Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Pellolla levähtävä lintuparvi voi aiheuttaa isot tuhot ruokaillessaan – jatkossa tukea voi saada myös haittojen ennaltaehkäisyyn

Viljelijä voi hakea valtiolta korvauksia, jos suojellut joutsenet, hanhet tai kurjet tallovat ja syövät viljapeltoa muuttomatkallaan. Uuden lain myötä avustusta voisivat hakea järjestöt, kunnat ja esimerkiksi yksityiset ihmiset jo ennen vahinkojen syntymistä.

Keväällä perustettiin 330 hehtaaria valkoposkihanhien omia peltoja – hanhipellot auttoivat viljelystuhojen ehkäisyssä, lasertykistä vähemmän iloa

Valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen torjunnassa on kokeiltu yhdistelmää, jossa hanhet saavat olla yhtäällä rauhassa, mutta toisaalla niitä on karkotettu. Keinoina ovat olleet ihmisvoimin hätistely, lasertykit ja ampuminen.

Tällä pellolla kasvaa 1 600 tyrnipensasta, mutta marjojen poimiminen on haaste – käsityönä tehtävä keruu tapahtuu ovelan kikan avulla

Oululaisen viljelijän Seppo Helasen pellolta satoa on tänä syksynä luvassa jopa nelisen tuhatta kiloa. Sadonkorjuu vaatii käsivällisyyttä ja omanlaiset konstinsa: marjat irrotetaan käsityönä piikkioksista.

Valkoposkihanhia poskettoman paljon Päijät-Hämeen peltoalueilla

Iitin Sääskjärvellä havaittiin muuttopuuhissa olevia valkoposkihanhia jopa 200 000.

Hamppuproteiini kiinnostaa elintarvikevalmistajia – viljelijätkin innostuivat uusvanhasta kasvista, jolle löytyy nyt markkinoita

Öljyhampun siemenistä jalostettavilla terveystuotteilla on nyt kova kysyntä elintarvikemarkkinoilla. Esimerkiksi hampunsiemenrouhe sisältää runsaasti proteiinia ja kuitua. Hampun viljely on lisäksi ympäristöystävällistä, sillä se sitoo hyvin hiiltä.

Keski-Suomi on jäljessä muun Suomen luomutuotannosta – kansallinen ohjelma tavoittelee neljännestä peltoalasta luomuksi

Keski-Suomen koko peltoalasta on tällä hetkellä luomutuotannossa 11 prosenttia. Suomen ja koko EU:n tavoite on, että vuonna 2030 neljännes peltoalasta tulisi olla luomua. 

Syyskuun poutasäät vauhdittivat puinnit loppusuoralle Keski-Suomessa – syysviljat selvisivät parhaiten keskikesän kuivuudesta

Viljojen puinnit on saatu lähes päätökseen Keski-Suomessa. Kesän kuivuus aiheutti monin paikoin satotappioita ja myös elokuun sateet heikensivät osaltaan satojen laatua.

Ohran hinnannousu haaste monille kotieläintiloille

Ohran menekki on suurta etenkin sikatiloilla. Hintojen nousu on hyvä asia viljatiloille, mutta kannattavuuden kanssa painiville kotieläintiloille se tuo uusia haasteita.

Kaupunki kylvi kukkia asukkaiden iloksi – pellot kerättiin tyhjiksi hetkessä

Palkituista puistoistaan tunnettu Kotkan kaupunki perusti tänä vuonna kaksi maisemapeltoa, joille kylvettiin esimerkiksi auringonkukkia ihmisten ihailtavaksi ja kotiin vietäväksi. Pellot ovat olleet suosittuja, ja kukkia on kerätty kovaan tahtiin.

Vihreät ja keskusta taistelevat ilmastopäästöistä – mitä ovat lämmityspolttoainevero, pellonraivausmaksu ja liikenteen päästökauppa?

Hallituksen budjettineuvottelut näyttävät jälleen kilpistyvän ilmastopäätöksiin, joita vihreät kannattaa ja keskusta vastustaa.

Paahdekesä näivetti viljasadon, ja siksi tänä syksynä kylvetään poikkeuksellisen paljon syysviljoja – Jari Ijäksen suosikki on syysruis

Tänä syksynä maahan on kylvetty tavanomaista enemmän viljojen syyslajikkeita etenkin rannikolla. Sato onnistuu, kunhan lumipeitettä riittää pitkälle kevääseen.

Elokuun sateet ovat viivästyttäneet puintitöitä Etelä-Savossa

Huonot sääolosuhteet ovat heikentäneet sadon laatua. Sadosta odotetaan tänä vuonna laadultaan tyydyttävää.

Sateet ovat hidastaneet puinteja elokuussa

ProAgrian mukaan sademäärät ovat olleet monin paikoin 1,5–2-kertaisia tavanomaisiin verrattuna.

Vihtiläistilalliset ovat tehneet ilmastonmuutosta ehkäisevää hiiliviljelyä tietämättään jo toistakymmentä vuotta – "Se on meille helppoa"

Sisäministeri Maria Ohisalo vaatii maataloudelta suurempia päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Etujärjestö MTK sanoo, että keinoja löytyy, mutta niihin tarvitaan rahaa ja tutkimusta.

Satonäkymät ovat tänä vuonna hyvin vaihtelevia myös Hämeessä

Tänä vuonna kuivuus ja veden puute osuivat kasvukauden kannalta huonoon aikaan. Haittaa on erityisesti kevätkylvöisten viljelykasvien satonäkymille. Kuivuus leikkasi myös syyskylvöisten viljelykasvien huippusadot.

Monilla maatiloilla toinen tuorerehusato jäi korjaamatta – toiveet nyt kolmannessa sadossa

Osa maatiloista ei pystynyt korjaamaan toista satoa lainkaan.

Puimaan pääsee jo – kuivuus on heikentänyt satoa

Puinnit ovat alkaneet myös Kanta-Hämeessä. Hausjärveläinen Simo Mattila aloitti puinnit torstaina timotein puinnilla. Puinnit jatkuivat timotein parissa myös perjantaina. Kuivuus näkyy Hämeen pelloilla.

Viljankuivaamo paloi täysin Alavudella

Tuli oli levitä myös läheiseen maatilan lämpökeskukseen, mutta pelastuslaitos onnistui pitämään tulen loitolla rakennuksesta.

Ensimmäiset puivat jo syysviljojaan Hämeessä

Poikkeuksellisen aikaisen syysviljojen puintiajankohdan saivat aikaan kevään hyvät kasvuolot ja kesän pitkät poudat. Arvio on, että puinteihin on lähdetty jopa kaksi viikkoa aikaisemmin kuin normaalisti.

Keski-Suomeen luvassa laihojen tähkien viljasato, sateet tulevat liian myöhään

Lähipäivipäiviksi on ennustettu sateista säätä, mutta ne eivät enää ehdi vaikuttaa viljan kasvuu. Syysviljojen osalta tilanne on kevätviljoja parempi, mutta kuiva hellejakso on koetellut niitäkin.

Eteläpohjalaistilalla päästiin puimaan jo nyt – ennätyksellisen aikaisin ja ennen luvattuja sateita

Heinäkuun puinnit kirjataan monilla tiloilla ennätysten almanakkaan. Yleensä puinnit käynnistyvät pohjalaispelloilla elokuussa. Syysviljat ovat kestäneet parhaiten kuivuutta.

Säilörehusato on tänä vuonna poikkeuksellisen vaihtelevaa – sato vaihtelee sen mukaan, milloin kevätkylvöt on tehty

Kolmannen säilörehun satonäkymät ovat täysin tulevista keleistä kiinni. Toinen sato jäi kuivuuden takia todella heikoksi.

Kuivuus vie Pohjois-Savon viljasadosta jopa puolet, sato on jäämässä paikoin katovuoden tasolle

Pahimmilla alueilla ei ole satanut juhannuksen jälkeen eli noin kuukauteen ja viljaa kuivuu pelloille pystyyn.

Viljan puinti alkoi ennätyksellisen aikaisin Etelä-Karjalassa – aikaisessa kypsymisessä on riskejä

Lappeenrannassa puidaan jo kauraa, ruista ja syysvehnää. Riskinä aikaiselle sadolle on, että jyvä jää normaalia pienemmäksi ja sato matalaksi.

Luken tutkija: Tuholaiskesä on poikkeuksellinen – tuholaisia on peltokasvustoissa ennätysmääriä

Tuholaisia alkoi esiintyä jo alkukeväästä. Nyt niiden esiintyminen on vahvasti sidoksissa kesän lämpösummaan. Hyönteisten esiintymistä edesauttaa myös se, että pelloilla on hyvin eri vaiheissa olevia kasvustoja.

Etelä-Savon viljapellot nääntyvät kuumuudessa ja veden puutteessa, asiantuntija: "Hyvän sadon odotukset jo menneet"

Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä viljelijöiden pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota pellon kuntoon. Syksyn viljasato on jäämässä kymmenyksen tavallista pienemmäksi.

Viljelijät hakevat petopenkoista puhtia pölyttämiseen – kukkiva keidas keskellä peltoa houkuttelee pörriäisiä ja hyödyllisiä petohyönteisiä

Iittiläiset luomuviljelijät Tarja ja Jyrki Mikkola perustivat petopenkkoja houkuttelemaan petohyönteisiä ja pölyttäjiä. Niittykukkavyökkeillä keskellä peltoa torjutaan ruokatuotantoa uhkaavaa pölyttäjäkatoa. Katso videolta, millainen petopenkka on.

Mitkä rikkakasvit nykyään jylläävät - lajien runsaussuhteet muuttuvat, ja se vaikuttaa myös torjuntaan pelloilla

Luonnonvarakeskus selvittää mm. Pirkanmaalla, miten rönsyleinikki, jauhosavikka, pelto-orvokki ja monet muut kasvit ovat yleistyneet tai harvinaistuneet.

Kuuma ja kuiva kesä uhkaa jättää Keski-Suomen viljasadon tavallista laihemmaksi - lähiviikkojen sateet pelastaisivat vielä tilanteen

Helteinen ja sateeton sää on kuivattanut Keski-Suomen viljapellot. Tilanne on hankala etenkin myöhään kylvetyn ohran kohdalla, mutta muukin vilja kaipaisi nyt vettä, jotta jyvät eivät jää kitukasvuisiksi.

Pitkä sateeton kausi ja paahtava helle uhkaavat jo viljasatoa: "Kaikki sade on nyt tärkeää", sanoo viljelijä

Peltojen ja paikkakuntien välillä on kuitenkin paljon vaihtelevuutta, kerrotaan ProAgriasta. Tiistai-illan sade piristi paitsi peltoja myös viljelijöiden mieliä Etelä-Pohjanmaalla. Riski sadonmenetyksiin on suurin jokivarsilla sekä savi- ja hiekkamailla.

Kuivuus ei vielä vaivaa perunaviljelyksiä, mutta peltolohkojen kastelut on jo aloitettu Tyrnävällä

Kuumuus ja viime päivien sadettomuus on ajanut perunanviljeliät kastelemaan peltolohkoja. Kuivuus ei kuitenkaan vielä vaivaa perunaviljelyjä. Tyrnävällä siemenperunaviljelyksillä on aloitettu peltolohkojen kastelu salaojien kautta.

Viljapelloilla kaivataan sadetta, ja perunaviljelyksiä kastellaan jo Pohjois-Pohjanmaalla

Kuuma ja kuiva kausi alkaa hiljalleen vaikuttaa viljelyksillä. ProAgrian eritysasiantuntija Risto Jokela kertoo, että kuivuus ei vielä näy viljapelloilla, mutta esimerkiksi perunapelloilla on jo jouduttu turvautumaan kasteluun.

Peltotukien valvontakäyntejä tehdään tänä vuonna noin 50 lappilaisella maatilalla

Tänä vuonna tarkastaja soittaa ja ilmoittaa kaikista valvontakäynneistä ennakkoon.

Rypsiöljyn raaka-aineesta on kova pula, ja siksi osa siemenistä joudutaan tuottamaan meille Baltiasta – yhä harvempi viljelijä uskaltaa viljellä rypsiä, vaikka siitä saisi hyvän hinnan

Rypsin hinta on historiallisen korkealla. Myös viljelyalojen hienoisesta kasvusta on nyt merkkejä, mutta se ei riitä täyttämään öljynpuristamojen varastoja. Kotimaisen rypsiöljyn kysyntä on huomattavasti tarjontaa suurempaa.

Eräänä päivänä alkoi sataa, ja se vain jatkui ja jatkui – nyt pelloilla lilluu ilmiö, jota 40 vuotta kylvöjä seurannut asiantuntija ei ole koskaan nähnyt

Toukokuussa satoi Suomessa monin paikoin lyhyessä ajassa poikkeuksellisen paljon vettä. Kylvetut siemenet tuhoutuivat, eivätkä koneet pääse vetisille pelloille korjaamaan tuhoja.

Sateet keskeyttivät kevätviljojen kylvöt toviksi myös Kainuussa

Runsaat sateet ovat hidastaneet kevätviljojen kylvötöitä koko maassa. Kainuussa kevätvehnästä on kylvämättä suurin osa, ja kauran kylvöt ovat vasta alussa. Tilojen ja lohkojen väliset erot ovat suuret tänä keväänä.

Sateen liottamat pellot ovat kuivumassa, kylvöjä voidaan ainakin paikoin jatkaa

Toukokuussa on satanut esimerkiksi Pirkanmaalla niin paljon, että kevättyöt pelloilla on pitänyt keskeyttää. Kesäkuun alkaessa on vähitellen päästy jatkamaan kylvöjä.

Turvepelloista tuli kirosana, maanviljelijät Ville Junnila ja Tuomo Latvala pelkäävät elantonsa puolesta: “Tässä on ilmastohysteria käynnissä”

Suolle raivatut turvepellot aiheuttavat maataloudessa eniten päästöjä, lähes yhtä paljon kuin henkilöautot Suomessa. Ylen haastattelemat maanviljelijät pelkäävät, että EU:n ja Suomen kiristyvä ilmastopolitiikka pakottaa heidät luopumaan turvepelloista.

Jos aurinko paistaa, kylvöt saadaan tehtyä valmiiksi pohjalaispelloilla – märkien peltojen kuivumista odotellaan silti paikoin

Uusintakylvöihin on jouduttu ja osa ennen sateita kylvetyistä kasvustoista on heikkoja. Ennustettu poutasää mahdollistanee kuitenkin kylvöjen loppuunsaattamisen Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Sateet liettivät pellot – kylvöt jouduttiin keskeyttämään Etelä-Karjalassa

Vettyneet lohkot tarvitsevat Proagrian mukaan useamman poutapäivän ennen kuin toukotöitä voidaan jatkaa.

Osa kevätkylvöistä menossa uusiksi pohjalaispelloilla

Pahin tilanne on hiljattain kylvetyillä pelloilla, joilla vesi on maanut päiväkausia. Nurmet ja syysviljat voivat sen sijaan hyvin. Vesi on noussut pelloille erityisesti Lapuanjoen varrella.

Joudutaanko uusintakylvöihin tai laittamaan pellot kesannolle? Märkyys muutti toiveikkuuden peloksi pohjalaispelloilla

Vielä alkuviikosta iloittiin hyvästä toukosäästä. Nyt eri puolilla Etelä- ja Keski-Pohjanmaata peltoja on jäänyt tulvivien jokien ja järvien alle. Mahdolliset sateet eivät tilannetta helpota. ProAgriassa pelätään, että märkyys tukehduttaa alkavan kasvun.

Viikin lehmät saivat maistiaisen kesästä! Katso videolta, kuinka ne kirmaavat laitumelle

Viikin tutkimustilan 65 lehmää pääsivät kirmaamaan laitumelle maanantaina, mutta joutuivat palaamaan navettaan vielä joksikin aikaa. Tutkimustilaan kuuluu lehmäkatraan lisäksi navetta ja 155 hehtaaria viljelymaata.

Kyrönmaalla tehty jo yli puolet kylvötöistä – myös perunanistutus käynnistynyt Etelä-Pohjanmaalla

ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvutilannekatsauksen mukaan yöpakkasilta on säästytty ja sadetta saatu sopivasti.

Kylvötyöt ovat osittain myöhässä Varsinais-Suomessa – kuurottaiset sateet ovat pitäneet saviset pellot märkinä

Sateet kuorettivat vapun aikana kylvettyjä peltoja vaikeuttaen orastumista. Varhaisperuna kasvaa sen sijaan hyvin.

Vehnän hinta noussut Suomessa viidenneksellä – maailmanmarkkinat määräävät

Viljan tarjonta on supistunut maailmalla alkuvuoden aikana.

Kevään peltotyöt käyntiin Pohjois-Savossa

Parhaiten kuivuville pelloille päästään loppuviikosta kylvötöihin ja levittämään lantaa.

Turvepelloilla piilee mahdollisuus helppoihin ja nopeisiin päästövähennyksiin, mutta uudet maataloustuet eivät tällaisiin ilmastotoimiin kannusta

Turvepohjaisilla viljelypelloilla saataisiin aikaan saman kokoluokan päästövähennykset kuin hallituskriisin keskiössä olleella turpeenpolton alasajolla. Tutkimustieto ei saavuta parhaillaan uusiksi sorvattavaa maataloustukipolitiikkaa.

Etelä-Karjalan toukotyöt myöhässä

Pellot ovat paikoin kovin kuivia, joten sateita kaivataan ja sateiden jälkeen lämpenevää säätä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle