Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Jämtlanninpystykorva rähisee hirvelle.

Keski-Suomen hirvisaalis edelliskautta pienempi – kanta on nyt riistaväen toivomalla tasolla

Maakunnassa kaadettiin kauden aikana vajaat kolmetuhatta hirveä; vuosituhannen alussa saalis oli tuplasti suurempi.

Hirvivaarasta varoittava liikennemerkki. Kyltin alla on tieto siitä, että hirviä on 4,5 kilometrin matkalla.

Hirvisaalis pieneni Kainuussa, viime syksynä käytettiin noin 90 prosenttia myönnetyistä luvista

Kainuuseen myönnettiin hirven pyyntilupia noin 20 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Hirvikantaa on viime vuosina pienennetty asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Hirviä kulkee metsässä Inarissa.

Hirvien kaatoprosentti jäi Lapissa alhaisemmaksi kuin vuosiin

Lupahirvistä saatiin Lapissa nurin vain 65 prosenttia, kun neljänä edellisenä vuonna on päästy yli seitsemäänkymmeneen prosenttiin.

Hirviä metsikössä talvella.

Hirvisaaliin määrä kasvoi – maakunnassa metsästettiin vajaat 1400 eläintä

Hirviä metsästettiin noin 200 enemmän kuin edellisellä metsästyskaudella. Kasvu syntyi pitkälti Pohjois-Karjalan eteläosien jahdissa.

Puurakentinen laavu, jonka edessä kivistä tehty nuotiopaikka. taustalla kuusimetsää.

Kymmenittäin kosteikkoja on kunnostettu helpottamaan vesilintujen elämää – uusiakin kohteita etsitään

Suomen riistakeskus etsii uusia kohteita, joista voidaan kunnostaa kosteikkoja vesilintuja varten. Keväällä vesilintuja odottaa 43 kunnostettua kosteikkoa ympäri Suomen.

Metsästäjä vie herneitä talviruokintapaikalle.

Syötetäänkö valkohäntäpeuroja liikaa? Metsästäjät kantavat ruokintapaikoille liki 18 miljoonaa kiloa ruokaa

Ruokinnan vaikutus kannan kokoon on kinkkinen selvitettävä. Vaikka ruokinta lisää vasojen määrää, valtaosa valkohäntäpeuroista ammutaan ruokintapaikoilta.

Jahtitorni metsän laidassa.

Hirvisaalis jäänee Keski-Suomessa viime jahtikautta pienemmäksi

Hirviä oli kaadettu Keski-Suomessa jouluviikkoon mennessä noin 2900.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Varsinais-Suomessa metsästetty odotettua vähemmän valkohäntäpeuroja – riistakeskus huolissaan kolarien määrästä

Riistakeskuksen mukaan peurakolarien määrä on hyvä mittari peurakannan kokoa arvioitaessa laajalla alueella. Kolarien määrä on pysynyt samana tai paikoin kasvanut. Toisaalta tietyillä alueilla määrä on laskenut.

Hirven päitä muovipussissa

Jo sata hirven päätä on toimitettu Ruokavirastoon Keski-Suomesta ja pohjalaismaakunnista – päitä tutkitaan harvinaisen aivorappeumataudin varalta

Ruokavirasto tutkii hirvien päitä, koska Kyyjärvellä ammutusta hirvestä löytyi syksyllä TSE-aivorappeumatautia.

Karhu kävelee syksyisellä suolla.

Hallinto-oikeuden päätös Kuhmon karhujahdista tuli: Riistakeskuksen myöntämä lupa oli lainmukainen

Hallinto-oikeus ratkaisi asian äänestyksellä. Päätöstä tehdessä tuli esille karhukannan suojelun taso, joka on hallinto-oikeuden mukaan suotuisa. Esiin nousivat myös suomalaiset metsästysperinteet.

Susi Ähtärin eläinpuistossa

Sudet ovat saalistaneet koiria ja lampaita Keski-Suomessa – pihapiiriin tulleesta sudesta on tehtävä ilmoitus hätäkeskukseen

Susihavainnoista kotipihassa on aina ilmoitettava hätäkeskukseen ja riistanhoitoyhdistykseen. Sudesta metsätiellä ei tarvitse ilmoittaa, sillä se on sudelle ominainen elinympäristö.

Pienpetojahdin tuloksena metsästetyt supikoirat hangella.

Kiistellyt pienpetojen pyynnin SM-kilpailut alkavat tänään Suomussalmella – tapahtumaa ei kielletä

Ministeriö ja Metsähallitus kertovat ymmärtävänsä kilpailu-sanasta tulleen huolen. Kohun keskellä oleva järjestäjä aikoo jättää jatkossa kilpailut sikseen, vaikka metsästystapahtuma jatkuukin.

Hirven päitä muovipussissa

Hirvestä löytyi harvinaista TSE-tautia – Kyyjärvellä tehdyn löydöksen vuoksi hirvien päitä lähetetään taas tutkittavaksi Ruokavirastoon

Jo tulevan viikonlopun jahdista pitää toimittaa aikuisten hirvien päät tutkittaviksi. Näytteitä kerätään usean riistanhoitoyhdistyksen alueella Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla.

Keski-Suomen Riistakeskuksen riistapäällikkö Olli Kursulan ja metsästäjä Marko Tamppinen metsästyskoirien kanssa

Miksi kauriita ruokitaan ja ilveksiä metsästetään? Riistapäällikkö: ”Ihmiset pelkäävät ilveksiä, jotka pihoissa liikkuvat”

Riistapäällikkö ei pitäisi kestävänä ratkaisuna ilvesten metsästyksen lopettamista sille, että peurojen ja kauriiden suuriksi kasvaneet kannat saataisiin pienentymään. Suurpedoista koituvia ongelmia olisi riistapäällikön mielestä liikaa.

Pyöreät tassun jäljet lumella

Tulevalla metsästyskaudella ilveksiä saa kaataa vähemmän kuin viime vuonna

Ilvestä saa poikkeusluvalla metsästää joulukuun alusta alkaen. Keski-Suomessa kaatolupien määrä väheni kolmanneksen viime vuodesta.

Mahdollinen susi kuvattuna 14.10.2022 Haikkoontiellä.

Porvoossa Haikkoon kuntoiluradalla liikkui mahdollisesti susi – havaintoja jo viikkojen ajan, nyt eläintä ollaan karkottamassa

Eläimestä on tehty havaintoja Porvoon ja Sipoon alueella. Niistä tulisi ilmoittaa riistanhoitoyhdistykselle ja poliisille mahdollisimman nopeasti.

Ilves kuvattuna metsässä Kouvolassa.

Etelä-Häme sai aiempaa vähemmän poikkeuslupia ilveksen metsästykseen

Poikkeuslupia myönnettiin alueille, joilla kanta on arvion perusteella tiheä ja ilveksen kannankehitys on kasvava tai vakaa.

Ilves lipoo huuliaan Ranuan eläinpuistossa.

Ilveskanta on kasvanut Etelä-Savossa – kaatolupia lähes yhtä paljon kuin viime vuonna

Riistakeskus hylkäsi kolmasosan ilvesten kaatolupahakemuksista, mutta Etelä-Savossa lupia saatiin lähes yhtä monta kuin viime vuonnakin.

Ilves hangella Ranuan eläinpuistossa.

Pohjois-Savossa saa metsästää 24 ilvestä tänä talvena – määrä putosi selvästi viime vuodesta

Pohjois-Savoon on myönnetty selvästi viime vuotta vähemmän poikkeuslupia ilvesjahtiin. Maakunnassa saa joulukuussa alkavalla metsästyskaudella tappaa 24 ilvestä, kun viime kaudella määrä oli 42.

Ilves Ranuan eläinpuistossa.

Pohjois-Karjalaan on myönnetty luvat 20 ilveksen kannanhoidolliseen kaatoon

Maakunnassa haettiin yhteensä lupia liki 50 ilveksen pyyntiin. Suomen riistakeskus teki kielteisiä päätöksiä merkittävästi aiempia vuosia enemmän.

Yrittäjä Paavo Partio syöttää Sauli-hirveä.

Isoista hirvisonneista on paikoin pulaa luonnossa – kesyhirvi Sauli olisi valmis auttamaan, mutta sen kiima pysyy aidan sisäpuolella

Suomen hirvikanta säilyy naarasvoittoisena, sillä uroksia metsästetään edelleen paikoin liikaa. Metsästäjien asenteiden muutos on kuitenkin parantanut sukupuolten suhdetta takavuosista.

Ilves maastossa

Oulun riistanhoitopiirissä on haettu ilveksen kaatoon enemmän poikkeuslupia kuin viime vuonna

Ilvesten metsästykseen haettavien poikkeuslupien määrä on laskussa koko maassa.

Ilves hangella Ranuan eläinpuistossa.

Petokiistat näkyvät ilveksen metsästykseen haettujen lupien määrässä – metsästäjä: ”On muutakin tekemistä kuin hakea lupia tyhjään”

Ilveskanta on pysynyt ennallaan, mutta metsästykseen haettavien poikkeuslupien määrä on laskussa. Riistakeskus ei arvaile syitä, mutta metsästäjän mielestä työ olisi turhaa: luvista valitetaan ja ne jäisivät käyttämättä.

Hirvivaara liikennemerkki

Hirvenmetsästys alkaa viikonloppuna, Kainuussa lupia viidenneksen verran vähemmän kuin vuosi sitten

Hirvenmetsästys laittaa hirvet liikkeelle. Riistakeskuksen mukaan autoilijoiden on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta etenkin aamu- ja iltahämärässä.

Viltkamera fastsatt på en trädstam.

Some-ryhmässä kerrottiin suden ahdistelleen koiraa Muuramessa – petoyhdyshenkilö harmittelee, ettei kukaan ole ollut suoraan yhteydessä

Havainnot suurpedoista pitäisi ilmoittaa viipymättä suoraan paikalliselle petoyhdyshenkilölle niiden todentamiseksi.

Karhu Sarvingin kylässä, Pohjois-Karjalassa.

Keski-Suomessa on kaadettu tänä syksynä jo viisi karhua

Elokuun loppupuolella alkanut karhujahti on alkanut erityisen vilkkaasti maakunnan pohjois- ja länsiosissa. Viimeisin karhu kaatui Kannonkoskella.

Henna Damski tähtää haulikolla metsästysammuntakoulutuksessa Joroisten ampumaradalla.

Moni aloittaa metsästyksen aikuisena – uuden metsästäjän koulutus antaa käytännön taitoja harrastukseen

Metsästykseen liittyvät taidot eivät usein enää siirry sukupolvelta toiselle. Aikuisena metsästyksen aloittavien osaamista kartutetaan nyt eri puolilla Suomea pilotoitavassa uuden metsästäjän koulutuksessa.

Susi tulee kohti kameraa.

Susi kaadettiin poikkeusluvalla Kannuksessa viime minuuteilla – metsästäjille kertyi päivystystunteja reilut 1500

Lampaiden suojelemiseksi tulevaisuuden varalle on tilalle hankittu riistakameroita ja karkotinlaitteita.

Mies tähtää aseella.

Björköbyssä lampaita raadellut susi saadaan kaataa poikkeusluvalla – raadeltuja lampaita on löytynyt lisää

Suden kaataminen tulee olemaan vaikeaa, sillä alue jossa susi liikkuu on laaja, ja koostuu viidestätoista saaresta. Kokonaisala on 1500 hehtaaria.

Karhu Sarvingin kylässä, Pohjois-Karjalassa.

Tuore kuva paljastaa: pienpetorautaan loukkaantunut karhuemo elää yhä Pohjois-Karjalassa – poliisin mukaan eläin lopetetaan

Pienpetorautaan käpälänsä loukannut emokarhu on havaittu pitkän tauon jälkeen Pohjois-Karjalan Enossa. Karhu sai raudan tassuunsa viime vuonna ja kantaa sitä yhä.

En varg fotograferad från sidan medan den står bland växter och blommor i en skog.

Mustasaaren Björköbyn sudesta poikkeuslupahakemus Suomen riistakeskukselle – Strand: Tällaiset päätökset pitäisi saada tunnissa

Björklöbyn saaristossa laiduntaa 300 lammasta 1500 hehtaarin alueella. Lampaat ovat neljän paikallisen kasvattajan, jotka nyt yhdessä ovat jättäneet poikkeuslupahakemuksen suden kaatamiselle.

Kuollut urosteeri on vihreällä nurmikolla.

Luvassa on jo toinen hyvä kanalintusyksy

Kesän riistakoilmiolaskentojen perusteella teeriä, metsoja ja pyitä on hyvin etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Karhu tarkkailee ympäristöään maastossa.

Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöt valittivat laittomina pitämistään karhunmetsästysluvista – metsästäjiä se suututtaa, mutta ei yllätä

Muutoksenhaku kohdentuu seitsemään lupapäätökseen Pohjois-Karjalassa, yhteen lupapäätökseen Kainuussa ja yhteen lupapäätökseen Pohjois-Hämeessä.

fågel i träd

Metsäkanalintujen kannat kasvussa – Varsinais-Suomessa toiveita lintujahdista omassa maakunnassa

Tuorein kaksi viikkoa kestävä metsäkanalintujen riistakolmiolaskenta käynnistyi viikonloppuna.

Riistalaskijat seisoskelevat metsätieuralla.

Metsäkanalintujen poikaset ovat säilyneet hyvin hengissä – metsästysseurat suunnittelevat riistakiintiöiden nostoa

Alkukesän lämmin ja seesteinen sää näkyy nyt suurina metsäkanapoikueina.

Riekkokukko kevään vaihtopuvussa

Kesän riistakolmiolaskennat ovat parhaillaan käynnissä

Riistakolmiolaskennat jatkuvat elokuun puolelle ja suoritetaan vapaaehtoisvoimin. Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä.

Metso.

Kesän riistakolmiolaskennat käynnistyvät – laskennoissa selviää, miten metsäkanalinnuilla menee

Edellisen kesän laskentojen ja alkukesän olosuhteiden perusteella metsäkanalintujen kantojen odotetaan olevan hyvällä tasolla. Tarkasti tämä selviää vasta riistakolmiolaskennoissa.

Teeri kaadetun koivunrungon takana.

Vieläkö on hyvä kanalintuvuosi edessä? Riistakolmioiden laskenta alkaa lauantaina

Kesälaskennassa keskitytään kanalintuihin, ja talvella lasketaan riistanisäkkäiden jäljet. Kainuussa viime vuotta kuvailtiin poikkeuksellisen hyväksi.

Hirviemo ja kaksi vasaa.

Hirvien kaatolupien määrä ja valkohäntäpeurojen saalismäärä kasvavat Kaakkois-Suomessa

Sekä hirvien että valkohäntäpeurojen kanta vaihtelee eri osissa Kaakkois-Suomea.

Hirvenmetsästys käynnissä. Kaatunutta hirveä kuljetetaan.

Pohjois-Pohjanmaalle reilut 4000 pyyntilupaa tulevalle hirvenmetsästyskaudelle

Yhdellä pyyntiluvalla on mahdollista kaataa joko yksi aikuinen tai kaksi vasaa

Karhu tarkkailee ympäristöään maastossa.

Karhulupien määrä romahti Etelä-Savossa

Karhun metsästykseen vaadittavia poikkeuslupia myönnettiin maakuntaan ainoastaan 26 kappaletta, kun viime vuonna niitä oli vielä 45.

koirasteeri

Kesän riistakolmiolaskennat lähestyvät – metsäkanalintujen määrät arvioidaan kahden viikon aikana

Laskennassa ovat mukana metso, teeri, pyy ja riekko sekä lehtokurppa, metsäjänis ja karhu.

En ung vitsvanshjort som håller på att byta sin vinterpäls mot mer brunröd sommarpäls. Grönt gräs och späda ormbunkar.

Hirvien ja valkohäntäpeurojen kaatoluvat vähenivät Pohjois-Hämeen alueella

Kannat ovat kääntyneet laskuun, mikä vaikuttaa lupien määrään.

Hirvi kävelee tiellä

Pohjois-Savoon on myönnetty tulevalle syksylle lähes 2 500 hirven pyyntilupaa – lupamäärä kasvoi eteläisillä hirvitalousalueilla

Hirven pyyntilupien määrä kasvoi noin kahdeksalla prosentilla viime vuoteen verrattuna. Hirvivahingot olivat viime vuonna alhaisimmalla tasolla moneen vuoteen.

Hirvisonni

Riistakeskus myönsi Pohjois-Karjalaan liki 1 200 hirvenpyyntilupaa

Pohjois-Karjalassa hirvien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina. Hirvenpyyntilupaa haki tänä vuonna 182 henkilöä.

Karhu tarkkailee ympäristöään maastossa.

Ylöjärvellä lopetettiin loukkaantunut karhu – karhulla oli pyyntirauta kiinni etukäpälässä

Loukkaantuneesta karhusta oli tehty havaintoja jo kesäkuun alussa. Lopettaminen tehtiin poliisin päätöksellä.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Valkohäntäpeuran kanta saattaisi kasvaa entisestään, jos se luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi

Suomen luonnonsuojeluliitto esitti vastikään, että valkohäntäpeurasta tehtäisiin haitallinen vieraslaji vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomen Metsästäjäliitossa ja Suomen riistakeskuksessa asiaan suhtaudutaan varauksella.

hirvet nuolukivellä v. 2020

Joukko metsänomistajia on kannellut oikeusasiamiehelle, koska paikallisia hirvitihentymiä ei leikata Pohjois-Karjalassa

Kantelu koskee tässä vaiheessa Suomen riistakeskuksen, Pohjois-Karjalan riistapäällikön sekä Polvijärven ja Lieksan riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle