Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Piia Suihkonen, Mervi Halonen, Hussein AL-Kaabi ja  Annu Huttunen iloisessa ryhmäkuvassa näyttävät peukkua.

Tästäkö apu sote-alan osaajapulaan? Esedun uudessa koulutuksessa maahanmuuttajat saavat ammattiopin ohessa myös apua ammattisanaston hallintaan

Yleisen kielitaidon lisäksi uudet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat koulutetaan hallitusemaan myös alan oma erityissanasto.

Näöntutkimus 1970-luvun lopussa.

Lääketieteen kieli on kimuraista ja sanakirja paisunut jo yli 45 000 sanan eepokseksi, eikä loppua näy – testaa kuinka hyvin sinä puhut lääkäriä

Lääketieteen suomen kirjoittaminen aloitettiin 1800-luvulla. Sitä ennen esimerkiksi kuumeelle ei ollut varsinaista suomenkielistä sanaa. Juttu on julkaistu tammikuussa 2021.

nuori käyttää pädiä

Keskiviikko 27.3.2019 (radio)

Suomessa on tehty väkivaltaista lapsipornoa. Suomi lähettää apua Afrikan myrskyalueelle. Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila valitsee tänä vuonna Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittajan. Yle Oppimisen Digitreenit on koonnut digisanaston.

Lapsen ulkovaatteet penkillä.

Niilo Mäki Instituutti on julkaissut uuden menetelmän lasten kielellisen kehityksen arviointiin

Viiveet alle kaksivuotiaan lapsen kielellisessä kehityksessä saattavat olla merkki myöhemmistä kielellisistä vaikeuksista.

Henkilö navigoi älypuhelimen kartta-sovelluksella.

Hei jästi, tiedätkö mikä on mysse? Testaa ymmärrätkö geokätköilijöiden kieltä

Geokätköilyssä etsitään maastoon piilotettuja kätköjä. Nykypäivän aarteenetsintää voi harrastaa melkeinpä missä päin maailmaa tahansa.

Näkökulma: Miksi koulutuksesta tingitään?

Tulevaisuudelta rahat pois! Siltä se nyt ainakin vaikuttaa. Tuntuu oudolta, että edes oppikirjoihin ei ole enää varaa.

Nainen hiihtää Pielisellä.

Hanki kantaa monin tavoin – murreasiantuntija: Ei yhtä oikeaa muotoa

Sijainnista riippuen murteissa on vaikutteita suku- ja naapurimaiden kielistä.

Ö-kirjaimella alkavia sanoja Oulun murteen sanakirjassa

"Ihmiset haluavat erottautua kielellä toisistaan" – Murre elää ajassa ja venyy puhujiensa tarpeiden mukaan

Murre on keino erottautua, mutta monet perinteisten aluemurteiden sanat katoavat puhekielestä. Tosin esimerkiksi oulun murteen nää-pronomini sinä-merkityksessä ei näytä hiipuvan.

koululaisia

Nuubi, ramu, nälä – testaa, ymmärrätkö koululaisten puhetta

Koululaiset käyttävät puheessaan erilaisia lyhenteitä ja trendisanoja. Ymmärrätkö sinä heitä?

Sähköiset ylioppilas kirjoitukset

YTL suunnittelee: Äidinkielen kokeessa kirjoitusvirheet huomiotta – Kotus: Väärä viesti oppilaille ja kouluille

Arviointiin kaavailtu muutos voi johtaa siihen, että yleiskielen normeja opetetaan koulussa entistä vähemmän.

Sanakirja internetissä

Saamen kielen sanakirja löytyy nyt internetistä

Ilmaisen Sanakirja.fi-nettisivun kielivalikoima on laajentunut pohjoisaameen.

Kielitoimiston sananselitykset sanoista emoji, suolasuihke ja mobiilisovellus

Mikä on suomen kielen vaikein sana? Se löytyy tästäkin otsikosta!

Kukaan ei tiedä kuinka monta sanaa suomen kielessä on.

He loikoilivat lusikassa.

Kielitoimisto uudisti verkkosanakirjaa – nämäkin sanat saivat uusia merkityksiä

Muuttuva maailma heijastuu välittömästi kieleen ja sanastoon, kerrotaan Kotimaisten kielten keskuksesta.

Nainen ui avannossa napapiirillä.

Missä iässä naimisiin? Koska olet tyytyväisin vartaloosi? Mikä on maratoonarin paras ikä? Näin tiede vastaa

Saksalaistutkimuksen mukaan ihminen viihtyy parhaiten elämässään nuorena aikuisena ja uudelleen ikäihmisenä.

Varataivas, eli sateenvarjo

Varataivas ja kärkky eivät jääneet kieleen – 1800-luvun sanasepät olivat kekseliäitä

Kun kieltämme kehitettiin, ei mielikuvitusta jätetty käyttämättä. Kansallisaate pohjusti Lönnrotin, Kilpisen ja Roosin ideointia.

Sananlaskuja

"Pidä ystävät lähellä, mutta viholliset lähempänä" – Mikä saa sananlaskun elämään vuosisatoja?

Sananlaskut ja sanonnat jäävät elämään, jos ne rimmaavat hyvin ja sopivat kulttuuriin. Sanonta vihollisten lähellä pitämisestä johtaa joidenkin arvioiden mukaan juurensa jopa vuosisatojen taa.

murre-sarjakuvia

Murteet pitävät pintansa – "Kun maailma muuttuu, murteet tuovat pysyvyyttä"

Suomessa puhuttujen murteiden juuret ovat tuhansia vuosia sitten puhutussa kantasuomessa.

Iltapäivälehtien kansia.

"Kummalliset" kielenpiirteet kiinnostavat yhä – Kielitoimisto saanut satoja havaintoja

Yleiskielen seurantatalkoissa kuka tahansa voi kertoa kielenpiirteistä, jotka ovat herättäneet huomiota tai kummastusta. Havaintoja on kerätty nyt puoli vuotta. Huomiota on kiinnitetty erityisesti sanastoon, esimerkiksi runsaaseen liioittelevien sanojen käyttöön.

Stetoskooppi

Eikö lääkäri ymmärtänyt mitä sanoit? – Kohta ymmärtää, sillä maahanmuuttajalääkärit pääsevät kielioppiin

Lääkäriksi kotimaassaan opiskelleille maahanmuuttajille ei ole tarjolla opetusta Suomessa heiltä vaadittavaa laillistamiskoetta varten. Ensimmäinen preppauskurssi EU:n ulkopuolelta tuleville maahanmuuttajalääkäreille on alkamassa Tampereella. Suomen kielen opiskelussa avuksi otetaan tv-sarjat.

Janne Saarikivi

Aiotko opetella uuden kielen tänä kesänä? – Polyglotti Janne Saarikivi jakaa parhaat vinkkinsä kielten opetteluun

Kielitutkimus ja kielten opettelu ovat aina vetäneet puoleensa helsinkiläistä Janne Saarikiveä, joka opettelee vähän väliä uuden, vieraan kielen. Häntä voi kutsua polyglotiksi, joka puhuu useita kieliä sujuvasti.

Lääkäri kirjoittaa reseptiä.

Maahanmuuttajataustaiset lääkärit kielikylpyyn Porissa

Maahanmuuttajataustaiset lääkärit osaavat jo puhua suomea sujuvasti, mutta ovat motivoituneita saamaan lisäoppia. Myös Porin murteen ilmaisuja harjoitellaan.

Jokaiseen ylioppilastodistukseen kohopainettu logo on Pallas Athene, kreikkalaisen mytologian viisauden, tieteen ja taiteen jumalatar.

Ruotsin kielen puhuminen tulee yo-kokeisiin muutaman vuoden päästä

Ylioppilastutkinnon kotimaisiin kieliin eli ruotsiin ja suomeen on tulossa suullinen koeosuus jo vuonna 2020. Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto kehittävät tätä varten tietokoneavusteista suullisen kielitaidon mittausjärjestelmää.

Vesa Heikkinen ja Tapio Pajunen

Mie mittään mistään ymmärrä – politiikan kieli puskee kansalaisen katsomoon

”Kansa” on poliitikkojen eniten suosima sana, mutta kansalaiset itse pitävät politiikkaa vaikeasti ymmärrettävänä. Politiikan kieltä puivan Kansalaistaito-kirjan tekijät sanovat, että kompastuskiviä ovat vaikeat sanat, vaikkapa kestävyysvaje. Lisäksi kansanedustajat viljelevät kelmeitä verbejä ja sairastavat substantiivitautia.

Scrabble-lautapeli, kirjaimia.

Kielitoimiston sanakirja elää kielen mukana

Kielitoimiston sanakirjasta poistetaan hyvin vähän sanoja.

Pesäpallon viuhka

Viistopystäri, kupperi, kasari ja muut pesäpalloslangin helmet selitettynä

Pesäpallo vilisee termejä, jotka ovat suurelle yleisölle täysin tuntemattomia. Suurin osa tietää koulunliikuntatunneilta vaakamailalyönnin, mutta esimerkiksi tuppiohitus, viistopystäri tai 2-saumalyönti voivat kuulostaa oudoilta.

Nainen seisoo kuulosuojaimet päässä.

Akka, suttura tai neito – naista tarkoittaviin sanoihin sisältyy usein tunnelataus

Naista tarkoittavat sanat herättävät usein enemmän tunteita kuin miestä tarkoittavat sanat. Jo Agricolan aikaan naisista puhuttiin vaimoina ja nainen-sanaa vältettiin, koska se yhdistyi naimiseen.

Pulkkaan sopii kaverikin mukaan.

Rakkaalla serkulla on ollut monta nimeä – orpana jäi jalkoihin, uusperhe toi bonusserkut

Serkku on taipunut vuosien varrella moneksi. Se on saanut etuliitteitä sokerista varttiin sekä viitannut sukulaisten ohella myös ystävään. Sanaa käytetään nykyään jopa hiukkasfysiikassa.

Maria Manner

"Kuka olet, mistä tulet?" – kielen opettaminen voi onnistua maallikoltakin

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa vapaaehtoisten työpanosta tarvitaan monen muun työn ohessa myös suomen kielen opettamisessa. Jo muutama suomen sana auttaa turvapaikanhakijoita luomaan kontakteja kantaväestöön.

Jalat ja lumilapio.

Kiuranne, nattura vai utukka? Suomalaisten tarpomilla kinoksilla on satoja nimiä

Lumipyryisenä päivänä yhden ikkunasta näkyy myteri, toisella myräkkä. Yhden kenkä juuttuu umpiseen, toisella umpihankeen. Jahka kinos käy oikein kosteaksi, yksi tarpoo mätälumessa, toinen takkalassa.

Kaisa-Marja Kokon suunnittelema Kauhavan vastaanottokeskuksen logo ja lehden nimi.

Mamulandia – ensimmäinen turvapaikanhakijoiden oma lehti

Kauhavan vastaanottokeskuksen oma sanomalehti Mamulandia ilmestyy seitsemällä kielellä. Ensimmäisessä numerossa kerrotaan revontulista, maamme jouluperinteistä ja turvapaikanhakijoiden omista tarinoista. Lehti edistää osaltaan suomenkielen oppimista. Sivujen alareunasta löytyy muun muassa pieni sanasto.

Värikkäitä pieniä taloja vuoriston rinteellä italialaisessa Riomaggioren kylässä Genovanlahden rannikolla.

Italian pikavisiitti

Kieltä ja tapakulttuuria matkailijan tarpeisiin.

Matkamuistonukkeja eri puolilta maailmaa.

Sanastot

Seitsemän eri kielen apusanastot opiskelun tueksi.

Koululaisia oppitunnilla.

Ninjahahmot ja prinsessat opetuksen apuna – elekieli tärkeässä roolissa maahanmuuttajalasten perehtyessä suomen kieleen

Oulun Normaalikoulussa toimii maahanmuuttajalapsille suunnattu valmistavan opetuksen ryhmä. Tarve lisääntyy sitä mukaa, kun Suomeen tulee lisää maahanmuuttajia. Opettajalla on ammattitaidon lisäksi apuna näytteleminen.

Pienyrittäjät ryhtyivät vastaiskuun: paikallisuus nostetaan näkyväksi Rovaniemellä

Rovaniemeläiset yrittäjät ovat perustaneet Likiliikkeen, johon kuuluu jo yli 75 yritystä. Likiliikkeen tarkoituksena on korostaa paikallisen yrittäjän merkitystä paikalliselle hyvinvoinnille.

Lörtsy.

Pimpattu lörtsy sulaa suussa – tässäkö syksyn muotiherkku?

Itäsuomalaisen perinneherkun lörtsyn pimppaaminen eli kohentaminen 2000-luvun katukuntoon on helppoa. Kun raaka-aineet ovat kunnossa, ensikertalainenkin tuunaa lihalörtsystä hipster-osaston muotiherkun.

saksalaiset matkailijat tervehtivät suomalaista isäntäväkeä piirroskuvassa

Mökkisaksaa aloittelijoille

Saksan kielen kuvasanastoja mökkivieraiden isäntäväelle.

Kristina Freytag oli voimakas viikkiläinen nainen, joka eli 1600-luvulla ja oli ratsumestari Gerd Skytten leski. Hän taisteli voimakkaasti omien tilustensa puolesta kirjoittamalla muun muassa kirjeitä kuningatar Kristiinalle. Tmän vuoksi Viikistä löytyy Leskirouva Freytagin kuja, kertoo nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen.

Helsinki to publish online guide to quirky street names

Street names such as Flöiiti Diana, Leskirouva Freytag and Papukaija Zagula all have one thing in common: they never fail to entertain and mystify visitors to Helsinki. The city has now decided to publish a map service which explains the unusual background and reason for some of the more oddball choices.

Nainen lukee kirjan takakantta kirjastossa.

Eduskuntapuolueet vaativat parempia korvauksia kirjastolainoista

Seuraavaa eduskuntaa vaaditaan nostamaan lainauskorvaukset Pohjoismaiselle tasolle. Kirjastolainoista maksettavat korvaukset ovat Suomessa paljon muita Pohjoismaita pienempiä, vaikka lainausmäärät ovat muita suuremmat.

suomi – eesti keel

Supisuomen sanasto

suomi – af somali

Supisuomen sanasto

suomi – svenska

Sanastoa

suomi – русский

Supisuomen sanasto.

suomi – Deutsch

Supisuomen sanastoa.

suomi – français

Supisuomen sanasto

Pekka Joutsi

N-kirjain voi olla ristikonlaatijan painajainen

Porilainen Pekka Joutsi laatii ammatikseen sanaristikoita. Muoti muuttaa ristikoitakin ja sanasto elää. Uutta nousuaan elää nyt isis-sana, mutta uudessa merkityksessä.

suomi – English

Supisuomen sanastoa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle