Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Eläinten jätöksiä vitriinissä vihreällä sammalpeitteellä.

Kappas, kakkaa! veti ennätysmäärän kävijöitä Turun Biologiseen museoon

Eläinten kakkakasoja esitelleen näyttelyn näki yli 47 500 katsojaa. Se oli erityisesti lapsiperheiden mieleen.

Iso karhun kakkaläjä vitriinissä

Turun Biologisen museon kakkanäyttely rikkoi kävijäennätyksiä – muutkin museot vetivät vierailijoita

Museot ovat monen Turkuun matkaavan pääkohteita. Valtakunnallista museokorttia käytetään yhä useammin.

Turun Biologinen museo on puiden takana. Talon edessä on aita.

Turun Biologinen museo saa uuden vesikaton – museo pysyy auki remontin aikana

Osa huonoon kuntoon päässeen katon tiileistä pystytään käyttämään uudelleen. Remontti on valmis 16. joulukuuta mennessä.

Turun linna.

Nuoria houkutellaan Turussa museoihin ilmaisella sisäänpääsyllä

Ilmainen sisäänpääsy on voimassa toukokuun loppuun saakka. Se ei koske koululaisryhmiä.

Åbo slott i januari 2019.

Turun linna on kiinnostanut kävijöitä, vaikka vierailuaikaa on rajoitettu

Turun linnaan ja muihin avoinna oleviin museoihin pääsee vain kymmenen ihmistä kerrallaan.

Åbo slott i januari 2019.

Osa Turun museoista avattiin – tunnin mittaiseen vierailuun pitää varata aika etukäteen

Vierailulle pääsee samaan aikaan korkeintaan kymmenen ihmistä.

Aila-myrsky kaatoi kuusen Turun Biologisen museon kupeessa.

Aila-myrsky sulki Turun museoita – kuusi kaatui Biologisen museon kupeessa

Ilmatieteen laitos kehottaa pysyttelemään sisätiloissa myös Varsinais-Suomessa.

Turun Biologinen museo.

Turun biologinen museo kiinni kahdeksi viikoksi viemäriremontin vuoksi

Remontti aloitetaan Turun päivän jälkeen 17.9.

Keskiaikainen raunio Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Turussa.

Turun museoissa vieraili viime vuonna yli puoli miljoonaa ihmistä

Turun museokeskuksen mukaan kävijämäärät ovat laskeneet edellisvuodesta lähes kaikissa museoissa.

Vaaksiaishämähäkkinaaras munapussin kanssa.

Biologinen museo pysyy suljettuna

Rakennuksessa havaittiin putkivaurio kolme viikkoa sitten.

Kuva, johon yhdistelty eri valokuvia.

Sankaripoika, yhteysaluskoukerot ja vehreät puutarhat – toimittajat listaavat vuoden kohokohtiaan

Seitsemän Yle Turun toimittajaa kertoo, mitkä jutut ovat jääneet mieleen vuodelta 2016.

Kyy

Käärmeiden määrä on pitkälti vakio – kyy voi elää samassa paikassa 30 vuotta

Käärmehavainnot ovat olleet tänä kesänä erikoisia. Käärmeitä on tavattu rakennuksista ja jopa parkkihallista. Tutkijan mukaan käärme on paikkauskollinen, eikä käärmeiden määrä muutu muutamassa vuodessa.

23.2.2015 Ahvenlammella kuvattu perhonen

Perhoset eivät kylmää säikähdä – kestävät pienen takatalven

Sunnuntain ja maanantain välinen yö taikoi läntiseen Suomeen valkoisen maan – huhtikuun lopussa. Osa ihmisistä ehti jo säikähtää, kuinka käy vilkkaasti liihotelleille perhosille.

Vaaksiaishämähäkkinaaras munapussin kanssa.

Kotonasi voi elää värisevä kannibaali

Sillä on kahdeksan pitkää jalkaa ja se asustaa muovilaatikossa monikymmenpäisen pesueensa kanssa. Se on hyvin pitkäjalkainen vaaksiaishämähäkki. Hämähäkkikammoista moinen hirvittää, muut tahtovat nähdä sen ihan läheltä.

Eläintentäyttäjä Sari Mastromarino seisoo täyttämänsä mäyrän vieressä.

Turkulaismuseossa koko perheen tapahtuma: eläintentäyttö tutuksi

Turun biologisen museon pajassa esitellään muun muassa erilaisia eläintentäytössä tarvittavia työkaluja. Eläintentäyttäjän mukaan kyseessä on monille tuntematon käsityöala, johon liittyy paljon harhaluuloja.

Kaarinan Rauhalinnan mölysammakko

Mölysammakot loikkivat tutkijoita karkuun Turun seudulla

Aiemmin luultiin, että mölysammakot olisivat levinneet vuoden 2008 jälkeen noin 50 lampeen Turun seudulla. Lajimääritys oli kuitenkin tehty väärin, eikä mölysammakoista ole vielä yhtään vahvistettua näköhavaintoa.

Kyykäärme.

Käärmeet kovilla asutuksen luikerrellessa laajemmalle

Kaupunkien kasvu ja lisääntyvä liikenne kaventavat etenkin kyykantaa. Taantuman syitä ei kuitenkaan täysin tunneta. Rantakäärmeet puolestaan ovat monille mieluisa kevään merkki.

Kirvojen uloste puhuttaa nyt kaduilla

Tahma liimaa kengänpohjat katuun ja takamuksen puistonpenkkiin. Se on kirvojen ulostamaa sokerilientä. Kulku on vaivalloista erityisesti lehmusten alla.

Kaksi rantakäärmettä.

Joki voi olla käärmeen tie kaupunkiin

Käärme on harvinainen näky kaupungissa, mutta jokea pitkin se saattaa sinnekin eksyä. Kansalaisilta kerätään käärmehavaintoja Varsinais-Suomessa, jotta saataisiin selville, kuinka lähellä tiheää asutusta käärmeet viihtyvät.

Kyykäärme.

Näitkö kyyn tai rantakäärmeen? - Kerro havainnoistasi

Tutkijat haluavat selvittää, löytyykö matelijoita myös taajamista tai niiden läheisyydestä.

Täytetyt eläimet

Biologisen museon varasto on täynnä lahjoitettuja aarteita

Turun biologisen museon vanha vintti kätkee sisälleen valtavan määrän täytettyjä eläimiä. Lattialla nököttää komea riikinkukko, muutama peura, kettuja ja pitkiä rivi pöllöjä.

Muurahainen metsässä.

Lentomuurahaisten parvet kuulostavat kuurosateelta

Siivekkäät neitsytkuningattaret ja kuhnurit etsivät kumppania lämpiminä kesäpäivinä kokoontumalla parviin. Valtava, lentävien muurahaisten pilvi voi tuntua inhottavalta, jopa pelottavalta.

Kyykäärme.

Uiva käärme on ihmiselle vaaraton

Ihminen ja käärme kohtaavat useimmiten tukevalla maaperällä, mutta kesäaikaan kohtaamisiin kannattaa varautua myös vedessä.

Kyy kiipeää puuhun.

Kyy luikertelee ketterästi puuhun

Linnunmunat tai -poikaset eivät ole turvassa käärmeeltä puussakaan. Kaikki käärmeet osaavat kiivetä.

Matoja asfaltilla.

Kastemadon matka on täynnä vaaroja

Pyörätiet ja pihat ovat kevätaamuisin täynnä pikkuhiljaa eteenpäin kiemurtelevia kastematoja. Osa madoista pääsee perille päätepisteeseen, osa kohtaa elämänsä lopun ihmisen kengässä.

Kukkakärpäset kiusaavat lomalaisia

Kukkakärpäsiä on poikkeuksellisen paljon. Turun biologisen museon tutkijan Pekka Käärin mukaan kukkakärpäspopulaatio on monikymmenkertainen normaalikesään verrattuna. Runsaat kukkakärpäsmäärät ajavat lomanviettäjiä sisätiloihin.

Turun Biologisen museon johtaja, tutkija Pekka Käär.

Kyy keväthangella ja muita sesongin erikoisuuksia

Lumi ei ole mikään kauhistus kevääseen herääville eläimille, vaikka luonnossa vielä melko hiljaista onkin. Turun Biologisen museon johtajan Pekka Käärin mukaan onnekas voi nähdä jo perhosia tai siilejä - tai käärmeen!

Koululaisia Turun linnan sisäpihalla.

Opiskelijat ilmaiseksi museoihin

Osa turkulaisista museoista laajentaa vapaata sisäänpääsyoikeuttaan. Koululaiset ja opiskelijat pääsevät perjantaina tutustumaan kohteisiin ilmaiseksi.

Turun Radion Keskiajan luontoilta

Keskiajan luonto tutuksi

Suuren suosion saavuttanut Keskiajan luontoilta järjestetään torstaina Turun Aboa Vetus & Ars Nova museossa. Tavallisuudesta poikkeava luontoilta tähyilee lähimetsien sijasta satojen vuosien takaiseen luontoon. Yleisön kysymyksiin ovat vastaamassa muun muassa arkeologian ja biologian asiantuntijat.

kuvaaja: Eija Hartemaa

Mennään museoon

Museo voi olla hauska paikka ja museo voi olla mukava paikka lapsille. Joona Haarala löysi Ruotsista perinteisen museon, joka on onnistunut vetämään oikeista naruista.

Laulavat sadepisarat musikaali nähdään Turun kaupunginteatterissa.

Teatteri ja musiikki suosittuja

Turun kaupunginteatterin viime vuosi sujui suotuisten tähtien alla. Kävijämäärä koko vuoden aikana oli runsaat 69 000 katsojaa. Määrä on suurin useaan vuoteen. Huomattavaa nousua tapahtui myös lasten esitysten osalta, niiden katsojamäärä kasvoi 90-prosenttisesti.

YLE Turun päällikkö Päivi Maijanen-Kyläheiko ja pieni lipaskerääjä.

Yli 16 000 nenänpunaista euroa jo koossa

Nenäpäivän keräyssumma Varsinais-Suomessa on kohonnut jo yli 16 000 euroon. Ja summa kasvaa edelleen, sillä lopullinen saldo selviää vastaa ensi viikolla.

YLE Turun päällikkö Päivi Maijanen-Kyläheiko ja pieni lipaskerääjä.

Kauppatorista tuli Punainen tori

Punaiset nenät vilkkuvat Turussa ja lähiseudulla perjantaina, Nenäpäivänä. Turun päätapahtuma oli kauppatorilla kello 15.00-17.00 jolloin Wiklundin katolta laskeutuu Nenäpäivän lähettejä.

500 tarinaa lintujen nimistä. Pekka Käärin urakka oli iso.

Kehrääjä on aika kehno vuohenlypsäjä

Lintujen latinankielinen nimi kertoo otuksesta usein enemmän kuin tuttu suomalainen nimi. Nimissä heijastuvat myös nimenantajan arvot ja vanhat uskomukset. Kehrääjä ei ihan oikeasti osaa lypsää vuohta, vaikka vanha nimi niin väittää.

Drosophila melanogaster eli banaanikärpänen.

Banaanikärpänen on kiehtova keittiövieras

Banaanikärpäset saattavat lisääntyä jo viikon päästä syntymästään. Tämän vuoksi keittiön pöydälle unohtuneet hedelmät tai biojäteastiat keräävät niitä helposti sankoin joukoin. Lähempää tuttavuutta banaanikärpästen kanssa tehnyt biologi Pekka Käär sanoo pienten öttiäisten olevan kauniita.

Käärmekorento.

Ötökät tutuiksi Turussa

Trooppisten hyönteisten eksoottinen maailma sekä kotimaisten pienten mönkijöitten elämä ovat kohteina biologisen museon perheviikonlopun aikana Turussa. Museoon on tuotu terraarioita, joissa voi seurata heinäsirkkojen ja hepokattien elämää sekä kovakuoriasten ja juoksujalkaisten puuhia.

Käärmekorento.

Käärmekorento löytyi Ötökkäsafarilla

Harvinainen löytö kruunasi kesän ensimmäisen Ötökkäsafarin Turussa. Maastosta löytyi esihistoriallisen näköinen käärmekorento, jonka eräs safarilainen keräsi biologisen museon pihalta.