Aihe: selkärankaiset

Keskiviikko 7.9.2022 (tv)

Hoitajamitoitus. Ydinvoima. Finnair. Silakka. Sää.

Tiistai 6.9.2022 (tv)

Liz Truss. Lohen hinta. Elokuvat. Sää.

Kun perimätieto ei kulje, nuoret hakevat entistä ahkerammin kalastusoppeja leireiltä: "Toivottavasti saisimme saaliiksi isoja haukia"

Nuorille suunnatut erä- ja luontokerhot sekä leirit ovat kasvattaneet suosiotaan. Yksi syy on, että kalastuskärpäsen puraisemat nuoret eivät saa enää perehdytystä vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan.

Freya näyttäytyi jälleen Norjassa – mursun 600 kilon paino koettelee veneiden kestävyyttä

Oslon rannikolla aikaansa viettävä mursunaaras on havaittu torkkumassa veneiden päällä sekä jahtaamassa sorsaa ja joutsenta.

Järvikala syrjäyttää tuontilohta eteläsavolaisissa ruokapöydissä

Särki, muikku ja lahna maistuvat eteläsavolaisille yhä useammin niin kouluruokailussa kuin kotonakin. Ympäristötietoisuus nostaa aiemmin roskakalaksi ajateltujen eväkkäiden suosiota.

"Luigi on aina ykkönen", sanoo 22-vuotiaan kilpikonnan omistaja Lulu Marins – pitkäikäinen lemmikki vaatii ihmiseltään suurta omistautumista

Pitkäikäisen ja vaativan lemmikin pitäminen vaati omistajalta aikaa ja hyviä hermoja. Lulu Marins on luonut tiiviin ystävyyden oman lemmikkikilpikonnansa Luigin kanssa.

Tiedätkö kunnostusta kaipaavan puron Pohjois-Savossa? – ely-keskus pyytää vinkkejä yleisöltä

Pohjois-Savon ely-keskus pyytää ihmisiltä vihjeitä yksityismailla sijaitsevista puroista, jotka ovat menettäneet luonnontilansa. Purot ovat arvokkaita elinympäristöjä monille uhanalaisille lajeille.

Norpilla pesintä sujunut tänä keväänä hyvin – pesäkuolleisuus laskentojen perusteella vähäistä

Viime talvi oli runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle, minkä ansiosta poikaskuolleisuus näyttää jääneen alhaiseksi.

Keskiviikko 1.6.2022 (tv)

Inflaatio. Baletti. Muuttolinnut. Sää.

Suomen Hippoksen uuden toimitusjohtajan hevosharrastus alkoi ukin Liekki-suomenhevosen selässä

Suomen Hippoksen toimitusjohtajana juuri aloittanut Minna Mäenpää toivoo, että yhä laajempi yleisö kiinnostuisi hevosalasta. 

Sammakoiden kutuaika on täydessä käynnissä, kurnuttajat voi tunnistaa äänen perusteella – lue biologin vinkit sammakkobongaukseen

Sammakot kutevat nyt kuin viimeistä kevätpäivää. Biologi Antti Koli kertoo, mistä sammakoita kannattaa bongata, ja miten niitä voi houkutella myös omalle pihamaalle.

Karhujen määrä kääntynyt lievään laskuun

Luonnonvarakeskus Luke arvioi Suomen karhukannan kasvun taittuneen. Karhuja metsästettiin viime vuonna ennätysmäärä.

Yhä useampi talvilintulaji katoaa, mutta valkoselkätikan kohtalo antaa toivoa – katso miten lintuja rengastettiin Asikkalassa

Suomessa talvehtivista lintulajeista moni on uhanalainen. Esimerkiksi BirdLifen havaintojen mukaan Suomen metsissä elävien hömö- ja töyhtötiaisten talvikanta on yli puolittunut 2000-luvun aikana.

Leena Vilkan kolumni: Mitä poro, joutsen ja susi kertovat ihmisen luontosuhteesta?

Olemme siirtymässä ympäristötietoisuuden aikakaudelle. Luontosuhteemme muuttuu esineellistävästä ja hyväksikäyttävästä suhteesta kohti eläinten ja luonnon oikeuksia, kirjoittaa Vilkka.

Ammattikalastaja Tarmo Tolvanen on pyytänyt uransa aikana kymmenen miljoonaa kiloa särkikaloja

Hoitokalastusta työkseen tekevä Tolvanen on syksyisin järvellä kahdeksan tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa. Eikä työ silti tule valmiiksi.

Kolme miljoonaa kiloa allaskalaa vuodessa – startup-yrityksen uusi investointi voi olla käänteentekevä kotimaiselle ruuantuotannolle

Kasvatettu kirjolohi ei polski luonnonvesissä, vaan kasvaa syntymästä kuolemaan kiertovesialtaassa. Asiantuntijoiden mukaan juuri tämä on ratkaisu kestävään ruuantuotantoon.

Kisälleistä tehdään ammattikalastajia eläköityvien mestareiden opastuksella – järvikala käy hyvin kaupaksi, mutta pyytäjät käyvät vähiin

Sisä-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia ammattikalastajien kouluttamisesta perinteisellä mestari-kisälli -mallilla. Uusia kalastajia on jo viisi, mutta tarvetta olisi useammallekin.

Kymmeniätuhansia kuolleita fasaaneja on kerätty pois luonnosta – fasaanitilallisen elämäntyö vaarassa: "Tuli vastaan virus, jolle hävisimme"

Lintuinfluenssa velloo kolmella fasaanitilalla Kanta-Hämeessä. Ruokavirasto on kasvattanut tartuntatautivyöhykettä pala palalta. Epidemian riski levitä muualle Suomeen on suuri.

Satojatuhansia valkoposkihanhia odottelee Suomessa yhä myötätuulta muuttomatkalleen – kiirettä ei ole, koska ravintoa riittää

Pelkästään Kymenlaaksossa muuttomatkansa jatkumista odottaa arviolta 200 000 valkoposkihanhea.

Analyysi: Ihminen hävitti maailman runsaslukuisimman linnun, eikä suojellut harvinaista merilehmää – millaisen perinnön jätämme, jos luontokatoa ei pysäytetä?

Sukupuuttoja on aina tapahtunut, mutta ihmisen myötävaikutuksella niiden tahti on kiihtynyt valtavasti. Aiemmat sukupuutot kertovat varoittavan esimerkin välinpitämättömyydestä.

Rottasota jatkuu Joensuussa

Aiemmin syksyllä rottia häädettiin Joensuun hautausmaalta. Nyt eläin pitäisi saada poistumaan Kanervalan ja Linnunlahden alueilta.

Kaupunkipuisto sai oman kalakannan Oulussa – Hupisaarten istutetut taimenet ovat houkutelleet myös luonnonkaloja puroihin

Oulun kaupunkipuiston Hupisaarten puroihin on saatu oma kalakanta. Syys-lokakuun vaihteessa kalat ovat olleet kutupuuhissa.

Vesivoimalaitoksia ei ole rakennettu Suomessa vuosiin, mutta nyt työn alla on valtava maanalainen vesireitti – kalatkin saavat oman 8 metriä syvän kanjonin

Reilut 2,5 vuotta kestävän rakentamisen aikana tehdään massiivisia louhintoja ja betonivaluja.

Suomesta on löydetty uusi kärpäslaji, joka elää metsälintujen pesissä

Laji on Suomessa laajalle levinnyt mutta hyvin vähälukuinen. Ikkunakärpäsiä tunnetaan maailmanlaajuisesti noin 420 lajia. Uusi laji elää metsälintujen pesäkoloissa. Siksi sen suomenkielinen nimi voisikin olla metsäikkunakärpänen.

Vesilinnuille perustetaan levähdyspaikkoja, joissa ei saa metsästää – metsästäjät ehdottaneet alueita itse

Riistalintukannat ovat viime vuosina laskeneet reilusti. Nyt tilannetta halutaan korjata rauhoittamalla ja kunnostamalla linnuille levähdyspaikkoja, jotka auttavat niitä muun muassa valmistautumaan talvimuuttoihin paremmin. Muun muassa metsästäjät ovat tarjonneet rauhoitettavia alueita hankeelle.

Urosporojen rykimä eli kiima-aika alkaa – luonnossa liikkujan kannattaa nyt väistää poroja, sillä niiden sarvet voivat olla tappavan terävät

Voimakkaimmat urosporot eli hirvaat kokoavat rykimän aikana naaraita eli vaatimia yhteen ja vartioivat niitä tarkasti. Ihmisen ei kannata nyt ajautua hirvaiden tielle, sillä ne voivat vartioida vaatimiaan aggressiivisesti.

BirdLife Suomi: Pääskyt pesineet harvinaisen myöhään jopa Lounais-Lapin korkeudella saakka

Pääskyjen pesimäkauden pituus vaihtelee vuosittain, mutta elokuun loppupuolella pesäpoikaset ovat jo harvinainen näky.

Taimenlive tarjoaa näkymän presidentti Kekkosen luottokosken kuohuihin – "Pinnanalainen elämä tuntuu kiinnostavan ihmisiä"

Konnevedellä sijaitsevan Siikakosken vedenalaista elämää pystyy nyt tarkkailemaan Taimenliven kautta. Konneveden koskireitti on eteläisen Suomen merkittävin villin järvitaimenen lisääntymisalue.

Lintujen pesimävuosi on ollut enimmäkseen erinomainen – hyönteisiä ja lämpöä on riittänyt toisellekin poikueelle

Hellekesä on ollut pesimisen kannalta monille linnuille hyvä. Hyönteisiä on riittänyt ja pahin asia, poikasajan kylmät säät, ovat puuttuneet. Uhanalaiset vesilinnut eivät näytä hyötyneen lämpimästäkään kesästä.

Kotimaiset kalansaaliit halutaan nykyistä tehokkaammin myyntiin – Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu pyrkii kehittämään tiedonkulkua kala-alalla

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk kehittää parhaillaan kalastajien ja kalanjalostajien kanssa uudenlaista tiedonvälitysjärjestelmää. Tavoitteena on edistää kalatoimialan verkostoitumista ja yhteistyötä.

Perjantai 20.8.2021

Sotilaat. Evakuointi. Kalakuolemat. Sää.

Finnish fisherwoman turns to driving taxi due to climate change

Due to anticipated continued increased temperatures, Finland's inland fishing problems are likely to continue.

Kyyhkynmetsästys aloittaa metsästyskauden: Kainuussa kyyhkyjä pyydetään muutamia tuhansia

Suomessa vuosittainen sepelkyyhkysaalis on suurimmillaan yli 250 000 lintua.

Siian nousu on alkanut Kukkolankoskella

Kukkolankosken lämpötila on ollut kesällä tavanomaista korkeammalla, mikä on voinut vaikuttaa siian liikkeisiin.

Petolintukäkätin karkottaa kakkivat pulut Rovaniemen keskuskentältä

Rovaniemen keskuskentän katsomon kattorakenteet houkuttelevat puluja pesimään ja se on aiheuttanut yleisölle harmeja lintujen ulosteiden ja muun sotkun takia.

Lapista pyydetyt 15 taimenta piti olla kaikkien aikojen kalajuttu, mutta poliisille tarina muuttui – moni somessa leveilevä salakalastaja puhuu itsensä ulos rötöksestä

Rauhoitettujen kalojen saaliiksi ottamisesta saattaa seurata jopa kymmenien tuhansien eurojen lasku. Pelko isosta laskusta ei ole onnistunut poistamaan salakalastusta Suomesta.

Kuuntele miten harvinainen kamtshatkanuunilintu laulaa – Helsingissä se olisi kerännyt tuhansia bongareita, nyt Kilpisjärvelle ehti satakunta

Kymmenet lintuharrastajat riensivät Enontekiön Kilpisjärvelle bongaamaan harvinaista uunilintua. Matkustusrajoitusten vuoksi eurooppalaiset lintubongarit pystyivät vain haaveilemaan lintuharvinaisuudesta.

Tornionjokeen nousee lohta lähes kahden ennätysvuoden tahtiin - kaloja on joessa jo nyt enemmän kuin muiden laskurivuosien koko lohimäärä

Tornionjoella on RKTL:n lohilaskurin mukaan menossa paras lohennousu viiteen vuoteen. Ja tästä vuodesta tulee varmuudella vähintäänkin koko laskurihistorian kolmanneksi paras vuosi

Lohikalat kärsivät nyt kuumasta – kalasta mieluummin haukea tai ahventa

Järjestön mukaan esimerkiksi lohet, taimenet, nieriät ja harjukset saattavat menehtyä pyyntirasitukseen, vaikka ne päästettäisiinkin oikeaoppisesti takaisin veteen.

Palaako lohen kalastus Tenolla ennalleen enää koskaan? Listasimme pohjoisen lohen viisi elämän ja kuoleman kysymystä

Tenolla on menossa jo kolmas peräkkäinen heikko lohivuosi. Luonnonvarakeskuksen lohitutkija Panu Orell on huolissaan lohen selviytymisestä. Lohi on tänä kesänä rauhoitettu, ja hänen mielestään sitä pitäisi jatkaa myös tulevina vuosina.

Pohjois-Puulan kalavesiä hoitokalastetaan talkoilla – osakaskunnan puheenjohtaja pitää vesien tilaa huolestuttavana

Puulaveden rehevöityminen halutaan saada haltuun aktiivisella hoitokalastuksella, johon osallistuu ammattikalastajan lisäksi paikalliset talkoolaiset. Kolmen vuoden aikana on tarkoitus nostaa 120 000 kiloa särkikalaa Pohjois-Puulalta.

Tiesitkö tätä: Kyy saattaa liftata uimarin selässä, eikä siitä kannata hermostua – "Käärmeet ovat mielestäni kauniita ja aika täydellisiä", sanoo tutkija

Arkihavaintojen mukaan kyitä on tänä kesänä tavallista enemmän. Tutkijatohtori Janne Valkonen on eri mieltä. Helle tekee kyistä aktiivisia, koska niiden ei tarvitse käyttää aikaansa lämmittelyyn.

Sunnuntai 4.7.2021

Uskonrauhan rikkomisen kriminalisointi. Kotimaisen kalan kulutus. Mopoautojen suosio. Kesäteatterit.

Hauki hyökkäsi 11-vuotiasta Anna Kupiaista päin viime kesänä – nyt hän pyydysti valtavan kalan: "Tuli tosi hyviä pihvejä"

Anna Kupiainen on nuoresta iästään huolimatta kokenut haavikalastaja. Oma ennätyskala nousi Ahvenlammesta Lappeenrannan Joutsenossa.

Kasveja, kaloja ja kärpäsiä – tutkijat etsivät ruoantuotantoon ympäristöä nykyistä vähemmän kuormittavia keinoja

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin vesiviljelyn tuotannon hallinnassa on edistytty. Mustasotilaskärpästen päätehtävä on todennäköisesti jätteidenkäsittely, mutta pian niitä löytyy myös lemmikkikoirien ja -kissojen ruokakupeista.

Tenojoen kalastuskielto puree – joella valvojia enemmän kuin kalastajia

Viime viikonloppuna järjestetty ensimmäinen Tenon kalastusrajoitusten valvontaisku tehtiin tyhjille rannoille. Alkukesä ja tieto lohen kalastuskiellosta myötävaikuttivat autiuteen. Tenojoen ja sen sivuvesistöjen rannoilla näkyi suurimman osan aikaa vain valvojia.

Torstai 10.6.2021 (tv)

Puolueiden kannatus. Kunnan tehtävät. Sudet. Sää.

Vaeltava norsulauma kummastuttaa Kiinassa, katso kaksi videota lauman 500 kilometriä pitkältä taipaleelta

Aasiannorsut ovat yleensä paikkauskollisia. Tällaista ei ole tapahtunut koskaan ennen, sanoo paikallinen tutkija.

"Roskakalasta" hittituotteeksi – lahnoja ja särkiä tuotetaan ruokapöytään niin paljon, että kalastajat eivät pysy perässä

Särjestä ja lahnasta tuotetaan nykyään muun muassa kouluruokaa ja säilykkeitä. Kalastajat joutuivat menekin edessä uuden ongelman eteen ja nyt tiettyjä kaloja joutuu ihan etsimällä etsimään.