Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Tukkipino lähikuva

Keski-Suomessa metsiä on jouduttu hakkaamaan aiempaa enemmän hyönteistuhojen vuoksi – tuhohavainnoista on ilmoitettava pikaisesti metsäammattilaiselle

Luonnonvarakeskus kertoi aiemmin kesällä, että kuusia tuhoava kirjanpainajakuoriainen on levittäytynyt Keski-Suomen pohjoisosiin.

Antti Lännenpää kantaa taimilaatikoita.

Suomi kuusittuu liikaa etenkin Etelä-Suomessa – istutetuista taimista jopa 80 prosenttia on kuusta: metsätuhoriskit kasvavat

Metsäammattilaiset suosittelevat nyt sekapuutaimikkoja. Se vähentää tuhoriskejä ja lisää luonnon monimuotoisuutta

yleiskuva - lähikuvassa kuormatraktorin tarttumakoura kaappaa maasta kolme tukkia

Puun hinta on poikkeuksellisen korkealla, mutta hinta ei ole läheskään aina ykkösasia myyjälle

Puulla on nyt kysyntää, ja metsäteollisuuden etujärjestö toivoo, että sähköinen kaupanteko rohkaisisi myyntiin myös keskikesällä. Sahatavaran hinnat nousivat pitkään, mutta se ei metsänomistajien mielestä ole heijastunut riittävän hyvin kantohintoihin.

avohakkuupalsta ja jatkuvan kasvatuksen metsäpalsta vierekkäin

Jatkuva kasvatus tuottaa rahaa enemmän kuin avohakkuu – katso metsäsijoittajan laskelma

Esimerkkilaskelmassa verrataan 1ha metsäpalstan tuottoja.

Metsäasiantuntija Kari Laiho tutkii tukkipinoa.

Avohakkuista ei siirrytä jatkuvaan kasvatukseen kertarysäyksellä ja ilman riskejä: hakkuualat voivat kasvaa ja metsätuhot levitä

Avohakkuista luopuminen tarkoittaisi sitä, että metsistä kaadettaisiin vain järeimpiä puita ja harvennettaisiin taimikoita. Kävimme asiantuntijan kanssa kolmessa kohteessa katsomassa, kuinka jatkuva kasvatus on onnistunut.

Isokankaan luonnonsuojelualueella Oulun Sanginjoella vanhaa metsää.

Oulu kutsuu asukkaat mukaan kaupungin metsien hoito- ja käyttösuunnitelman päivitystyöhön

Oulun kaupunki päivittää metsien hoito- ja käyttösuunnitelmaa vuosille 2023–2033.

Kuusimetsän avohakkuun raja ilmakuvassa Ikaalisissa

Satelliittivalvonta on vähentänyt metsähakkuisiin liittyviä epäiltyjä rikkomuksia Suomessa

Viime vuonna rikkomusepäilyjä havaittiin satelliittivalvonnalla hieman alle 180 kappaletta. Toissa vuonna määrä oli lähes 300.

hirvet nuolukivellä v. 2020

Joukko metsänomistajia on kannellut oikeusasiamiehelle, koska paikallisia hirvitihentymiä ei leikata Pohjois-Karjalassa

Kantelu koskee tässä vaiheessa Suomen riistakeskuksen, Pohjois-Karjalan riistapäällikön sekä Polvijärven ja Lieksan riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Ilmakuva metsästä Juvalla.

Yhteismetsäomistus lisääntyy Pirkanmaallakin, yhä harvemmalla on aikaa itse huolehtia metsistään

Metsäkeskuksen tilastojen mukaan yhteishehtaareja on tullut tuhansia lisää. Ilmiön taustalla on ainakin kaupunkilaisomistajien määrän kasvu.

Mikko Tiirola raivaa taimikkoa raivaussahalla

Taimikot ja nuori metsä jäävät liian usein hoitamatta - Keski-Suomessa metsänhoitotuen käyttö vähentynyt edelleen

Metsäkeskus kannustaa metsänomistajia hoitotöihin, sillä energiapuulle on nyt kysyntää. Hoitotöihin myönnettävän kemera-tuen käyttö on vähentynyt Keski-Suomessa alkuvuonna viidenneksen alkuvuodesta.

Käsi sivelee männyn kaarnaa.

Hoidon helppous ja nyt myös luomu houkuttavat liittymään yhteismetsiin – Kauhavalla metsästä kerätään männyn kuorta ja kuusenkerkkää

Kiinnostus yhteismetsiä kohtaan kasvaa. Kauhavan yhteismetsä oli ensimmäinnen lakimuutoksen jälkeen perustettu niin kutsuttu kuntayhteismetsä. Toiminta on ollut aktiivista jo 10 vuoden ajan.

Kuusimetsää.

Yhteismetsiä on perustettu vilkkaasti Etelä-Savossa

Yhteismetsien suhteellinen pinta-alan kasvu on ollut viime vuonna suurinta Etelä-Savossa. Yli 70 prosenttia yhteismetsistä sijaitsee kuitenkin Pohjois-Suomessa.

Kuusimetsää.

Ympäristötuen käyttö on voimakkaassa kasvussa Pohjanmaalla

Tukea maksettiin lähes viisinkertainen summa vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Päijänteen Luonnonperintösäätiö PLUPSin suojelumetsä Sysmässä, aurinkoinen kesäpäivä tiuhassa vanhassa metsässä.

Pohjois-Karjalassa metsänhoitotöiden tukea on haettu huomattavasti aiempaa vähemmän

Valtion kemera-tukea metsänhoitotöihin saa vuosittain noin 70 000 metsänomistajaa. Pohjois-Karjalassa tukia on maksettu alkuvuodesta noin 40 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Lumisia koivurankoja pinossa.

Metsänomistajat odottavat parempia hintoja – puukaupan vilkastuminen näkyy rautatiekuljetuksissa

Kotimaisen puun kysynnän kasvu tai venäläisen puun korvaaminen kotimaisella eivät vielä näy ainakaan metsänomistajien kukkarossa.

Pitkiä energiapuupinoja terminaalialueella.

Venäjältä tuodun energiapuun korvaamisella on jo kiire: “Turvetta saatetaan käyttää enemmän, jos tulee kylmä talvi”

Suomen metsistä pitäisi lähiviikkoina saada korjattua kaksi miljoonaa kuutiota aiempaa enemmän energiapuuta, mikäli Venäjältä tuotu raaka-aine halutaan korvata. Puiden pitäisi olla juhannukseen mennessä kuivumassa.

Kuusimetsää.

Yhteismetsiä perustavat nyt perheet ja sukulaiset – Länsi-Suomessa pinta-alat kasvussa etenkin Etelä-Pohjanmaalla

Kunnat ja kaupungit olivat alussa aktiivisia, jotta pohjalaismaakuntiin saatiin perustettua yhteismetsiä.

Erä- ja luonto-opasopettaja Esko Lahtinen ja palveluasiantuntija Elise Hovi katselevat pientä kuusta metsässä.

Miksi metsien käyttö nähdään usein luontoa tuhoavana? Asiantuntijan mielestä metsäammattilaiset ovat luontoihmisiä: "Metsän pitää olla kunnossa"

Metsäammattilaisten pitää tunnistaa ja tietää, mitä metsissä pitää säästää ja suojella, sanoo Winnovan metsäasiantuntija Elise Hovi.

Metsää.

Jyväskyläläinen yritys välittää metsänomistajille korvauksia hiilen sidonnasta

Metsien kasvua ja samalla hiilen sidontaa vauhditetaan lannoituksella.

Metsää.

Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi? Tutkijat toivat koneoppimisen metsänomistajien avuksi visaisen pulman ratkaisemisessa

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt menetelmän, joka auttaa yhdistämään talouden ja ekologian sekä valitsemaan oikeat metsänhoidon toimenpiteet eri tilanteisiin ja tarkoituksiin.

Greenpeace / metsähakkuut / avohakkuu/ Kirkkonummi 27.02.2020

Luontopaneeli: Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely voi olla kannattavampaa kuin avohakkuut

Siirtyminen avohakkuista jatkuvan kasvatuksen metsänkäsittelyyn on luontopaneelin mukaan välttämätöntä monesta syystä.

yleiskuva - kuormatraktori pinoo tukkeja kasaan öisessä metsässä.

Venäjän puun korvaaminen kotimaisella voi viedä Suomen hakkuut kestävyysrajalle

Metsäyhtiöt hakevat Venäjän-tuonnin tilalle puuta etupäässä kotimaasta. Alalla pelätään, että kuljetuksista tulee pullonkaula, jolloin puuta ei saada metsistä tehtaille.

Lumisia koivurankoja pinossa.

Metsänomistajien tulonmenetykset Lapissa yli 12 miljoonaa euroa vuosittain

Lapissa on suhteessa kasvatusmetsän pinta-alaan maakunnista vähiten hyvälaatuista kasvatusmetsää.

metsänraivausta moottorahalla

Yksityiset metsänomistajat menettävät sata miljoonaa euroa vuodessa – tulevaisuuden tuotot hupenevat erityisesti nuoren metsän hoitorästeihin

Tilastojen mukaan taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä vain alle kolmannes on hyvässä kunnossa. Jos näiden hoito jää huonoksi, vahinkoa on vaikea paikata tulevina vuosina.

Vanha lehtipuu, jonka katkenneella rungolla on lunta.

Savossa suojeltavaa metsää olisi tarjolla enemmän kuin korvauksia pystytään maksamaan – etelässä taas rahaa on mutta ei suojeluhaluja

Ely-keskuksen metsänhoitajan mukaan pohjoissavolaisilla maanomistajilla olisi tarjolla yli tuhat hehtaaria metsää suojeltavaksi, jos valtiolla olisi rahaa maksaa siitä korvauksia. Etelä-ja Länsi-Suomessa tilanne on toinen.

Paula-myrskyn jälkiä Taivalkosken Kylmäluomalla.

Viime kesän Paula-myrskyn tuhojen korjaus jatkuu vielä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – metsänomistajia huolettaa teiden huono kunto

Suurin osa Paula-myrskyn tuhoista saatiin raivattua metsistä viime vuonna, mutta korjaamatta on vielä satoja tuhansia kuutioita puuta. Samalla metsäalalla on noussut huoli yksityisteiden, korjausväylien ja siltojen kunnosta.

Puukasa talvisessa metsässä

Yhä useampi metsänomistaja ei tiedä, miten metsäänsä hoitaa, ja siksi miljoonien tukirahat jäävät saamatta

Tiedon ja ajan puute kalvaa tutkitusti monen metsänomistajan mieltä. Metsäammattilaiset ovat huolissaan metsien rästitöistä.

Timo Ollila työskentelee metsätyökoneella Vuohisaaressa.

Hämäläiset suvut olleet innokkaita perustamaan yhteismetsiä

Päijät-Hämeeseen on perustettu parissakymmenessä vuodessa kymmenkunta yhteismetsää. Lisäystä on tullut myös Kanta-Hämeeseen. Uusia yhteismetsiä ovat perustaneet esimerkiksi suvut, jotka haluavat estää metsäomistuksen pirstoutumisen.

Hakattuja havupuita pinossa

Puukauppaa tehtiin vilkkaasti Etelä-Savossa viime vuonna – yksityiset metsänomistajat saivat tuloja kolmanneksen edellisvuotta enemmän

MTK Etelä-Savon mukaan yksityismetsistä myytiin viime vuonna puuta kaikkiaan noin 5,2 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä on 20 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

Hirven syömiä männyntaimen latvoja.

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausmäärät vähentyneet Hämeessä

Metsäomistajille aiheutuvien vahinkojen vähentymisen taustalla on hirvikannan pienentyminen. Myös metsänomistajien into hakea korvauksia metsävahingoista voi olla vähentynyt.

Hirven syömiä männyntaimen latvoja.

Hirvivahingoista maksetut korvaukset romahtivat Etelä-Savossa

Kun hirvien metsille aiheuttamista vahingoista on parhaimmillaan maksettu metsänomistajille 150 000 euron korvaukset, tänä vuonna maksetaan vain 23 000 euroa. Syyksi arvellaan hirvikannan vähentymistä.

Heli Väätäjä näyttää koulutuksessa olevalle Frida-koiralleen ilmaistavaa kohdetta.

Voivatko nämä supernenät pysäyttää metsien tuholaiset? Koiria koulutetaan haistamaan miljoonatuhoja tekevät ruoste- ja lahottajasienet

Luonnonvarakeskus ja Lapin ammattikorkeakoulu selvittävät, voidaanko koiria kouluttaa ilmaisemaan metsiä tuhoavia lahottajasieniä. Toiveena on myös, että koira-ammattilaisille saataisiin luotua uutta yritystoimintaa.

Puupino.

Puukauppa on vilkastunut Keski-Suomessa – yksityismetsien metsärahaa tuli viime vuonna eniten Jämsään

MTK Metsänomistajien mukaan yksityismetsien puun myyntimäärä oli Keski-Suomessa viisi miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä on 25 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Suojeltua luonnontilaista metsää.

Kaakkois-Suomessa suojeltiin viime vuonna 700 hehtaaria metsää ja soita – metsien suojeluaste on Kaakkois-Suomessa maan alhaisimpia

Pääosa suojelluista metsistä oli iäkkäitä kangasmetsiä, mutta myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lehtoja ja korpia suojeltiin. 

Luonnonhoidon erityisasiantuntija Saara Koskinen puhumassa.

Savolainen metsänhoitoyhdistys palkkasi päätoimisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan – "Ympäristö ja talous eivät ole aina ristiriidassa"

Metsänhoitoyhdistys Savotta perusti ensimmäisenä metsänhoitoyhdistyksenä Suomessa päätoimisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan toimen. Sen avulla pyritään tuottamaan lisäarvoa metsänomistajille.

Kome hirveä kulkee talvisessa taimikossa.

Pohjois-Pohjanmaalla maksetaan tänä vuonna maan eniten hirvivahinkokorvauksia, Kainuussa määrät ovat olleet viime vuosina voimakkaassa laskussa

Viime vuoden arvioidut hirvivahingot sijoittuvat niin Pohjois-Pohjanmaalla kuin Kainuussa muutamien kuntien alueelle. Korvaukset maksetaan metsänomistajille helmikuun aikana.

Hirvi metsässä Inarissa.

Hirvivahinkokorvauksia haettiin Pohjanmaalla huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina

Metsänomistajat hakivat Pohjanmaalla vuonna 2021 korvauksia hirvieläinten aiheuttamista vahingoista vähemmän, kuin minään vuonna viiden viimeisen vuoden aikana.

Hirviä metsikössä talvella.

Lapissa maksetaan edellisvuosia vähemmän hirvivahinkokorvauksia

Viime vuoden arvioidut hirvivahingot sijoittuvat tasaisesti eri puolille Lappia.

Sysmän Terrikorpeen suunnitellaan viittä tuulivoimalaa. Kuva alueesta, jonne kaksi voimalaa rakentuisi. 3.2.2022

Päijät-Hämeessä tehtiin puukauppaa lähes ennätystahtiin vuonna 2021

Viime vuoden luvut tarkentuvat vielä, mutta puukaupan tahti näyttää olleen kenties jopa kovempi kuin ennätysvuosina 2007 ja 2018.

Mäntytukkikasa lähikuvassa.

Verohallinto: Keskimääräiset metsätulot olivat Hämeessä maan suurimmat

Päijät- ja Kanta-Hämeessä keskimääräinen puun myynnistä saatu tulo kipusi vuonna 2020 reilusti yli 14 000 euron.

Puupino.

Pohjoisen puukauppavuodesta odotetaan hyvää – viime vuonna yksityismetsistä myytiin puuta selvästi edellisvuotta enemmän

Puukauppa kävi viime vuoden alkupuolella vilkkaasti, mutta hiipui syksyllä. Loppuvuodesta pohjoisen puukauppa painottui myrskyleimikkotuhoihin.

Skog på Olsböle gård.

Metsänhoidon työmäärät jäivät kauas tavoitteista viime vuonna Pohjanmaalla

Pohjalaiset maanomistajat ovat halukkaita jättämään arvokkaita luontokohteita metsätaloustoimien ulkopuolelle ja suojeluun. 

Raivaussaha.

Otso Metsäpalveluiden konkurssipesä on myynyt kemera-tukea saaneita hankkeita eteenpäin

Aiemmin vaarana oli tukien takaisinperintä. Se koski tuhansia maanomistajia, heistä suurin osa oli pohjoissuomalaisia.

Pellikan perhe, isä, tytär ja äiti, suojelemallaan metsäpalstalla Jalasjärvellä kaatuneiden puiden luona.

Pellikan perhe taistelee luontokatoa vastaan ja haluaa toimia niin kuin opettaa – talousmetsä sai rinnalleen suojelupalstan

Kristiina Tanila-Pellikka ja Petri Pellikka odottivat suojelupäätöstä vuosikausia. He halusivat osan metsästään luonnonsuojelualueeksi, jotta tulevilla sukupolvillakin olisi mahdollisuus nauttia monimuotoisesta luonnosta.

Alkuvuosi oli nousukiitoa Itä-Suomenkin puukaupassa, mutta kesällä kysyntä kääntyi ja hinnat laskivat. Nyt puumarkkinoilla on odottava tunnelma.

Puukaupassa takana kaksijakoinen vuosi – Itä-Suomessa puhutaan myös niin kutsutuista aavistushakkuista EU-päätösten vuoksi

– Sahatavaran hintojen raju nousu ei siirtynyt puun hintaan, metsänomistajat jäivät nuolemaan näppejään, kuvaa puunmyyjien vuoden isoa pettymystä johtaja Harri Välimäki Pohjois-Karjalan mhy:stä.

Kerttu Kotakorpi.

Kerttu Kotakorpi: Metsä on tärkein aseemme ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja kuusi on sen heikoin lenkki

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä metsien hiilivarastolla on iso rooli, mutta miten muuttuva ilmasto vaikuttaa metsään, sen lajistoon ja erityisesti kuuseen, pohtii Kotakorpi blogissaan. 

Joulukuusi kadulla

Metsänomistaja huomaa voron käyneen, kun metsään jää vain kanto – poliisi: "Toivoisin, että joulukuusivarkaudet olisivat katoava kansanperinne"

Kuusivoroja on liikkeellä edelleen joulun alla. Itä-Suomen poliisin tietoon tulee yksittäisiä tapauksia vuosittain, mutta varkauksia jää myös huomaamatta tai ilmoittamatta.

Luontomatkailusarja Metsien kätkemä vaeltaa toisella tuotantokaudella pitkin eri aikakausien kulkuväyliä.

Luontopaneeli: Suomen metsiä on suojeltava satojatuhansia hehtaareja lisää

Luontopaneelin mukaan joka maakunnasta on suojeltava tiukasti 10 prosenttia metsäpinta-alasta. Suomen metsien käytöllä on suurin vaikutus luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle