Aihe: mehiläishoito

Hunajasadosta voi tulla hyvä, jos lähiviikkoina sataa öisin – mehiläiskasvattaja: "Nyt tarvitaan lomailijan säätä"

Mehiläispesät ovat nyt vahvoja. Mikäli seuraavat viikot ovat lämpimiä ja sade ropisee öisin, hunajasadosta voi tulla oikein hyvä tänä vuonna.

Mehiläisjalostuksella kehitetään talvea ja tauteja paremmin kestävää kantaa – keinosiementäjä Timo Rahkola hurahti mehiläisiin jo mukulana

Jalostuksella on jo saatu aikaan esimerkiksi varroapunkille vastustuskykyistä kantaa.

Pihanhoidosta ei tarvitse ottaa stressiä – anna nurmikon kasvaa ja voikukkien rehottaa, niin mehiläiset saavat ravintoa

Pölyttäjien määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Kotipuutarhuri voi auttaa niitä istuttamalla hyötykasveja, jotka sopivat ravinnoksi sekä mehiläisille että ihmisille.

Tampereella 50 000 mehiläisellä on uusi koti puiston penkin alla

Penkillä voi lepuuttaa jalkojaan turvallisin mielin, sillä mehiläiset lentävät pesäänsä korkean putken kautta. Kertyneestä hunajasta valmistetaan insinööreille liikelahjoja.

Kiinnostus omavaraisuuteen on lisännyt mehiläispesien määrää – yhä useammat haluavat tuottaa omaa hunajaa

Mikko Holmin mehiläistarhalla on kiihkein munimiskausi. Juuri näinä päivinä mehiläiskuningatar saattaa munia jopa kaksituhatta munaa päivässä.

Uusi tutkimus: kärpäset luultua merkittävämpiä pölyttäjiä kuminapelloilla

Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan kukkakärpäset ovat merkittäviä kuminan pölyttäjiä Suomessa. Kukkakärpäset tekivät vähän yli kolmanneksen havaituista kukkakäynneistä.

Uunin lämmittäjälle kävi jättiyllätys – keittiön seinästä alkoi valua litrakaupalla hunajaa: "Sitä on tullut jo monta litraa"

Laura Kanerva luuli aluksi, että keittiön hormiin on asettunut ampiaisyhdyskunta. Hän yritti häätää niitä savulla, mutta ilmastointihormista alkoikin valua hunajaa pitkin keittiön seinää.

Tekemisen puute saa tarhamehiläiset parveilemaan – kiinniottajille on riittänyt töitä, hunajan lyhyt satokausi voi pitää parvet liikkeellä syksylläkin

Tänä kesänä on ollut liikkeellä runsaasti pesältään eksyneitä mehiläisparvia. Kansankielellä puhutaan karanneista parvista, mutta ammattikielessä ilmiölle on nimikin: parveilukesä.

Hunajasato jää paikoin tavallista pienemmäksi Pohjois-Pohjanmaalla – syynä kuivuus ja se, että moni kasvi kukki nopeasti

Paikalliset erot voivat kuitenkin olla suuria, joten joissain päin maakuntaa hunajaa voi tulla paljonkin. Lämpimät yöt saattavat vielä lisätä satoa, jota näillä näkymin päästään keräämään jo elokuun alkupäivinä.

Mehiläisiä tappava punkki voi hyötyä ilmastonmuutoksesta – taistelua varroapunkkia vastaan käydään jalostuksen ja jopa avaruusteknologian keinoin

Varroapunkkia pidetään niin Suomessa kuin maailmalla yhtenä mehiläisten suurimmista uhista. Punkkien tarkkaa määrää Suomessa ei tiedetä. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lämpimät talvet voivat kuitenkin lisätä punkkimääriä.

Helle verottaa myös hunajasatoa

Pitkään jatkunut kuivuus ja helle vaikuttaa myös hunajasatoon. Tärkeimät kasvit kukkivat kaikki samaan aikaan, eivätkä mehiläiset ehtineet kerätä kaikkea mettä talteen. Lopullinen sadon määrä selviää vasta myöhemmin syksyllä.

Kuumuus aiheuttaa epävarmuutta hunajasadon suhteen, satovaihtelu voi olla jopa miljoona kiloa – "Hunajaa ei ole tullut paljon mitään"

Yle seurasi suorassa lähetyksessä aamulla, miten ilomantsilainen Paula Puolakanaho hoitaa satojatuhansia mehiläisiä Huhuksessa tsasounan pihapiirissä Pohjois-Karjalassa.

Poronhoitoalueelle viime vuotta vähemmän karhulupia - valtakunnallisesti lupamäärä kasvoi

Poronhoitoalueella saa tulevana metsästyskautena kaataa viisi karhua viime vuotista vähemmän. Itäiselle poronhoitoalueella myönnettiin 70 kaatolupaa ja läntiselle 20.

Koronan pelko sai suomalaiset ahmimaan hunajaa ja ravintolisiä – myynti kasvoi 10 prosenttia ja vitamiinien vielä enemmän

Suomalainen syö keskimäärin hieman alle kilon hunajaa vuodessa.

Hunajahuijarit vedättävät kuluttajien lisäksi myös testejä – Suomen mehiläishoitajain liitto: “Osa EU:hun tuotavasta hunajasta ei täytä hunaja-asetuksen kriteerejä"

Yksi ruokaväärennysten kohteeksi joutuvista elintarvikkeista on hunaja, jota saatetaan laimentaa esimerkiksi siirapeilla.

Vuoden mehiläistarhaaja on Suomen hunajapääkaupungista

Akaalainen Risto Niilimäki tunnetaan mehiläisten puolestapuhujana sekä kaupunkitarhauksen kehittäjänä.

Tuuletusta, tanssimista ja siitepölyseikkailuja – mehiläispesässä tapahtuu enemmän kuin arvaatkaan!

Tutustu mehiläispesän elämään.

Pörriäisliven mehiläisille maistui kesällä lehmus – siksi niiden hunaja maistuu mintulle!

Pörriäisliven kamerat suljetaan elokuun viimeisenä päivänä.

Mesipistiäiset katoavat – Suomen mehiläisistä ja kimalaisista kolmannes on uhanalaisia

Suomen mesipistiäislajeista joka kolmas on uhanalainen.

Hunajasato jää edellistä vuotta heikommaksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

Kainuulainen mehiläistarhaaja: En voi toimittaa kuin puolet tilatusta määrästä.

Hunajasato jää parhaimmillaankin keskinkertaiseksi Itä-Suomessa

Talven aikana kuoli tavallista enemmän mehiläisiä.

Laimeaa mettä ja huonoja lentosäitä, hunajaa saadaan Meri-Lapissa tavallista vähemmän

Emotuotanto on tänä kesänä ollut tavallista runsaampaa.

Englantilaisten munkkien ahkeriksi jalostamat mehiläiset puurtavat nyt kovaa päivää Suomessa – katso, kuinka niiden keräämä mesi muuttuu hunajaksi

Mehiläistarhauksen suosio nousee kaupunkien keskustoissa.

Nyt on paras hetki rakentaa muodikas ötökkähotelli, mutta asuuko niissä oikeasti hyönteisiä? – Katso, millaisia asukkaita hotellissamme majailee

Ylen pörriäiskampanja on saanut suomalaiset hankkimaan hotelleja kymmenille maamme erilaisille hyönteislajeille. Omassa hyönteishotellissamme asuu heistä kiinnostavimmat tapaukset.

Hunajan satonäkymät ovat Kymenlaaksossa keskimääräistä paremmat – tuore hunaja saapuu kauppoihin elokuun alkupuolella

Vaikka hunajasato jää keskimäärin keskinkertaiselle tasolle, Kymenlaaksossa satonäkymät ovat keskimääräistä paremmat.

Mehiläisten hoito kiehtoo jälleen nuoriakin – hunajan lisäksi pölytystä arvostetaan

Tämän vuoden hunajasadosta voidaan saada vielä kohtuullinen, jos lähiviikot ovat poutaisia.

Mehiläiset voivat jopa nelinkertaistaa vadelmasadon – pihaan lentänyt mehiläisparvi teki Outi Koskisesta pölytyspalvelujen tuottajan

Hyönteispölytteisten kasvien viljely on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Tämä on lisännyt tarvetta pölytyspalveluille.

Kotimaisen tomaatin pölyttää hollantilainen kontukimalainen – pölyttäjähyönteiset kasvavat yhä useammin tehdashallissa

Pölyttäjäbisnekseen liittyy myös riskejä.

Puheet ötökkähotelleista kaikuvat Lappeenrannassa kuuroille korville – talvehtineiden mehiläisten pesä tuhottiin

Suurin osa mehiläisistä ja toukista on kadonnut tai kuollut.

Keski-Suomessa tuotetaan eniten hunajaa Etelä-Suomen lisäksi – valtakunnallinen palkinto napsahti tänä vuonna Saarijärvelle

Vuoden mehiläistarhaaja -palkinto tuli tänä vuonna Keski-Suomeen.

Jämsäläinen hunaja palkittiin maan parhaana

Suomen paras hunaja 2019 -kilpailun on voittanut jämsäläinen Vilma Jylkkä.

Etelä-Euroopan hunajantuottajilla synkkä vuosi – Syynä oudot säät ja myrkyt

Mehiläisten on nähty syövän toisiaan ravinnon puutteessa. Paikoin hunajakennot ovat sulaneet kuumuudessa ja mehiläiset ovat jääneet loukkuun.

Mehiläiset söivät paikoin hunajaa enemmän kuin tuottivat, mutta heinäkuun helteet pelastivat paljon

Pohjois-Pohjanmaan hunajasato on varsin hyvä, mutta alueelliset ja kukkakohtaiset erot ovat isoja.

Hunajasato uhkaa jäädä pieneksi – mehiläiset ovat parveilleet tavallista enemmän

Karhut ryöstävät mehiläistarhoilta vuosittain jopa 300 pesää.

Tiedätkö mitä tehdä, jos mehiläisparvi pölähtää pihaasi? Parvia liikkuu poikkeuksellisen paljon tänä kesänä

Parveiluun vaikuttavat sääolosuhteet sekä mehiläishoidon suosion kasvu. Parvien kiinniottajilla on pitänyt kesällä kiirettä.

Mihin katosivat mehiläiset? Venäläiset huolissaan pölyttäjien kuolemista

Pölyttäjät ovat vähentyneet rajusti ympäri maailmaa.

Viljelykasvien pölyttäjät saatetaan tilata laatikossa ulkomailta, vaikka lähellä olisi paikallinen mehiläistarhaaja

Maailmalla mehiläistarhaajien pölytyspalvelu tuottaa suuremmat tulot kuin hunaja, mutta Suomessa sen käyttö on vähäisempää.

Toiveet erinomaisesta hunajasadosta ovat korkealla

Pääsatokausi on Keski-Pohjanmaalla hyvässä vauhdissa eli pari viikkoa normaalista etuajassa.

Mehiläisten pölytyspesät saapuivat Mikkelin puistoihin

Mehiläisten pölytyspesiä saa viedä puistoihin koulutettu mehiläishoitaja, joka on tehnyt kaupungin kanssa sopimuksen.

Mehiläiset ahkeroivat yhä useammin kaupunkien katoilla – cityasukit tuottavat herkullista hunajaa ja ovat yhdyskuntineen turvassa

Mehiläisiä tarhataan Suomessa jo useissa eri kaupungeissa. Asukkaille citymehiläisistä on monenlaista hyötyä.

Mikkeli salli mehiläisten pölytyspesät puistoihin, mutta tietyin ehdoin

Mikkelin kaupunkiympäristölautakunta laati sopimuspohjan mehiläishoitajia varten ja Esedu vei katolleen oman mehiläistarhan.

Mehiläispölytyksellä voi saada puutarhasta paremman sadon

Pölytyspalvelu voi olla mehiläistarhaajalle myös merkittävä tulonlähde

Suomessa ei tiedetä kimalaisten ja muiden pölyttäjien tilannetta

Mehiläistarhaajat tarjoavat pesiä viljelykasvien läheisyyteen.

Suomessa jalostetaan paremmin talvea sietäviä mehiläisiä

Jalostustoiminnassa on mukana yksitoista havaintotarhaajaa ja kuusi emonkasvattajaa.

Punkki, ihminen tai vaikka talitiainen voi olla mehiläispesän surma – viime talvena mehiläistarhojen talvitappiot olivat harvinaisen suuret

Vaikka viime vuosi aiheutti pahoja talvitappioita, on mehiläispesiä nyt Suomessa ennätyksellisen paljon.

Grubs, pollen to create new buzz in beekeeping business

On the heels of crunchy insect bread made from crickets, beekeepers in Finland are now looking to sweeten their margins with grubs and pollen.

Mehiläishoitajat mielivät myös trendiruokatuottajiksi – toukista ja siitepölystä lisätuloa hunajan oheen

Hyönteisten elintarvikekäyttö sallittiin Suomessa viime vuonna.

Mehiläistarhaaja tuntee yhteisönsä – "Akkavaltahan siellä on, ilman muuta"

Torniolainen mehiläistarhuri Markku Mykkälä iloitsee pitkästä aikaa hyvästä sadosta ja miettii, miksi aikoinaan rupesi tarhuriksi. – Tavattoman mielenkiintoista tämä on.

Mehiläiset tuottivat jättisadon Tampere-talon katolla: 100 000 mehiläistä, yli 100 kiloa hunajaa

Tampere-talon katolla syntyi mintunmakuista hunajaa.

Hunajasato korjattu Pohjois-Savossa: "Neljään vuoteen paras sato"

Karhuista ei ole ollut kiusaa mehiläistarhaajille, mutta ampiaisista on tullut soittoja, kertoo Kuopion seudun mehiläishoitajien puheenjohtaja.