. Mulloi paimoikse pyrgijiä oli enäm 2 600.
Päivännouzu-Suomen yliopisto tahtou ližiä algupaikkua – tavoittehennu on suurendua kolmeh kerdah ulgomualazien opastujien miäriä lähivuozinnu
Akadiemine rehtoru Tapio Määttä on huolevunnuh maltajien vajavuos. Veres opastus- da kul’tuuruministerstvan opastuskačahtus ozuttau, gu opastundutulokset ollah heikottu Suomes.
Karjalan Kielen Seuran vastuajien ristikanzoin muokkuandu jatkuu – ministerstvu periy järilleh valdivontugiloi da bankrottupezä miettiy vahingonkorvavuksii
– Pahakse mielekse neče on kestänyh duumaittuu hätkem, sanou Karjalan Kielen Seuran bankrottupezän evustai piätöksien hätkestymizeh näh.
Algutalven lumenpanoloin täh järvilöih rodih heikkuo kohvujiädy
Pohjas-Savon järvilöis jiän sangevus on läs 20 santimetrii. Suuri vuitti nečis sangevuos on kohvujiädy, kudai on teräsjiädy heikombi.
Kezäruavon eččo jo on ravies vauhtis – Sadakunnas tarittavannu äijy ruadosijua
Monii aloi muokkuaju ruadoväin vajavus sežo nägyy kezäruadokohtis, nenga sanotah Sadakunnan TE-toimistos.
Vuozi algavuu vilunnu – Suvi-Suomes nedälinlopul voibi olla kai -20, nenga arvivoiččou Ylen meteoroulogu Elias Paakkanen
Keski-Suomes da pohjazes ilmu ruttoh vilustahes nedälin allus. Suves vilumbat siät roitah loppunedälis.
Uvven vuvven pruazniekku oli ravei policiel Kainuus: ruaduo rodih ilotulittehis da šouferilois humalas
Policien mugah al 18-vuodizil löydyi äijy ilotulitehtu, hos alaigähizil ei suas olla niilöi.
Karjalan kielen elvytändiä da kehitändiä jatketah – ministerstvalpäi Päivännouzu-Suomen yliopistole 300 000 euruo
Suavun finansiiruičendan vuoh Päivännouzu-Suomen yliopisto voibi elvyttiä da kehittiä karjalan kieldy rauhas kahten tulien vuvven aijan.
Martat nevvotah: Hyvä pluanu da kodimualazet juurikoit luajitah rastavanstolas huogehemban
Rastavu on syömizien vessel pruazniekku. Syömizien hinnat yhtelläh ollah nostu da rastavanstolah ei vältämättäh tule mennyzien vuozien tabah kaikkie magiedu. Hyväl planiiruičendal varustat čoman magien rastavanstolan.
Rastavanukkoloin kyzyndy on pyzynyh raviennu Pohjas-Karjalas – synnynpäivän kalenduaru äijil täydyy jo aijemba aijembua
Enzimäzet yhtevyönotot rastavanukkoloile tullah jo kylmykuun algupuoliškol. Kyzyndy on pyzynyh läs yhtenjyttymänny jälgivuozien aigua, ga Keski-Karjalah syndys vie ližiä rastavanukkuo.
Tugiperehien kodiruandu pannah käymäh Keski-Pohjanmual
Nengomal ruandal pyrritähes tugie vahnembien keständiä da purgua tugiperehjonoloi.
Pohjas-Karjalas ei äijiä vahinguo lumibauhun täh
Ezmässargen 22 čuasun jälles PKS Sähkösiirron alovehel oli nenga 1 300 sähköttömiä talovuttu.
Merja Mäki sai Tulenkantaja-palkindon omas evakkoromuanas
Merja Mäen romuanu Ennen lintuja sai Tulenkantaja-palkindon. Valličendan azui kirjuttai Emmi Itäranta.
Sadakunnas iččenäžyspäiviä pietäh rauhallizeh lauduh – perindehet piästäh keräle pruaznuičendah koronavuozien jälles
Iččenäžyspäiviä piästäh pruaznuimah väliaijan jälgeh perindehellizil rahvahanpidoloil.
Kolme nuordu sanelou, kui hyö löyttih omassah kavonnuot juuret – Elena Rapa, 22: ”Karjalažus on minun vägi da vuitti minuu”
Kiinnostus karjalan kieleh on kazvanuh, ga varavonalazen kielen pyzyndy hengis ei ole vie garantiiruittu. Yksi syy sih on se, gu täl kodvazel opastundu kieleh on jygiettävy dielo.
Päivännouzu-Suomen yliopisto tahtou jatkua karjalan kielen elvytändiä da kehitändiä
Päivännouzu-Suomen yliopisto on vastannuh kahten vuvven aijan karjalan kielen elvytändäs. Projektan finansiiruičendu on loppevumas vuvven vaihtos.
Piätös rodih: Karjalan Kielen Seuru jouduu maksamah järilleh viärin käytettylöi valdivontugiloi 325 000 euruo
Opastus- da kul’tuuruministerstvu nellänpiän on piättänyh, gu Karjalan Kielen Seuralpäi peritäh järilleh valdivonavustuksii vuozil 2017–2019. Yhtistyksen bankrottupezä piättäy jatkotoimiloih näh.
Nightwish pidäy konsertan Kidiel kezäkuun keskivälis
Muailman gastroliloin loppijoin, peräkkäzinny päivinny organizuittavien Kidien da Vaazan konsertoin jälles yhtyveh jiäy väliaijale azumah uuttu al’bomua.
Korgeisuaren kondiet mendih muate talvekse
Kondiet kestetäh talven sygyzyn aigua kerätyn razvuvaran vuoh.
Pyhänpäivän tuulisbauhu kuadoi puuloi da rebii levožestilöi: Pohjas-Karjalas oli läs 3 000 sähköttömiä talovuttu
Muakunnan kovembat tuulisviehkurit miärättih Liberis da Lieksas.
Karjalažus lumuou nuorii, kudamien juuret ollah päivännouzučuras – helsingiläine Joona Vakkila, 22: ”Opin tuvva karjalažuon järilleh iččeni suguh”
Vastavuimmo suomelazien nuorienke, kudamis vuitti tahtou pellastua karjalan kielen da toizile täydyy jo tiijos omissah sugujuuris. Tutkijan mugah nuoret paikatah loukkuo, kudai on roinnuh kul’tuuruperindehen katkiendas.
Kiasma keriäy Tom of Finlandan taijon da eloksenstarinan ozuttelukse
Muailmal tundietun taidoilijan ozuttelu on Kiasman vuvven 2023 suuri ruado, da se keriäy yhteh hänen kuvven vuozikymmenen piduhizen uran.
Tänäpäi pietäh Koittomien yödy – Pohjas-Savos piduo vähimyölleh Kuopios da Siilinjärvel
Päivän tiemannu on tulii aigu ilmai koittomuttu.
Muailman mielentervehyspäivän kunnivokse Kul’tuurutaloi Virta ehtäl roihvihandas vallos
Muailman mielentervehyspäivän tavoittehennu on virittiä paginua ezimerkikse avun suamizen tärgevyöh näh.
Päivännouzu-Suomen yliopisto ezittäy Jovensuun da Kuopion linnoile uuzien professuuroin finansiiruičendua
Professuurat perustetah algajah diplomuinženieroin opastukseh niškoi. Viizivuodehine rahoitus maksau kudualegi linnale 600 000 euruo.
Rajaliikendeh Lapin päivännouzurajal ei ole ravei – kaikil zakonallizet perustehet tulla Suomeh
Raja-Joosepin da Sallan rajanylityskohtien kauti pyhänpiän tuli Suomeh vaigu kolme ven’alastu.
Muuttolinnut ähkähtellähes sähköliinielöih
Linduloin täh roinnuot sähkökatkot ollah lyhyččäzet.
Uinduviet ruttoh vilustutah sygyzyn edehpäi eistyjes
Pinduvien lämbötila miärätäh huondeksel kaheksan aigah kahtenkymmenen santimetrin syvyös.
Jovensuulaine keldujuurikoivaren’n’u vallittih Suomen parahakse kazvistuottehekse
Artezuanusyömizen kilbah otti ozua kuuzi kižaniekkua Pohjas- Karjalaspäi.
Savonlinnalaine Petra Hämäläinen rodih Miss Suomekse
Miss Suomi -čomuskilbua on pietty vuvves 1931.
Suomes löydyi kolme uuttu kiärbäslajii: ”Mečis on ihan tundemattomua lajistuo”, sanou Meččyhalličus
Meččyhalličuksen mugah kiärbäslajiloi dogadittih Ilomančis, Lieksas, Kuhmos da Hämienlinnan Evol.
Kainuus ečitäh muamanmaijon luovuttajii – litras maksetah 25 euruo
Luovutettuu muamanmaiduo tarvitah Kainuun keskusbol’ničan lapsensuandu-da lapsenozastol.

Ministerstvu jälgimäi uskaldau piätösty Karjalan Kielen Seuran avustuksien järillehperindäs – tieduo vuottau kui bankrottupezä mugai yhtistys
Karjalan Kielen Seuran dengoin käyttyö on tarkah tutkittu yhtistyksen jälgimäzil vuozil. Kezäs 2021 on vuotettu opastus- da kul’tuuruministerstvaspäi piätösty sih näh, peritähgo seuralpäi valdivontugiloi järilleh.
Paikalline puolistusharjaitus nägyy da kuuluu piätteniččässäh Kuopios da Siilinjärvel
Puolistusvoimien paikallizet joukot harjaitellah yhteskunnan tärgielöin toimindoin turvuandua.

Buolas voit myös suaja dengua – 4H:n muarjučökkehis suurin vuitti löydyy pohjalazis muakunnis
Muarjuaigu roih ravei, sendäh gu buolua vuotetah keskimiärähisty enämbi.
Tuhandet linduloin suvaiččijat kačottih niilöin muuttuo Virolahtel – ei kai linnut ehtitty muuttua Arktika-päivien aigua
Virolahten Arktika-päivil kävyi nenga 3 500 hengie.
Hokkein MM-kullan pruaznuičendu keräi äijän rahvastu sežo Lahten uuličoile
Sadoi ristikanzoi kerävyi järgieh pyhänpiän ehtäl keskilinnah sen jälles, konzu Leijonat oldih varmistettu jiäkur’oin muailmanmuasterižuon omis kodikižois.