Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Loukkaantunutta karhuemoa ei ole saatu kiinni Joensuussa, poliisi valmistelee lopettamispäätöstä – myös Lieksan karhuemo löytämättä

Karhuemo on loukkaantunut pienpetoraudoista. Poliisi pyrkii löytämään emon neljälle pennulle sijoituspaikan, ettei pentuja tarvitsisi lopettaa.

Vahva villisikakanta osassa Kanta-Hämettä – täysin tarkkaa tietoa kannasta ei ole

Tammelaan, Renkoon ja Lopelle on syntynyt vahva villisikojen keskittymä. Kanta-Hämeestä on kaadettu viimeisen vuoden aikana vain runsaat kymmenen villisikaa, sillä eläin on haasteellinen metsästettävä. Villisika on varovainen ja nopea eläin.

Hirvieläinkolarien määrät kasvussa – syynä valkohäntäpeurojen kannan räjähdysmäinen kasvu, jonka sääntely metsästyksellä ei ole onnistunut

Hirvieläinkolareista iso osa ajetaan valkohäntäpeurojen kanssa, jonka kanta on räjähtänyt. Luken tutkijan mukaan hirvieläimien kantojen sääntelyssä ei olla täysin onnistuttu. Lounais-Suomeen kaivattaisiin lisää metsästäjiä.

Lapissa saadaan kaataa tulevalla metsästyskaudella yli 12 000 hirveä

Lupamäärä mahdollistaa hirvikannan leikkaamisen erityisesti Inarissa ja Länsi-Lapissa.

Poliisi: Lieksan rautakarhu lopetetaan – pennut selviävät todennäköisesti ilman emoa

Lieksassa liikkuva karhu lopetetaan eläinsuojelullisista syistä. Erauspennut selviytyvät suurella todennäköisyydellä talven yli ilman emoa. Enon karhua yritetään yhä loukuttaa.

Vapaaehtoisista luonnonvaraisten eläinten hoitajista on pula – siilinpoikaset ja emojen hylkäämät tervapääskyt työllistävät nyt auttajia

Pohjois-Savossa kaivataan vapaaehtoisia auttajia luonnonvaraisille eläimille esimerkiksi kuljetuksiin, kiinniottoihin ja toisinaan myös eläinten lyhytaikaiseen hoitoon.

Pohjois-Pohjanmaalle myönnettiin 1 000 hirvenkaatolupaa vähemmän kuin viime vuonna – alueella saa kaataa noin 5 500 hirveä

Kaatolupien määrä laskee Suomen riistakeskus Oulun alueella noin 20 prosentilla viime vuodesta. Lupia myönnettiin tarkalleen 4 184 kappaletta, joilla saa kaataa noin 5 500 hirveä.

Helsingin poliisi joutui tänään lopettamaan kaksi hirveä Roihuvuoressa – eläimet päätyivät Korkeasaaren leijonien ruoaksi

Helsingin asutuskeskittymiin hirviä eksyy kesäisin keskimäärin noin kymmenen. Kokemuksesta stressaantuneet hirvieläimet eivät pärjäisi luonnossa.

Pohjois-Karjalaan on myönnetty historialliset yli 200 karhulupaa

Pohjois-Karjalan riistaneuvosto on asettanut tavoitteeksi kannan pienentämisen. Luken arvion mukaan maakunnan metsissä elää 560–580 yli vuoden ikäistä karhua

Karhun kaatoluvat myönnettiin Etelä-Savoon – lupamäärä kasvoi kolmella edelliskaudesta

Karhun metsästysaika alkaa elokuun 20. päivä ja päättyy lokakuun lopussa.

Roskiksia kaataneet karhut piinasivat asukkaita Virolahdella – toinen lopetettiin

Karhujen karkottamisesta vastaa paikallinen riistanhoitoyhdistys. Karkotusmääräys on voimassa lauantaihin asti. Pienemmän karhun käyttäytymisestä riippuu, kaadetaanko sitä vai ei.

Harvinainen operaatio loukkaantuneen karhuemon loukuttamiseksi ja auttamiseksi alkaa – katso videolta, miten karhupyydys toimii

Kolmen pienen pennun kanssa Enon Sarvingissa liikkuvalla karhuemolla on pienpetopyydys kiinni käpälässään. Emo yritetään saada loukkuun, jotta takertunut pyydys voitaisiin irrottaa.

Rannikko-Pohjanmaalla myönnettiin tulevalle metsästyskaudelle viime kautta vähemmän hirvenmetsästyslupia

Rannikko-Pohjanmaalla myönnettiin 1985 hirvenpyyntilupaa ja 1548 lupaa valkohäntäpeuran kaatamiseen. Hirvieläinten pyyntiluvalla voi kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.

Valkohäntäpeuran kaatolupia ennätysmäärä

Riistakeskuksen Pohjois-Hämeen alueella eli käytännössä Pirkanmaalla on lupia syksyllä käytettävissä 5636. Hirvilupia vähennettiin hiukan.

Etelä-Savoon reilu 3200 hirvilupaa ja vajaa 900 lupaa valkohäntäpeuran kaatamiseen

Etelä-Savossa pyynnin jälkeisen hirvikannan keskimääräiseksi tasoksi tavoitellaan 2,5 - 3,0 hirveä 1000 hehtaaria kohden.  Valkohäntäpeuran osalta tavoitteena on kannan hallittu leviäminen ja kasvu.

Hirvi kirmasi katua pitkin Kotkan keskustassa – kun kohtaat kaupungilla hirven, älä ainakaan tööttää

Vasta viime viikolla Kotkassa seikkaili kaksi nuorta hirveä. Toukokuussa hirviä poukkoili puolestaan Lappeenrannan keskustassa. Alkukesästä Kouvolassa sattui monta hirvikolaria.

Lampaat ovat palanneet Mustasaaren Björköön saarelle, missä susi raateli viime kesänä 130 lammasta – nyt lampaiden GPS-pannat kertovat, jos susi hyökkää

Viime kesänä susi ui saarelta toiselle raadellen lampaita. Pantojen toivotaan auttamaan suurpedon hyökkäyksen havaitsemisessa ja nopeuttavan tilanteeseen puuttumista. Suden tulo lampaiden luokse on epätodennäköistä, mutta siihen varaudutaan.

Imatralle puuhataan uutta erämuseota, mutta kenen rahoilla? Suomen Metsästysmuseo pitää rahoitusta epäreiluna, jos laki ei muutu

Uuden erämuseon rahoitus huolettaa Suomen Metsästysmuseota. Museot voivat jatkossa kilpailla samasta tukirahasta, joka jyvitetään riistainhoitomaksuista. Metsästysmuseo haluaa myös kalastonhoitomaksun mukaan. Se vaatisi lakimuutoksen.

Luodolla lepäävä kuutti oli jo tähtäimessä, mutta Roy Siljamäki jätti ampumatta – harva tietää, että Helsingin edustalla metsästetään harmaahylkeitä

Hylkeiden ampuminen on pienen piirin harrastus. Se on vaikeaa ja vaatii paljon erikoisvälineistöä. Söpöjen eläinten tappaminen herättää myös voimakasta vastustusta.

Kaksi kaupunkiin eksynyttä hirveä ei totellut poliiseja, jotka yrittivät hätistää ne metsään Kotkassa – molemmat lopetettiin

Kaksi nuorta hirveä seikkaili Kotkan Hovinsaarella niin, että raideliikenne häiriintyi. Tunnin hätyyttelyn tuloksena vauhkoontuneet hirvet päätettiin lopettaa.

Kaupungin metsästä tehdään riistanhoidon mallialue Kuopiossa – menetelmä lisää monimuotoisuutta ja kiinnostaa yksityisiä metsänomistajia

Kuopiossa kaupunki tekee yhteistyötä alueella toimivan metsästysseuran ja Savon ammattiopiston kanssa. Itä-Suomen yliopiston kyselyn mukaan yhä useampi metsänomistaja haluaa hoitaa varsinkin taimikoita riistan ehdoilla.

Hirvet seikkailivat Lappeenrannan keskustassa – yksi juoksi kaupungintalon parkkihallissa, emähirvi pulahti satama-altaaseen uimaan

Poliisi on pyytänyt virka-apua paikalliselta metsästysseuralta Lentokentäntiellä kolarissa vahingoittuneen hirven jäljittämisessä. Kolarissa vahingoittunut hirvi jouduttiin lopettamaan.

Karhunpentu Penan emoa ei vieläkään löydy – aktiivinen etsintä lopetettiin lauantaina

Kuhmosta turvaan otetun karhunpentu Penan emon kohtalo on epäselvä. Emo on esimerkiksi voinut kuolla pesäänsä, loukkaantua pesän ulkopuolella tai vain ottaa hatkat. Emoa on etsitty useana päivänä ja nyt näyttää, ettei sen kohtalo tule selviämään.

Haaste Meri-Lappiin: Tuhat telkänpönttöä vuoden loppuun mennessä

Pönttökampanjan tavoitteena on edesauttaa vesilintukantojen vahvistumista Meri-Lapin alueella.

Kauriskolarit kasvussa Keski-Suomessa – onnettomuudet tapahtuvat usein auringonlaskun aikoihin

Metsäkauriskannat ovat erityisen vahvoja pohjoisessa Keski-Suomessa.

Katso uusin Yle Mix: Miksi susi ei pysy metsässä?

Mitä tehdä, jos tulee luonnossa susi vastaan?

Valkohäntien kanta kasvoi - Pirkanmaa oli poikkeus

Riistakeskuksen Pohjois-Hämeen alueella kanta pieneni noin 3 prosenttia, lähes kaikkialla muualla maassa se kasvoi.

Lapin riistaneuvosto: Hirviä vähennettävä etenkin Inarissa

Riistaneuvoston puheenjohtaja Jari Huhtamella Inarista epäilee tavoitteen olevan mahdoton.

Varsinais-Suomen valkohäntäpeurakanta vaatii edelleen vähennystä

Metsästäjät arvioivat kannan jatkaneen kasvuaan ennätysmäisestä kaatomäärästä huolimatta.

Vieraspetoja pyydetään saaristossa hankkeen avulla – pyynti laajentunut eteläiselle Saaristomerelle asti

Metsähallitus ja Suomen riistakeskus poistavat vieraspetoja saaristolinnuston pesimäalueilta.

Porin Käppärän susihavainto ei yllättänyt riistamiestä: "Sudelle tuli luultavasti virhearvio"

Susi kävi sunnuntai-iltana asuinalueella vain parin kilometrin päässä Porin torilta.

Etelä-Hämeessä kaadettiin paljon peuroja kuluneella metsästyskaudella

Peurojen kaatotulos Etelä-Hämeessä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Dna-näyte kertoo susien määrästä luotettavammin kuin tassunjälki lumessa – Luke kannustaa vapaaehtoisia ulostenäytteiden keruuseen

Susikannan arviointi vaatii aikaa, tutkimuksia ja rutkasti havaintoja – tassunjäljet lumessa kertovat vain osatotuuden.

Susien dna-näytteitä kerätty runsaasti Pohjanmaan riistakeskuksen alueella: "Ilman vapaaehtoisia näin massiivista keräystä ei olisi"

Dna-näytekeräystä tehdään tänä talvena ensimmäistä kertaa Suomen kaikista susilaumoista ja pareista.

Pohjois-Savossa kaadettiin liki 3 000 hirveä

Kaatomäärä oli 11 prosenttia edelliskautta pienempi.

Kolmasosa Suomen susista elää pohjalaispitäjissä tuoreen jälkilaskennan perusteella

Tänä talvena olosuhteet olivat mitä otollisimmat jälkilaskentaan. Luken mukaan jälkilaskennan tulosta ei voi verrata viime vuoden kanta-arvioon.

Tervolan riistanhoitoyhdistyksen alueella on kaadettu ilves

Ilvesten metsästyslupia myönnetään vain alueille, joilla ilveskanta on vahva.

Riistakeskus myönsi harvinaiset poikkeusluvat kahden susilauman tappamiseen – luonnonsuojelijat hermostuivat

Oikeus jäädytti tappoluvat valitusten käsittelyn ajaksi, mutta yksi susi ehdittiin lopettaa uudella luvalla.

Auto ja hirvi kolaroivat Kolarissa

Autossa oli kuljettajan lisäksi kyydissä neljä matkustajaa.

Nyt poikkeuslupa yhden suden tappamiseen Tohmajärven neljän eläimen laumasta

Suomen riistakeskus myönsi aiemmin poikkeusluvan koko neljän suden lauman tappamiseen, mikä poiki valituksen hallinto-oikeuteen.

Tohmajärven sudentappoluvista on valitettu – susia ei saa ampua ennen kuin hallinto-oikeus on käsitellyt asian

Riistakeskuksen mukaan susilauma on vieraillut toistuvasti ihmisten pihamailla.

Haapajärven sudentappoluvista valitettiin hallinto-oikeuteen: "Käytännössä susia ei nyt kaadeta"

Susilauman metsästyksen poikkeuslupa on voimassa kolme viikkoa, joten oikeuden ratkaisu tulee vasta lupa-ajan päätyttyä.

Villisiat ovat satunnaisia vieraita Keski-Pohjanmaalla

Villisikoja tavataan Suomessa eniten eteläisessä Suomessa ja kaakossa rajan tuntumassa.

Villisikojen metsästykseen toivotaan yhtenäistä tahtotilaa – pienikin populaatio saattaa olla suuri uhka sikateollisuudelle

Suomen riistakeskus toivoo toimia nyt Isojoki–Karijoki–Kauhajoki-alueella, missä villisikakannan pelätään kasvavan.

Riistakeskus myönsi luvan susilauman tappamiseen Haapajärvelle

Haapajärvellä on susilauma, joka on aiheuttanut ainakin kahtena vuonna erityisen merkittäviä koiravahinkoja.

Vain aidoilla pystytään kunnolla estämään kauriiden pääsy pihoihin ja puutarhoihin eteläisessä Suomessa – metsästys ei enää riitä rajoittamaan kannan kasvua

Kauriiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikkei tarkkaa lukumäärää pystytäkään kunnolla arvioimaan.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle