Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Karjalan bukvari eli aapinen eteläkarjalaksi.

"Minun akku on ylen hajukas" – testaa karjalan kielen taitosi hauskassa visassa

Hyvää karjalan kielen päivää! Karjalan ja suomen kielet ovat lähellä toisiaan, mutta joidenkin sanojen merkitys on aivan erilainen.

Saimaannorppa köllöttelee aurinkoisessa säässä rantakalliolla.

Saimuann’orpah keskittyjäs simpouziumas sanellah sežo luadogann’orpan dieloloih näh

Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksel piettäväh kaksipäiväzeh vastavundah on ilmoitannuhes läs 120 ozanottajua.

Villisika seisoo korkeassa ruohikossa

Riistukeskus kehoittau meččypoččiloin mečästykseh pohjalazis kunnis – Suvi-Pohjanmual eläy jo lujennuh joukkoveh

Pohjanmual da Keski-Pohjanmual alalleh dogaditah meččypoččiloi, hos nämmii elättilöi Suomes on enämbi Suvi- da Liideh-Suomes. Suvi-Pohjanmual meččypoččiloil jo on poigovehtugi.

Kontteja vuosaaren satamassa

Viendän arvo nouzi syvyskuul kai kolmasvuitil

Vuvven allus algajen viendän arvo on nossuh 17,8 prosental mullozeh verraten. Yksi sellitys suurele kazvanduluvule oli syvyskuun statistiekkah puuttunuh nellän lendokonehen viendy Irlandieh, nenga sanou Tulli.

Kellastuneita puista pudonneita lehtiä lätäkössä

Ligakuu oli lauhkei da vihmažu – vihmui läs kolmasvuittii enäm tavanmugastu

Enzilundu pani muakunnan läs joga čurale ligakuun keskivälis. Lumet ruttoh sulettih lämmän da vihmažan siän täh.

Bataattia

Lahten linnanjohtai ei eistä edehpäi lihakielduo linnan pidolois

Helsingin linnu piätti, gu sen organizuittavis pidolois enämbiä ei tarita lihahistu. Lahten linnanjohtajan Pekka Timozen mieles muutos kohti kazvossyömizii tapahtuu hil’l’akkazin.

Kuvassa Satu Pieski

Nygöi pietäh saamen kielien nedälii: kaikkih niškoi avvonazil urokoil voit opastuo nedälinpäivii, elättilöi da muarjoi saamekse

Kaikkih niškoi avvonazii saamen kielien opastundu-urokkoi pietäh jo kolmattu kerdua pohjazien mualoin saamen kielien nedälil.

Ilves Ranuan eläinpuistossa.

Pohjas-Savoh on annettu 42 poikkevuslubua ilveksenmečästykseh

Kanduarvivon mugah ilvesty muakunnas nygöi on vähembi, migu vuozi tagaperin. Erähil alovehil on luba kuadua kolme ilvesty. Ilveksen mečästysaigu zavedih talvikuun allus.

Hastigheten sänkt till 80 km/h p.g.a dåligt väglag

Keski-Suomes siirrytäh talvivauhtirajoituksih täl nedälil

Alendetut vauhtirajoitukset tullah voimah nellänpiän da piätteniččän.

Kaksi punaista karpaloa sammaleella. Ympärillä korsia. Kuva otettu 15.lokakuuta 2021 Hämeenlinnan Rengossa.

Guarbaluo on tavanmugastu enämbi – kestäi muarju pyzyy hyvänny kai lumen algi

Guarbaluo tänä sygyzyn erähis kohtis on ylen äijy. Suol kazvajua muarjua voit kerätä sissäh, kuni lumi ei peitä mättähät. Myöhäzen kypsenendyaijan täh guarbaluo kerätäh vähä.

Auto ajaa lumisella tiellä Kolarissa.

Lappih pani lundu kymmenii santimetroi

Algajal nedälil Lappih tulou vie ližiä lundu.

Ihmisen kasvoilla on nenän ja suun peittävä sinertävä hengityssuojain

Maskoin juandu erähis kohtis on jo loppenuhes

Forssa on vaste loppenuh maskoin juandan vähävarazile. Hämienlinnas maskoi juatah vie sissäh, kuni niidy täydyy.

Viisi karhua marssii peräkkäin kohti kameraa ruskaisessa maastossa.

Viizi peräkkäi astujua kondiedu on puuttunuh rajavalvondukamerah Kainuus – rajavardivoazeman piälikkö: ”Nečis on lykkyygi”

Emäččykondii da nelli kondienpoigua vikse ollah menemäs muate talvekse. Kondieloin ližäkse valvondukamerois nägyy sežo hukkua, ahmoidu, reboidu, ilvesty, hirvie, poruo da meččypedrua.

Benjamin List ja David MacMillan Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian näyttöruudulla.

Hiimien Nobel’-palkindo molekulututkijoile

Benjamin Listan da MacMillanan keksindö on äijäl vaikutannuh liečetutkimukseh da azunuh hiimies vihandemban, nenga perustelou Nobel’-komitiettu.

Karjalan bukvari eli aapinen eteläkarjalaksi.

Päivännouzu-Suomen yliopisto avai karjalan kielen opindot kaikkih niškoi – pieneh kieleh järgieh tuli opastumah kymmenii opastujii

Päivännouzu-Suomen yliopiston avvonazes yliopistos täs sygyzys algajen voit opastuo karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah. Luvendokursoile tuli rekordumiäry opastujua.

Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Anni Koivisto

Saamenkielizien opastundumaterjualoin luajindutugi liženöy kahtel kerdua miljonah eurossah – tuven pyzyvys on ebävarmu dielo

Saamelazien suvvon opastundumaterjualoin luajindah niškoi annettih tulien vuvven talovusarvivoezitykses puoli miljonua euruo da toizet puoli miljonua sovitah vuvven 2021 nelländeh ližätalovusarvivoezitykseh. Neče ližiäy tugie kahtel kerdua iellizeh vuodeh verraten.

Henkilö lukemassa kirjaa.

Pakajamah vienankarjalakši piäzet verkokursal

Muailman enzimäine internetači piettävy vienankarjalan pagin- da luvendukursu algau tänä sygyzyn. Opastundu algehih sežo lykystyy verkos.

Mies istuu tietokoneella

Lahtes kehitetty kiža madaldau yrittäjyön kynnysty – yrittäjyskiža tahtottas käyttöh kogo Suomes

Yrittäjyskižan on kehitännyh joukko LAB-ammattikorgeiškolan opastujua. Kiža planiiruijah suaja eri opastundulaitoksien yrittäjyskursoin käyttöh valdukunnallizesti.

Nainen niistää nenäliinaan.

Sygyzy toi tulles rygimisty da čiäriä – tavallistu viirussutaudii on äijy

Nygöi on äijy tuttuu viirussutaudii. Flunsukauzi algoi tavanmugazeh luaduh školien zavedijes.Tavvit ei tartuta muga ravieh kui korona, da niilöin leviendy on eriluaduine, migu koronal.

Henkilön kädessä puhelin jossa koronavilkku sovellus.

Yle heittäy sanelendan koronatartundoin jogapäiväzeh miäräh näh alovehil – miärien merkičys on pienennyh rokotuksien edehpäi eistymizen mugah

Yle iellehgi kaččou tartundumiärien kehitysty da sanelou niilöih näh, roinnou miärih libo koronatilandeheh midägi poikkevuksellistu muutostu.

Ukkometso soitimella sammalmättäällä.

Mečoi myös roih Varzinas-Suomen riistulajikse pitkän väliaijan jälles

Varzinas-Suomen riistukeskuksen mugah muakunnan parahat mečoikohtat lövvytäh Pöytyäl, Laitilas da Mynämäis.

Puolukoita metsässä.

Buolua Kainuun erähis kohtis on ylen äijy

Kainuus jo on ruvettu keriämäh buolua varen’n’ah niškoi, ga yhtelläh magiembazen muarjan kypsenemisty pidäy vuottua vie nedäli libo kaksigi. Erähis kohtis buolua on enämbi da erähis vähembi sego kypsenöy se kusgi teriämbäh da kusgi hillembäh.

Mökkimaisemaa huhtikuussa 2020 Asikkalassa

Koronan täh roinnuh duaččubuumu on hillenemäs Suvi-Savos

Mulloi kezämökkii myödih puolet iellisty vuottu enämbi. Tänä vuon ei ole piästy yhtenjyttyzeh miäräh.

Koululainen tietokoneella.

Saamelazien suudo da Rovaniemen linnu nevvotellah saamen opastukseh näh

Rovaniemen linnan saamen kielien opastuksen organizuičendas on huolevunnuh Saamelazien suudo.

Katunäkymä.

Pohjas-Karjalan ruavolližustilandehes rodih muutos parembah čurah

Ruavottomien miärän pienenemizes piäl puolet sellitetäh sil, gu lomale työndämizet ollah vähetty. Muakunnan ruavottomusprosentu nygöi on 15,3.

Veistos jossa kolme ihmistä seisoo. Veistos puistossa, ihmisiä ympärillä.

Evakkopaččahan pitky dorogu vei pruazniekkah – mustomerki avattih Lahtes

Valdukunnalline evakkoloin kunnivokse luajittu mustomerki sijaiččou endizel kazarmualovehel Lahten Hennalas. Dengat paččahah niškoi kerättih lahjoituksinnu da yrityksilpäi.

Olga Davydenko kiinnittää lappuja sukkiin Teseman tehtaalla.

Sukkien luajindu jatkuu Nurmekses – Teseman zavodan bankrottupezäle ollah lövvytty uvvet omistajat

Uvves yritykses on kuuzi vuittiniekkua, kudamis yksi on bankrotakse mennyön yhtivön johtai Matti Alatalo.

Teeri kaadetun koivunrungon takana.

Pyydy da tedrii lendelöy Pohjas-Karjalas äijiä enämbi migu mulloi

Riistukolmikkočotaičendat ozutetah Pohjas-Karjalan čural hyviä kehitysty meččykanalinduloin kohtal. Pyykandu on kazvanuh enäm, migu muijal Suomes. Tedripuaksuvus sežo on muan keskiarvuo suurembi.

Jekkuvekaran päiväkodin pihakeinu Limingassa

Kaksivuodizen eziopastuksen eksperimentu algau – Keski-Pohjanmualpäi keräl viizivuodistu lastu

Kaksivuodizen eziopastuksen eksperimentah Suomes ottau ozua vähästy enäm sadua kundua. Keski-Pohjanmualpäi da sen lähäzel alovehelpäi on viizi kundua. Ezimerkikse Kokkolaspäi keräl on nenga kuuzikymmen lastu da nelli päivykodii.

OmaVero-sivusto puhelimen ruudulta.

Pohjaspohjalazien čotile tossargen on tulemas veronjärillehmaksuo läs 64 miljonua euruo: dengat voijah nägyö čotal vaste myöhembä päiväl

Veronjärillehmakso on voinnuh sežo siirdyö myöhembäkse, ollou ezitäytettyy veroilmoitustu tävvendetty.

Ihminen istuu aurinkotuolissa uimarannalla.

Heinykuu erähis kohtis poikkevuksellizen lämmin – räkkie päiviä oli 24

Räkkie päiviä oli enäm muidu Porvoos. Toizielpäi lämbörekordu rodih Heinolas.

Adidaksen asuihin pukeutuneet mallit Marimekon kankaan edessä.

Marimekko da Adidas yhtehizeh ruadoh – kezäl myödäväkse sportumallistuo

Marimekon mugah sovis yhtistetäh rohkiet kuvivot da sportusobainnovaciet. Mallistos on käytetty uuzii kierrätyslangois varustettuloi materjualoi da metodoi ymbäristövaikutuksen vähendämizeh niškoi.

Obrika Kiikin ǩeeʹrjti jiijjâs ǩiõllharjjtõõllmõõžžâst kaʹrjjalnuõri pirr kolumnn.

Kolumnu: Saamelazien da karjalazien nuorien vastavundu livutti uskomah oman kul’tuuran elbymizeh

Karjalaine nuori Obrika Kiikin miettiy karjalazien troppastu kielen elvytändäh saamelazien kul’tuuran ezimerkin vuoh.

Hirvi järvessä Lappeenrannan satamassa 24. toukokuuta 2021.

Hirvenvazat šeikuittih Lappeenrannan keskilinnas – yksi nel’l’oili linnantaloin mašinoin azetuszualua myöte, toine hyppäi uidamah vedeh valgamol

Policii on kyzynyh virguabuu paikallizes mečästysseuras Lehdokentäntiel avuaries vikse sattavunnuon hirven jällitändäs.

Småhustak och del av fasad

Korona ravendi vahnoin omien kodiloin myöndän – talvel kazvandua läs viijesvuitti

Pakkas-kevätkuul hinnat nostih kogo muas 7,6 prosental mennyt vuvven vastuajan aijan hindoih verraten. Hinnoin nouzendu oli suurembi al 60 000 eläjän kunnis. Taloinpaikoin hinnat alettih loppuvuvven hindoih verraten.

Paloauto parkissa tiellä.

Pyhänpäivän jyryt sytytettih tulipaloloi

Kuavil paloi muastuo eri kohtis da Siilinjärvel rannal olijan kylyn ulgoseiniä.

Kiljuhanhi pellolla.

Tutkijat sellitetäh, peziygo ylen varavonalaine kil’l’uihanhi myös Suomes – vezistöspäi otetah DNA-näyttehii

Suomes kil’l’uihanheh niškoi pättävy pezindyaloveh on Tunduri-Lapis. Jälgimäzikse laji on pezinyh meijän muas 1990-luvul, ga nygöi kazvanuon kannan täh kil’l’uihanhie voibi jiäjä pezimäh Suomehgi.

Ylen Pietarin-toimittaja Simo Ortamo

Yle työndäy Ven’ale Piiterin-žurnalistan: ”Nuorien ven’alazien iändy vois kuuluo Suomen medies enäm”

Yle lujendau omua olendua Ven’al työndämäl Simo Ortamon Ylen Piiterin-žurnalistakse. Viijen miljonan eläjän metropol’an ližäkse objektoinnu ollah lähäzet alovehet da moizet linnat, kui Viiburi. Ortamo pyrgihes ozuttamah sežo ven’alazien nuorien mielii.

Ravintolan oluthanojoa.

Kuopio andau restoranoile alendustu sulakuun vuogras koronasalbavon täh

Linnan omistettavis tilois olijat restoranat suajah 20 prosentan alenduksen sulakuun vuogras.

Polku.

Vienan maršrutan meččien kaččelendas piästih yhtehizeh ellendykseh

Ielleh Meččyhalličus keskittyy enne kaikkie korbikohtien parembah tunnistamizeh sego lajistonmaltamizeh.

En person använder en bärbar dator och är inne på webbtjänsten Wilma.

Oripiä sellittäy Wilman käyttöhotandua aigazes kazvatukses da školas

Yhtevytty školan da koin välil on pietty ezimerkikse telefonas yhtehizien joukkoloin vuoh.

Kilpailun voittanut Simo Huovinen sai palkinnoksi 500 euroa.

Nurmeksen linnanvimpelan dizainukižan voitto meni Kuopioh

Kilvan voittanuh Simo Huovinen on rodužin Nurmeksespäi.

Työntekijä Volvon Torslandan tehtaan liukuhihnalla.

Danske Bank: Ruočin talovuon kazvandu lennähtäy Suomen iel

Pohjazien mualoin talovuot mulloi kučistuttih kolmel prosental, euroalovehen sordumine oli vajuat seiččie prosentua.

Juro-kaupunkipyörän renkaat ovat umpikumia, eli ne eivät puhkea.

Linnanpyörät tullah Porih täl nedälil –laihinčökkehii roih keskučas da Yyteris

Porih tulou 50 mobiil’usobivutuksen vuoh laihinakse otettavua linnanpyöriä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle