peltoviljely - uusimmat sisällöt

Ohrapelto Mäkelän tilalla Korialla Kouvolassa.

Eteläsavolainen viljasato on odotettua parempi

Etelä-Savossa kevätviljojen korjuu on lopuillaan: ohrat on puitu ja kauraa on vielä pohjoisessa Etelä-Savossa korjattavaksi. Myös öljykasveja puidaan vielä.

Skördetröska står stilla på en blöt spannmålsåker

Viljasadosta viidesosa uhkaa jäädä peltoon Varsinais-Suomessa – Pitkä poutajakso pelastaisi osan sadosta

Esimerkiksi osa kauroista on niin huonolaatuista, että se joko jätetään peltoon tai viedään polttolaitokseen.

Rankkojen sateiden jälkeinen märkä ja mutainen pelto lähikuvassa.

Etelä-Pohjanmaalla ei päästä vieläkään puimaan joka paikkaan märkyyden takia

Sateiden vuoksi viljat ovat tummuneet ja laatu on heikentynyt. ProAgrian mukaan ohran satomäärissä Etelä-Pohjanmaalla tulee lähes katovuosi.

Keskipohjalaiset viljelijät korjaavat tänä vuonna vähintään normaalin sadon – puinteihin ei kaivata nyt sateita

Jos lähipäiviksi ennustetut sateet eivät laajemmin toteudu, satonäkymät ovat melko hyvät maakunnassa. Myös perunan osalta näyttää hyvältä, todetaan ProAgriasta.

Lassi Hantula seisoo telapyörillä varustetun puimurin vierella ja katsoo eteenpäin.

Sateiden vesittämien peltojen kantokyky on jo monin paikoin kriittinen – telapuimurit yleistyvät isoilla tiloilla

Teloilla varustettu puimuri voi pelastaa sadonkorjuun märimmillä pelloilla. Etelä-Pohjanmaalla sadosta on korjattu vasta noin viidennes, kun yleensä tähän aikaan ollaan jo voiton puolella.

Lippalakkipäinen mies katsoo kameraan. Kädessään miehellä on älylaite, jossa on auki sääkarttasovellus.

Ravintoloiden suosima peruna saa viljelijän pelaamaan upporikasta ja rutiköyhää: Otso Laurila menetti yhdessä elokuun sateessa 50 000 euroa

Suomaalla perunasta tulee viljelijän mukaan kaunis kuin kananmuna. Riskit ovat kovat ja ne realisoituivat tämän viikon rankkasateissa.

Keski-Pohjanmaalla hyvät satonäkymät – viljojen puinnit ovat hyvässä vauhdissa

Keski-Pohjanmaalla viljojen puinnit ovat edenneet Etelä-Suomen tahtiin kun taas Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sateet ovat myöhästyttäneet töiden aloitusta ja laskeneet satonäkymiä.

Puinnit myöhässä pohjalaispelloilla – ”Enää ei saisi sataa milliäkään”

Sateet ovat viivästyttäneet puinteja pohjalaispelloilla. Syysvehnät on pääosin saatu puitua, mutta syysrukiit ovat vielä pellossa ja myös uhkaavat osin jäädä sinne.

Suomalainen laulaa laihosta laaksossa, mutta harva enää tietää, mitä se tarkoittaa – testaa, tunnetko nämä maanviljelyksen sanat

Maanviljelyssä on sanoja, jotka ovat jopa satoja vuosia vanhoja, mutta yhä alalla käytössä. Viljelijä ne tuntee, mutta tuntevatko muut?

Etelä-Savossa puinnit alkaneet – viljelyksiä kiusaava vieraslaji eksynyt eteläsavolaisillekin pelloille

Alkukesän kuivuus verottaa maakunnan viljasatoa. Nyt kuivuutta kaivattaisiin puintien takia.

Jos puinnit onnistuvat, viljasadot yltävät kuivasta alkukesästä huolimatta tavanomaisiksi sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa

Karjanrehuksi päätyvä ohra on ylivoimaisesti eniten viljelty vilja Savo-Karjalassa. Ruista sen sijaan saa nyt pelloilta etsiä. Jos lämmin sää jatkuu, viljojen puinnit alkavat parin viikon kuluttua.

Matalana virtaava joki, mutaiset rannat, vihreät puut ympärillä.

Peltokipsin kysyntä yllätti ely-keskuksen – kipsin toivotaan parantavan pohjalaisjokien vedenlaatua

Pohjalaisviljelijät ovat hakeneet innokkaasti pelloille levitettävää kipsiä. Se sitoo ravinteet peltoon ja vähentää lannoitteiden käyttöä.

Kotimaan viljasato jäämässä keskimääräistä pienemmäksi

Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa paitsi suomalaisen kuluttajan myös viljelijän kukkaroon. Asiantuntijan mukaan suomalaiselle kuluttajalle riittää leipää, vaikka viljan hinta on noussut.

Juuso Joonan kolumni: Ei riitä että maatalous on kestävää, sen täytyy olla uudistavaa

Aina kun muokkaamme koskematonta luontoa, kolhimme ympäristöä. Enää ei riitä, että lopetamme sen – nyt ympäristöä pitää uudistaa.

Mies on polvillaan ja katsoo lehmiä navetassa.

”Kaikki vilja menee oman tilan karjan rehuksi eikä se riitäkään”, toteaa nuori tilallinen – viljan jättihinta on pudonnut viime vuodesta

Ukrainan sota ja kuivuushuolet ovat pitäneet viljamarkkinaa heilahtelevana, mutta viime viikkoina viljan hintataso on ollut melko tasainen.

Sateet parantaneet viljasadon näkymiä – alkukesän kuivuus jättänee sadon korkeintaan keskinkertaiseksi

Alueelliset vaihtelut viljojen satonäkymissä jopa kuntien sisällä ovat suuria. Osa pelloista tarvitsisi yhä lisää vettä, osalle sitä ei enää kaivata.

Perunapelto, jossa runsaasti vihreitä lehtiä ja valkoisia kukkia, joissa on keltainen keskusta. Kaukana taustalla puita ja joki.

Satelliittiseuranta tehostaa maatilojen valvontaa – jatkossa seuranta on päällä koko ajan

Satelliittiseuranta käyttää tekoälyä, mutta ihmisiä tarvitaan silti katsomaan satelliittikuvia.

Kuivuus kiusaa viljakasvustoja - edes sade ei enää auta kaikkia

Kuiva alkukesä on jo heikentänyt satonäkymiä, kertoo ProAgria Etelä-Pohjanmaa tuoreessa kasvutilannekatsauksessaan.

Kuivuuden koettelemaa kitukasvuista peltoa.

Kuivuus puolitti Varsinais-Suomen viljasatotavoitteet – sateilla ei enää suurta merkitystä

Viljakasvusto jää lyhyeksi. Kylvöjen jälkeen maakunnassa on tullut vettä vain muutama millimetri.

Jätevettä Mikkelin jätevedenpuhdistamon ilmastus- ja kalvosuodatus-tilassa.

Viemäri- ja vessajätteestä saisi pelloille ikuisen ravinteiden lähteen, mutta sen turvallisuus mietityttää

Viemärijätteestä käsitellään jo iso osa pelto- ja viljelykäyttöön. Tulevina vuosina lietemäärien ennakoidaan kasvavan entisestään, mikä lisää tarvetta jätevesiainesten kestävälle käytölle.

Niittymaisema, jonka keskellä on pieni punainen puurakennus.

Maatilojen peltoalavalvonnat alkavat Kainuussa juhannuksen jälkeen – satelliittikuvat vähentävät tarkastuskäyntien määrää

Tästä vuodesta alkaen kasvustojen kehittymistä ja viljelyä seurataan monitoroinnin eli satelliittikuvien avulla. Tarkastettavia tiloja on Kainuussa tänä kesänä 15.

Hamppupellolle kyykistynyt Marjo Keskitalo esittelee pellolla kasvavia öljyhampun pieniä taimia aurinkoisena kesäkuun päivänä.

Hamppu on hyvä vuoroviljelykasvi, hiilensitoja ja tulevaisuudessa ehkä tärkeä proteiinin lähde

Kiinnostus öljy- ja kuituhampun viljelyyn on kasvussa. Tällä hetkellä hampusta voidaan hyödyntää laillisesti vain kuitua, siementä ja siitä saatavaa öljyä.

Iryna Herzon, Agroekologian dosentti. Viikki, Helsinki.

Ukrainan pellot ovat pilalla jopa satoja vuosia, arvioi ukrainalaistaustainen agroekologian dosentti

Ukrainassa Hersonin alueen hedelmä- ja vihannessato on käytännössä menetetty patoräjäytysten aiheuttamien tulvien vuoksi.

Erikoisviljely pitää peltojen vuokrahinnat korkealla Länsi-Suomessa – ”Alueella on edelleen sellaista vahvaa maauskoa”

Vuokrahinta Länsi-Suomessa kuvastaa Luonnonvarakeskuksen mukaan pellon laatua. Erityisesti erikoisviljely nostaa pohjalaisten peltojen hintoja.

Keski-Pohjanmaalla kylvetään vielä – toukokuun lämpimät säät edistivät kevättöitä

Kylvötyöt ovat käynnissä Keski-Pohjanmaalla. Osa pelloista on vielä märkiä varsinkin sisämaassa.

Keski-Suomessa kevätkylvöt ovat kesken, mutta vihannesten taimia on jo istutettu

Keski-Suomessa on meneillään muun muassa herneen, kesä- ja varastoporkkanan sekä lantun ja punajuuren kylvöt.

Tutkimus selvitti suomalaisten maanviljelijöiden ilmastomyönteistä käyttäytymistä – tilallinen: ”Kaikki viljelijät ovat ilmastotyöntekijöitä”

Tuoreen väitöskirjan mukaan suomalaisviljelijät haluavat olla mukana ilmastotalkoissa, mutta selkeät keinot ja linjaukset puuttuvat.

Viljelijä Marko Huotilainen ja hanhien äänikarkotin.

Viljelijä pääsi eroon piinaavista valkoposkihanhista niiden omilla tuskanhuudoilla

Ely-keskukset myönsivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa avustusta toimille, joilla pyritään estämään rauhoitettujen eläinten aiheuttamia vahinkoja.

Kallis lannoite saa viljelijät miettimään kasvivalikoimaa, kylvötöihin päästäneen ajallaan

Kylvöt alkavat sekä Etelä-Savon että Keski-Suomen alueella arviolta ensi viikolla. ProAgrian havaintojen mukaan esimerkiksi herneen kylvöala lisääntyy hintojen nousun vuoksi.

Viljelijät odottavat peltojen kuivumista suurimmassa osassa Pirkanmaata

Pelloille päästään näillä näkymin toukokuun puolivälissä. Suotuisimmilla ja eteläisimmillä alueilla kylvötyöt voivat alkaa ensi viikolla.

Tyrnävän perunapeltomaisemia maaliskuussa 2020.

Pohjalaispellot vielä liian märkiä kevättöille – tiloilla odotetaan nyt lämpöä

Syysviljan ja nurmien lannoitukset pääsevät vauhtiin ehkä jo ensi viikolla.

Pellon viereen kaivettu sulamisvesien keruuallas on täyttynyt vedestä.

Kotipuutarhoista tutun altakastelun toimivuutta kokeillaan peltoviljelyssä – salaojat muutetaan kuivan ajan kastelujärjestelmäksi

Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus tutkivat tulva- ja sulamisvesien hyödyntämistä peltojen kesäkastelussa. Salaojiin perustuvaa altakastelumallia testataan Ruukin tutkimuspelloilla.

Traktori syksyisellä pellolla. Kuvan etualalla liehuu oranssin värisiä lehtiä.

Laaja tukimuutos vaatii maatalousyrittäjiltä kouluttautumista

Uudistus vaikuttaa tilojen tukikertymään ja tuotannon suunnitteluun.

Aamukastetta rukiintähkissä viljapellossa.

Hauhon koetilalla tutkitaan, miten hiiltä voitaisiin sitoa maaperään tehokkaasti myös viljapelloilla

Kysessä on Pohjoismaiden ensimmäinen laaja tutkimus viljan hiilensidonnasta.

Maasta nostettuja sipuleita makaa varsineen mullan päällä.

Vihannesten viljely voitaisiin moninkertaistaa Pohjois-Karjalassa

Maitotilojen määrä vähenee Pohjois-Karjalassa vuosi vuodelta ja peltoja vapautuu rehun viljelystä. Jos peltolohkot vielä sijaitsevat lähellä vesistöä, ne soveltuisivat myös vihannesten kasvatukseen.

Suuri kalkkikasa odottaa puidulla pellolla levittämistä

Kipsi teki salaojavedestä kristallinkirkasta – peltojen kipsikäsittelystä toivotaan pysyvää osaa vesiensuojelussa

Kipsikäsiteltyjen peltojen kohdalla salaojista otetut näytteet olivat selvästi puhtaampia, kuin käsittelemättömien peltojen kohdalla.

kipsikäsittely pelloille estää fosforin valumisen vesistöihin

Lounaishämäläiset viljelijät innostuivat vesiensuojelutalkoista – kipsiä levitettiin sadoille peltohehtaareille

Kipsikäsittelyn laajeneminen koko Suomen rannikkoalueelle antoi myös hämäläisviljelijöille mahdollisuuden osallistua Kipsi-hankkeeseen. Uusi haku käynnistyy pian.

Pitkä rivi olki- ja rehupaaleja pellon laidalla.

Viljelijät ovat valmiita toimittamaan tavaraa Riikinnevalle suunniteltuun biokaasuvoimalaan

Kuutisenkymmentä maatilaa on kiinnostunut toimittamaan biomassaa Leppävirran Riikinnevalle ajateltuun biokaasuvoimalaan. Minimitavoitteesta puuttuu vielä 500 hehtaaria.

Alavieskalainen valkosipulin viljelijä Juha Isokääntä esittelee pellon tuotteita.

Kotimainen valkosipuli on niin vaikea viljeltävä, että moni on lopettanut kesken – Juha Isokääntä on yksi harvoista onnistujista

Kotimainen valkosipuli on monille vielä tuntematon ja reilusti ulkomaista kalliimpaa vähäisen viljelyn vuoksi.

Paprikaa otetaan linjastosta näkkärin päälle.

Tutkimusraportti: Turvepelloista luopuminen on kiireellisin toimi ruokatuotannon päästöjen laskemiseksi

Tuoreen raportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen edellyttäisi turvemaiden poistoa viljelystä ja eläinperäisten ruokatuotteiden kulutuksen vähentämistä.

Suuri valkoposkihanhien parvi lennossa pellon yllä Tohmajärven Värtsilässä.

Hanhituhoja korvattu jo yli 10 miljoonalla eurolla ja lintumäärä vain kasvaa – viljelijä: "Hanhet ovat vallanneet tämän tienoon"

Arktisten hanhien syysmuutto on jälleen käynnissä. Hanhikanta on kasvanut, ja vahingot Itä-Suomen pelloilla ovat suurentuneet. Kustannuksia syntyy korvausruljanssista, karkotuskokeiluista ja hanhipelloista.

Maakunnan viljasato on kohtuullisen hyvä – ruista ei enää viljellä hanhien muuttoreitillä

Pohjois-Karjalassa viljellään eniten ohraa ja kauraa, sitten tulee vehnä. Ruis on jäänyt neljänneksi, syynä ovat valkoposkihanhien syysviljan kasvustoille tekemät tuhot.

Antti Lepola pui viljaa pellosta traktorilla keväällä Ohkolassa.

Keväällä viljelijöitä pelotti, että sato menee taas pieleen, mutta toisin kävi – perunasta ja viljasta ilonpilkahduksia Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa

Sateiden kuurottaisuus näkyy nyt esimerkiksi peruna- ja viljasadossa. Sadossa voi olla isoja vaihteluita jopa yhden tilan eri peltolohkoilla.

Perunasato jäämässä alle odotusten

Sateinen syksynalku aiheuttaa heikomman perunasadon osassa Suomea.

Sieniä ja heinää kasvaa ylivuotisen heinäpaalin pinnalla.

Biokaasu kannattaa nyt paremmin sähkönä kuin auton polttoaineena – lypsykarjoistaan luopuneet isännät paalaavat joutoheiniä bioenergiaksi

Kun lööpit huutavat sähkökriisiä ensi talvelle, Keski-Suomessa tilalliset tekevät talkootöitä kotimaisen bioenergian eteen. Biokaasun kannattavuus on kasvanut kohisten viimeisen puolen vuoden aikana.

Valkoposkihanhien tuhoista yli kahden miljoonan euron korvaukset

Eniten lintujen aiheuttamia tuhoja syntyi Keski-Karjalassa.

Två händer klämmer sönder ett ruttet potatis.

Elokuun sateet eivät tehneet hyvää perunasadolle – perunaa mätänee peltoon

Arviolta kymmenen prosenttia sadosta menentetään elokuun sateiden takia. Nyt nostoa viivytetään, jotta suurin osa mätääntyneistä perunoista jäisi peltoon.

Varsinais-Suomen viljasato on keskimäärin viime vuosia parempi, mutta hyvin paikalliset sateet ovat jättäneet osan pelloista rutikuiviksi

Vierekkäisten peltolohkojen välillä voi olla eroja satomäärässä. Lisäksi viljelyä on hankaloittanut lannoitteen saanti.

Sadonkorjuutyöt ovat käynnissä, mutta sateinen sää haittaa monin paikoin viljan korjuuta

Puinnit ovat tällä hetkellä keskeytyksissä osassa maakunnista.

Maanviljelijä saappaineen märässä ohrapellossa.

Märkä maa haittaa viljojen puintia – monin paikoin pellot eivät kanna puimureita

Kosteus haittaa varsinkin Pohjanmaalla. Tilanne on parempi esimerkiksi Pirkanmaalla, jossa ollaan ohran ja kauran korjuuaikataulussa kärkimaakuntien joukossa.

Aihe: peltoviljely

Uusimmat artikkelit