Uusimmat artikkelit

Puuntaimia tuottanut Taimi-Tapio ajautui konkurssiin
Yrityksen myynti jäi keväällä 3,5 miljoonan taimen verran odotettua pienemmäksi. Tamperelaisyhtiö on kasvattanut metsäistutuksiin puun alkuja Heinolassa ja Loimaalla.
Avohakkuista ei siirrytä jatkuvaan kasvatukseen kertarysäyksellä ja ilman riskejä: hakkuualat voivat kasvaa ja metsätuhot levitä
Avohakkuista luopuminen tarkoittaisi sitä, että metsistä kaadettaisiin vain järeimpiä puita ja harvennettaisiin taimikoita. Kävimme asiantuntijan kanssa kolmessa kohteessa katsomassa, kuinka jatkuva kasvatus on onnistunut.

Pohjoisessa nuoret pyrkivät kilvan metsänistuttajiksi, mutta etelässä voi käydä niin, että yhtään halukasta ei löydy
Lapissa valtion metsiin istutetaan tänä kesänä noin 3,5 miljoonaa puuntaimea. Nuoret kesätyöntekijät istuttavat noin miljoona taimea, valtaosan taimista istuttavat Metsähallituksen sopimusyrittäjät.
Havainto myrskyn kaatamasta metsästä osoitti, ettei puiden istutukseen välttämättä tarvita ihmistä – nyt tutkijat haluavat toistaa saman Vöyrillä
Pienaukkohakkuista toivotaan parempaa tuottoa metsänomistajille ja apua myrskytuhojen ehkäisyyn.
Taimikot ja nuori metsä jäävät liian usein hoitamatta - Keski-Suomessa metsänhoitotuen käyttö vähentynyt edelleen
Metsäkeskus kannustaa metsänomistajia hoitotöihin, sillä energiapuulle on nyt kysyntää. Hoitotöihin myönnettävän kemera-tuen käyttö on vähentynyt Keski-Suomessa alkuvuonna viidenneksen alkuvuodesta.
Pohjois-Karjalassa metsänhoitotöiden tukea on haettu huomattavasti aiempaa vähemmän
Valtion kemera-tukea metsänhoitotöihin saa vuosittain noin 70 000 metsänomistajaa. Pohjois-Karjalassa tukia on maksettu alkuvuodesta noin 40 prosenttia viime vuotta vähemmän.

Torstai 7.4.2022 (tv)
Puoluekannatus. Tiet. Metsänhoito. Sää.
Luontopaneeli: Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely voi olla kannattavampaa kuin avohakkuut
Siirtyminen avohakkuista jatkuvan kasvatuksen metsänkäsittelyyn on luontopaneelin mukaan välttämätöntä monesta syystä.
Yksityiset metsänomistajat menettävät sata miljoonaa euroa vuodessa – tulevaisuuden tuotot hupenevat erityisesti nuoren metsän hoitorästeihin
Tilastojen mukaan taimikoista ja nuorista kasvatusmetsistä vain alle kolmannes on hyvässä kunnossa. Jos näiden hoito jää huonoksi, vahinkoa on vaikea paikata tulevina vuosina.
Yhä useampi metsänomistaja ei tiedä, miten metsäänsä hoitaa, ja siksi miljoonien tukirahat jäävät saamatta
Tiedon ja ajan puute kalvaa tutkitusti monen metsänomistajan mieltä. Metsäammattilaiset ovat huolissaan metsien rästitöistä.
Savolainen metsänhoitoyhdistys palkkasi päätoimisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan – "Ympäristö ja talous eivät ole aina ristiriidassa"
Metsänhoitoyhdistys Savotta perusti ensimmäisenä metsänhoitoyhdistyksenä Suomessa päätoimisen luonnonhoidon erityisasiantuntijan toimen. Sen avulla pyritään tuottamaan lisäarvoa metsänomistajille.
HS: Nykyinen metsänhoito pitää mullistaa, mikäli Suomi haluaa pysyä tavoitteissaan
Tutkijoiden mukaan nykyisiin tavoitteisiin ei päästä, mikäli suojeltua pinta-alaa ja talousmetsien jatkuvaa kasvatusta ei lisätä.
Metsä oman onnensa nojassa: käsikirjoitus
Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Puukaupassa takana kaksijakoinen vuosi – Itä-Suomessa puhutaan myös niin kutsutuista aavistushakkuista EU-päätösten vuoksi
– Sahatavaran hintojen raju nousu ei siirtynyt puun hintaan, metsänomistajat jäivät nuolemaan näppejään, kuvaa puunmyyjien vuoden isoa pettymystä johtaja Harri Välimäki Pohjois-Karjalan mhy:stä.
Suomi jalostaa havupuuta, joka sopeutuu ilmastonmuutokseen – tulevaisuudessa kuusen taimi kestää keväthallaa paremmin kuin ennen
Männyn uusi jalostussukupolvi on valmis monistettavaksi jo lähivuosina. Jalostuksella voitetaan aikaa, sillä omin päin luonto sopeutuu lämpenevään ilmastoon ja pidentyvään kasvukauteen hitaammin.
Metsäkiista levisi Suomussalmella myös tutkimusmetsään – saako jatkuvaa kasvatusta tutkia missä vain?
Metsähallitus on keskeyttänyt hakkuut tutkimusmetsässä Suomussalmen Pirttivaarassa. Hakkuista on neuvoteltu luontojärjestöjen kanssa jo pari vuotta, mutta nyt ympäristöjärjestö Greenpeace vaatii hakkuista luopumista ja väittää niiden alkaneen yllätyksenä.
Lähes 40 koululaista ja harjoittelijaa pottiputken varressa Kainuussa ja Koillismaalla – istutettavia taimia 5,5 miljoonaa
Monelle koululaiselle Metsähallituksen istutustyömaa on ensimmäinen kesätyöpaikka. Suurin osa nuorista on niissä kunnissa, joissa on paljon valtion maita: Koillismaalla, Kuhmossa ja Suomussalmella.

Ville Niinistö syyttää Marinia ja muita ministereitä luonnonsuojelun vesittämisestä EU:ssa: "Kolhu Suomen maineelle ja metsäluonnon tulevaisuudelle"
Ylen näkemän kirjeenvaihdon mukaan pääministeri Marin sekä ministerit Mika Lintilä ja Matti Vanhanen lobbasivat keväällä Brysselissä, että puunpoltto luokiteltaisiin kestäväksi energiamuodoksi eikä metsän hakkuutapoja rajoitettaisi. He saivat tahtonsa läpi. Marin sanoo Ylelle, että hallitus on sopinut yhdessä linjat, joita pääministeri esittää EU:ssa.
Sadat nuoret istuttavat ensi kesänä metsää eri puolilla Suomea - siitä on meille hyötyä seuraavan puolen vuosisadan ajan
Taimiteko-kampanja pyörähtää käyntiin jo kolmatta kesää.
Kävynkerääjät joutuvat odottamaan pohjoisessa syksyn satoa – pakkanen puraisi männynkäpyjä ja vahingoitti siemeniä
Pohjoisessa oltiin suunniteltu uutta männynkäpyjen keräyskampanjaa kevääksi, mutta siitä on jouduttu luopumaan.
Metsää siirtyy kaupunkilaisten metsäummikoiden omistukseen – Miten suomalaisten metsien käy?
Metsien omistus siirtymässä kaupungistuneelle sukupolvelle.
Korona-aalto vei Miro Johanssonin työharjoittelupaikan, muttei unelmaa merikapteeniudesta – merenkulun elpymistä odotellaan vuonna 2022
Merenkulun raju koronavuosi ei ole leikannut opiskelijoiden tulevia työpaikkoja alalta.
Uimaharjun yläkoululaiset opiskelevat luonnontieteitä tehtaalla
Tarkoitus on, että jatkossa kaikki yläkoululaiset suorittavat Stora Enson Uimharjun tehtaalla luonnontieteiden opintokokonaisuuden.

Forssa suunnittelee metsien istuttamista kaupungin joutomaille
Jättö- ja hukkamaille istutettavien metsien tarkoitus on toimia hiilinieluina.
Kävimme kolmessa metsässä, joiden omistajat ovat luopuneet avohakkuista – ja se onkin usein kannattavaa myös metsänomistajan kannalta
Myös ympäristökuormituksen kannalta jatkuva kasvatus on parempi vaihtoehto etenkin kosteissa metsissä.

Ahlströmin perheyhtiö aikoo ostaa Ahlstrom-Munksjön ulos pörssistä - Miljardikaupan tavoitteena on kiihdyttää yhtiön kehittämistä
Yksityinen omistus nähdään pörssiä ketterämpänä, kun edessä on muun muassa yrityskauppoja.

FinnMETKO avautui Jämsässä – korona varjostaa myös raskaskonealan suurtapahtumaa
Tapahtumassa on koronatilanteen vuoksi edelliskertaa huomattavasti vähemmän näytteilleasettajia.
Säästä ja sääskistä huolimatta taimenistukseen Kainuussa oli ennätysmäärä hakijoita – metsänhoitopäällikkö: "Kyllä siellä palkkansa eteen pitää tehdä töitä"
Metsähallituksen metsänhoitopäällikkö Ari Pasanen kertoo, että runsaiden hakijamäärien takana ovat koronakevään heikentyneet kesätyömahdollisuudet.

Metsähallitus: Lapin metsänistutukset aloitetaan myöhässä
Lumien viivästynyt sulaminen on lykännyt myös istutusten aloittamista.
Metsässä on sama ongelma kuin marjatiloilla – kroaatit istuttavat kuusimetsää, koska kausityö ei kiinnosta suomalaisia
Suomessa istutetaan vuosittain noin 150 miljoonaa puuntaimea.

"Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa" – metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde on sitkeä piikki selluteollisuuden lihassa
Erkki Lähteen elämäntyö on taistella monimuotoisen metsän puolesta.

Kuusi on liiankin suosittu metsänistutuspuu
Lajia pidetään varmakasvuisena, mutta se on herkkä monille ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Valtion talousmetsille tulee ensimmäistä kertaa tavoite kasvattaa hiilinielua
Metsähallitukselle tulee uudet omistajapoliittiset linjaukset, hakkuumäärä pysyy jotakuinkin ennallaan.
Ahlström-Munksjö suunnittelee lomauttavansa koko henkilöstön Karhulan tehtaalla
Yhtiö aikoo lomauttaa noin 85 työntekijää.
Dokumenttiprojekti: Suuri savotta – taistelu kartellikorvauksista paisui vuosikausien oikeusjutuksi
Tarina Suomen suurimmasta kartellioikeudenkäynnistä.
Selvitys: Metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormasta selvästi aiempaa tietämystä suurempi
Varsinkin ojitusten määrä lisää metsätalouden osuutta typen ja fosforin kokonaiskuormasta.

Vasemmistoliitto haluaa lisätä puun jalostusastetta ja hiilensidontaa Lapissa – esimerkiksi puurakentamista kaivataan enemmän
Lappi hyötyisi jalostusasteen nostosta myös taloudellisesti.

Kuusamon yhteismetsään istutetaan miljoona tainta – metsänistutus on monen nuoren kesätyö
Suomen metsiin istutetaan tänäkin vuonna noin 150 miljoonaa tainta.
Kevät ja alkukesä on metsänistutusaikaa – kuusi on metsänomistajien suosikkitaimi
Istuttajat suosivat kotimaisia taimia.

Metsiä lannoitetaan lentämällä Lapissa – helikopteri pudottaa tuhkaa
Metsähallitus lannoittaa tällä erää tuhkalannoitteella kaikkiaan noin 600 hehtaaria valtion metsiä Etelä- ja Länsi-Lapissa.

Ilmastonmuutosta hillitsevä hiilinielu vai teollisuuden raaka-aine? Suomi tasapainoilee metsien tarkoituksen kanssa
Metsät ovat Suomelle tärkeä hiilinielu, joka uhkaa pienentyä tämän hetkisillä hakkuutavoitteilla. Hiilinielun säilyttämiseksi on ehdotettu muun muassa peitteiseen metsänkasvatukseen siirtymistä.
Istuta mäntyjä puolukkametsään ja muita fiksuja vinkkejä metsänomistajille
Huolehdi metsästäsi oikein.

Metsä sileäksi kerralla vai puita rahaksi tarkoin valikoiden? Kansalaisaloite avasi keskustelun suomalaisesta metsätaloudesta: "Kaikki on tehty päinvastoin kuin avohakkuussa"
Vaikka eduskunta ei hyväksyisi avohakkuut kieltävää aloitetta, ympäristöjärjestöt ovat tyytyväisiä, että hakkuista on ryhdytty keskustelemaan.

50 000 allekirjoitusta rikki: Avohakkuiden kieltämistä valtion metsissä vaativa kansalaisaloite etenee eduskuntaan
Joukko Suomen ympäristöjärjestöjä käynnisti kansalaisaloitteen toukokuun puolivälissä.

Suomussalmella poltetaan tänään metsää – runsasta savua tiedossa
Metsän polttamisella parannetaan metsäpaloista riippuvaisten elöiden selviämistä.

Lapissa metsänistutus ei mene nappiin – alle puolet uudistamisaloista ovat suositusten mukaisia
Lapissa vain 45 prosenttia metsän uudisalasta on suositusten mukaista, kun muissa maakunnissa keskimäärin 87 prosenttia taimikoista saavuttaa suositukset.

Hirvien aiheuttamat vahingot lisääntyvät metsissä – Kauhajoella ja Teuvalla kerätään tarkat paikkatiedot metsästyksen tueksi
Hirvien aiheuttamat metsätuhot yleistyvät jo sisämaassakin. Aiemmin hirvien ruokailu on aiheuttanut tappioita erityisesti rannikon metsissä.

Energiapuun kauppa vetää surkeasti – metsänomistaja saa puusta rahaa tuskin korjuukulujen katteeksi
Metsien hakkuutähteiden käyttö kotimaisena energialähteenä on jumittunut vain juhlapuheisiin. Varsinkin kaukana polttolaitoksista korjattavan energiapuun korjaaminen maksaa enemmän kuin siitä saa myytäessä.

Metsänhoito-oppia omistajille: Metsä ei ole pelkkä puupelto – Puron tai pesäpuun säästäminen olisi usein helppoa
Luonnonsuojelu on haaste metsähakkuiden lisääntyessä. Talousmetsien omistajia koulutetaankin ottamaan huomioon mm. puronvarsien ja lintujen pesäpaikkojen merkitys.

Metsiä omistetaan ja hoidetaan yhä enemmän kuin taloyhtiöitä
Yhä useampi yksityinen maanomistaja liittyy yhteismetsään.