Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Viime vuoden teerisaalis oli runsas Kainuussa

Runsaampi kanta ja pidemmät metsästysajat näkyvät saalismäärässä.

Suomessa ennennäkemätöntä eläintautia löytyi citykaneista: jopa tappava virus voi tarttua myös rusakoihin ja metsäjäniksiin

Virus leviää villien ja kesyjen kaniinien välisissä kontakteissa ja kesäaikaan hyönteisten mukana.

Riistakolmiolaskennat alkoivat – metsälintukannan odotetaan olevan hyvä

Kanalintujen metsästysajat perustuvat nyt laskettaviin riistakolmioihin.

Oulun seudulla on paljon rusakoita tänä vuonna

Tänä talvena ja keväänä rusakoita on nähty Oulun seudulla paljon myös asutusalueilla.

Kulunut talvi ollut haastava monille metsän eläimille

Kuluva talvi on haastavaa aikaa esimerkiksi metsäjäniksille: lumettoman sään vuoksi metsäjäniksillä ei ole suojaväriä, ja ne ovat siksi helppoja saaliita.

Manu aikoo tohtoriksi pupujusseja pussittamalla: ”Ei tässä jäniksen selässä olla”

Metsästyksen Pelle Peloton on myös väitöskirjatutkija.

Jäniskanta on vahvistumassa Meri-Lapissa – pitkäkorvista tavallista enemmän havaintoja

Jänisten määrän lisääntymiseen vaikuttaa muun muassa ilveskannan pienentyminen ja onnistunut pienpetopyynti.

River ice and white hares: Signs of climate change in Finnish nature

As animal populations dwindle, Finnish researchers are tracking new metrics on warming.

Ilmastonmuutos on hävittämässä metsäjäniksen, mutta rusakko hyötyy – Tutkija: valkoinen jänis on huutomerkki pedoille

Metsäjänisten määrä Suomessa vähenee, kun rusakkokanta kukoistaa. Lajit myös risteytyvät keskenään.

Ilmastonmuutos tuo sakaalin Suomeen – Tutkija: "Ihmettelisin, jos se ei ilmestyisi 10 vuoden sisään"

Suomalaisten suhde luontoon tulee muuttumaan. Ilmaston lämpeneminen tuo Suomeen uusia eläinlajeja, joihin kuuluvat sakaalin ohella tunneliruohomyyrä ja kivinäätä. Tuleeko luonnosta vaarallisempi? Juttu on julkaistu marraskuussa 2018.

Parjatuista citykaneista tuli koko korttelin lemmikkejä

Kani ei kuulu Suomen luontoon, mutta silloin tällöin esiin putkahtaa citykaneja. Noppa ja Halla ovat hurmanneet Vaasassa koko korttelin ihmiset.

Suosittu jäniksenpyyntikohde Hailuoto rajoitti metsästystä – jäniksiä ei ole erityisen vähän, niitä vain oli aiemmin erityisen paljon

Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodossa jäniskanta on laskenut. Valtakunnallisesti kannan suuruus kuitenkin vaihtelee.

Tutkija vaikuttui harvinaisesta videosta: Mökkipihan riistakamera tallensi, kuinka jänisemo tuli imettämään poikasiaan minuutilleen joka yö

Minuutin tarkasti joka yö poikasiaan imettämään saapunut jänisemo ihmetytti torniolaisella mökkipihalla. Tutkijan mukaan eläinten ajantajua ei kannata aliarvioida.

Viisi luontofaktaa pääsiäisestä

Mitä luonnossa tapahtuu pääsiäisenä? Viisi faktaa.

Kani on villi vieras

Citykaneja asustaa jo cityjen ulkopuolella.

Mikä tappaa Kainuun jäniksiä? "En ole eläissäni nähnyt näin vähäistä määrää"

Kainuun jäniskannat ovat romahtaneet laajalta alueelta. Metsästäjät pitivät syynä keuhkomatoa, mutta Evira on toista mieltä.

Lumettomassa maassa talviturkki on metsäjänikselle haitta

Valkopukuinen jänis alkaa olla harvinainen näky osassa Suomea. Kuluvan talven niukkoja jälkihavaintoja selittää osin viime kesän jänisrutto

"Ne palaavat viikon päästä keskiviikkona" – Eläimet karttavat kisa-aluetta Lahdessa

Lahden MM-kisat vaikuttavat esimerkiksi metsäkauriin tai metsäjäniksen käyttäytymiseen. Eläinten näkeminen kisa-alueella on biologin mukaan poikkeuksellista.

Suurtunturien erämaa

On aivan hiljaista, tuulikin on päättänyt levätä hetken.

Lapissa ei jänisruttoa, kanta vaihtelee paikoin rajustikin

Talven riistakolmiolaskentojen perusteella metsäjäniksen kannanvaihtelut ovat paikallisesti rajujakin. Tämän vahvistaa myös ammattimetsästäjän havainto.

Lopettavatko opettajat opettamisen? 10 vastausta yksilöllisestä oppimisesta

Yksilöllinen oppimismalli herättää kiinnostusta, mutta myös huolia. Ylen Koulukorjaamossa yleisöltä tulleisiin kysymyksiin vastaavat opettajat Pekka Peura ja Markus Humaloja.

Uhanalaisia nisäkkäitä on aiempaa vähemmän – karhu, ilves ja liito-orava pudotettiin listalta

Uhanalaisten lajien määrä väheni neljällä. Yhdenkään nisäkkään luokka ei muuttunut aiempaa uhanalaisemmaksi, kertoo Suomen ympäristökeskus.

Älä huoli, eläimet pärjäävät luonnossa lämpimästä säästä huolimatta

Lämmin joulukuu ei vaikuta merkittävästi horrokseen tai talviunille vaipuvien eläinten luonnolliseen rytmiin. Lepakot, karhut ja muurahaiset eivät mene sekaisin 10 asteen lämpötiloista, mutta talvehtimispaikka saattaa tuntua yhtäkkiä tukalalta. Silloin täytyy tehdä talvimuutto.

Pelto- ja metsäjänikset paitsi lempivät, myös syövät yhdessä

Rusakot ja metsäjänikset syövätkin sulassa sovussa, selviää Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa. Aiemmin on luultu, että rusakot hätyyttäisivät pienemmät metsäjänikset pois ruoan ääreltä. Jäniksiä on tutkittu muun muassa GPS-pantojen ja riistakameroiden avulla.

Mikäs’ sull’ on, jänönen? Metsäjänis hyppelee kohti pohjoista rusakon tieltä

Ilmastonmuutoksen myötä rusakko on syrjäyttämässä metsäjänistä. Lumisiin talviin väriltään ja raajoiltaan sopeutunut jänis on vetäytymässä kohti pohjoista. Rusakko valtaa ala myös jäniksen perimässä, kun lajit risteytyvät keskenään.

Ilmaston lämpeneminen näkyy Suomen luonnossa: "Perhoset matkalla pohjoiseen"

Ilmaston lämpeneminen on ajanut maamme perhoslajeja 50 kilometriä pohjoiseen vain 30 vuodessa. Porilaisen biologin Janne Lampolahden mukaan Suomi on hyvä maa seurata ilmaston lämpenemisen vaikutuksia eri eliölajeihin.

Kaksi jänisjahtia yhdellä kertaa – ensimmäinen ja viimeinen

Neuvostovalmisteinen, rinnakkaispiipuinen haulipyssy siirsi minut lapsesta mieheksi. Aloin 15-vuotiaana raavaaksi metsästäjäksi. Ainakin melkein...

Kävelevä jänis pysäyttää katsojan Marko Junttilan näyttelyssä

Rovaniemeläinen valokuvaaja Marko Junttila liikkuu niin kaupungin keskustassa lintuja kuvaamassa kuin lähivaarojen umpihangissa. Hänen kuviaan on esillä Rovaniemen kirjastossa elokuun loppuun asti. Osa kuvista on päässyt myös ensi vuoden kalenteriin ja Rovaniemi-kuvateokseen.

Kenen kakka?

Kakkabongaus avartaa luontokokemusta.

Lumisateinen talvi on suosinut metsästyksen harrastajia

Talvi on ollut otollinen metsästyksen harrastajille Uudellamaalla. Metsästäjät ovat päässeet hyvin tuoreille jäljille, kun sopivin välein sadellut lumi on peittänyt vanhat jotokset.

Talvet voivat olla jatkossa pimeämpiä

Päivä pitenee noin viisi minuuttia viikossa, mutta maaliskuun kevätpäivän tasauspäivästä alkaen valon määrä lisääntyy jopa kuusi minuuttia päivässä. Pilvinen sää kuitenkin vähentää valon määrää.

Villisti lisääntyvä supikoirakanta verottaa muita pikkunisäkäslajeja

Metsäjänisten määrä on pienentynyt Hämeessä jo parikymmentä vuotta. Samoin jostakin syystä kettu näyttää vähentyneen. Viime talvena piennisäkkäiden laskentaolot olivat kehnot, joten tälle talvelle odotukset on suuret – nyt riistakannoista saa luotettavamman arvion. Yksi suunta on kuitenkin selvä; supikoiran tehokas ja huolestuttava lisääntyminen.

Yhä useampi eläin päätyi metsästäjien saaliiksi viime vuonna

Variksia ja harakoita metsästettiin aiempaa vähemmän, mutta ammuttujen lokkien määrä moninkertaistui.

Metsästäjät saivat viime vuonna hyvät saaliit

Vuonna 2013 metsästäjät saivat hyvin sekä metsäkanalintuja että vesilintuja. Ainoastaan riekkosaaliit ovat yhä hyvin pieniä.

Metsäjänisten määrässä kasvua

Pohjois-Karjalassa metsäjäniskannan vahvistuminen näkyy maanteiden varsilla. Auton töytäisemiä eläimiä on havaittu aiempaa enemmän. Viime talvien lumijälkilaskennat osoittavat, että metsäjänisten määrä on kasvussa.

Metsäjäniksen, riekon ja ilveksen kannat sulivat vähälumiseen talveen

Riista- ja peltokolmioiden talvilaskennan tulokset alkavat olla selvillä. Ensitiedot kertovat, että ainakin metsäjänisten, riekkojen ja ilvesten määrä näyttäisi taantuneen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella tehdään tarkempia selvityksiä, koska Etelä-Suomessa lumen vähyys hankaloitti laskentaa.

Rusakkoja ja metsäjäniksiä satelliittiseurantaan

Itä-Suomen yliopiston biologian laitos on aloittamassa rusakkojen ja metsäjänisten satelliittipohjaisen seurannan Joensuussa. Seurannan avulla halutaan selvittää muun muassa miten rusakot ja metsäjänikset ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Tutkimus: Lämpimät talvet suosivat rusakkoa – metsäjänis ei kuitenkaan katoa

Lämpenevät talvet suosivat rusakkoa metsäjäniksen kustannuksella. Itä-Suomen yliopiston talven aikana tekemä tutkimus todistaa, että rusakon ja metsäjänisten risteytyminen on yhä yleisempää.

Lämmin sää piinaa luontoa - kerro oudot eläinhavaintosi!

Leuto ja vähäluminen talvi on ongelmallinen esimerkiksi pikkujyrsijöille, metsäjäniksille ja saimaannorpille. Myös karhut saattavat herätä talviuniltaan, kun lumi sulaa liian aikaisin. Mitä poikkeuksellisia eläinhavaintoja sinä olet tehnyt tänä talvena?

Lumeton talvi voi koitua pikkunisäkkään kohtaloksi

Lumeton maa ei anna pienille nisäkkäille suojaa, ja jäisestä maasta on vaikea löytää ruokaa. Isompia nisäkkäitä, kuten metsäkaurista, lumettomuus saattaa jopa hyödyttää.

Lunta tarvittaisiin yli puoli metriä riistaeläinten laskemiseen

Tänä talvena Pohjanmaalla tuskin päästään tekemään riistakolmiolaskentoja, arvioi riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi. Suomen riistakeskus lupasi laskennoille lisäaikaa maaliskuun alkuun, mutta lunta tarvittaisiin reippaasti siihen mennessä.

Tänä talvena jänis häpeää valkoista väriään

Metsäjäniksen suojaväri on tänä talvena suorastaan haitaksi. Valkoinen turkki on kuin huutomerkki lumettomassa metsässä.

Rusakoiden syyllisyys metsäjänisten katoon tutkitaan

Ensimmäistä kertaa selvitetään rusakon ja metsäjäniksen risteymien yleisyyttä eri puolilla Suomea. Lisäksi selvitetään esimerkiksi, vievätkö isokokoisemmat rusakot ruoan ja naaraat metsäjänisurosten nenien edestä. Tutkimukseen tarvitaan näytteiksi jänisten korvia, joita metsästäjien toivotaan postittavan.

Hämeen metsästäjät vaativat lisää ilvesten kaatolupia

Ilvesten määrä on karannut Etelä-Hämeessä käsistä, sanovat metsästäjät. Ilveskantaa pitää karsia nykyistä reippaammalla kädellä, koska ilves uhkaa jo riistakantoja. He pelkäävät loppujenkin metsäjänisten katoavan ilvesten suihin.

Talvinen luonto tuo eläinten jäljet tutkittavaksi

Kevättalvinen luonto on täynnä metsäneläinten jälkiä. Eniten jälkiä on näkyvissä pidemmän poutakauden jälkeen, jolloin lumipeite ei ole kattanut niitä. Jälkiä voi havaita helpommin myös esimerkiksi kuusikosta tai muutoin suojaisasta paikasta.

Metsäjäniskannan taantumista selvitetään – kuolleen jäniseläimen korva kelpaa näytteeksi

Itä-Suomen yliopisto selvittää rusakon ja metsäjäniksen risteymien yleisyyttä ja maantieteellistä esiintyvyyttä Suomessa. Tavoitteena on selvittää rusakkojen osuutta metsäjäniskannan taantumisessa.

Suurpetokannat kasvaneet Pohjanmaalla

Esimerkiksi ilveskantojen kasvu näkyy metsäjänisten määrän vähentymisenä. Pohjanmaalla on tehty viime vuosina myös ahmahavaintoja. Kantojen laskutapoja olisi kuitenkin yhtenäistettävä.

Jänisjahti alkaa lauantaina

Tuoreen riistakolmiolaskennan perusteella jänismetsästäjille on lupeissa hyvin saalista Meri-Lapissa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle