Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Ylen aamu tänään: Pitäisikö Suomen koronarokotusjärjestystä muuttaa ja millä perusteella? Katso lähetys tästä

Millaiset asiat kuormittavat ihmisten mieltä? Molekyylibiologi Mari Tervaniemi kirjoitti tietokirjan ihosta.

Suomi ryhtyi tutkimaan koronamuunnoksia, jotta rajoitukset voisi kohdistaa tarkemmin – koneisto voi tutkia tuhansia virusnäytteitä kerralla

Uusilla tutkimuksilla selvitetään, mistä virusvariantit ovat peräisin ja kuinka laajasti ne ovat levinneet.

Yle selvitti: Isot laboratoriot torjuvat THL:n suosittelemat uudet koronatestit – "Lähestytään lantinheittoa tunnistamisen todennäköisyydessä"

Kainuu ja Lappi ottavat koronan pikatestit käyttöön. Etelän isoissa laboratorioissa niitä pidetään liian epävarmoina.

Joensuuhun maamme lukioiden ensimmäinen huippulaboratorio

Molekyylibiologian laboratoriossa opiskelijat ovat voineet tutkia omaa perimää.

Nobel-palkittu professori Stefan Hell luennoi Turussa BioCity Symposiumissa

Kokoussarja on muodostunut biotieteiden ja molekyylilääketieteen merkittävimmäksi säännölliseksi kokoukseksi Suomessa.

Unohda pelkkä sykkeenmittaus – tulevaisuudessa ranneke seuraa hiestäsi väsymystä, nälkää ja sitä, pidätkö juttelukaveristasi

Ihmisestä lähtee pieniä nanohiukkasia eli eksosomeja. Tutkijat kehittelevät tapoja mitata niistä kehon tilaa ja käyttää niitä esimerkiksi lääkeaineiden kuljettamisessa kehossa.

Video: Avaruudessa jälleen naisastronautti – kolme avaruuslentäjää on noussut kiertoradalle

Avaruuslentäjät nousivat kiertoradalle Kazakstanista. He täydentävät Kansainvälisen avaruusaseman miehistön kuuteen.

Tuhannet opiskelijat ratkovat maailman ongelmia synteettisen biologian keinoin

Maailmanpelastusresepti: iGem, rehellisyys, yhteistyö, vastu

Tämä ei ole scifiä – suoria biopolttoaineita auringonvalosta

Fossiiliset polttoaineet tiensä päässä, fotosynteesistä apua

Kuusi uutta koulutusohjelmaa: Opiskelisitko älyteollisuutta tai terveysruokia?

Upouudet tutkintolinjat kertovat todella paljon maailman menosta ja työelämän muutoksesta. Paljon puhuttu digitalisaatio näkyy opintotarjottimilla nyt entistä vahvemmin. Moniin ylempiin tutkintoihin ei ole asiaa ilman vuosien työkokemusta, joka on usein edellytys opiskelupaikan saamiselle. Korkeakoulujen yhteishaku alkaa keskiviikkona 16. maaliskuuta.

Tieto lisääntyy valtavaa vauhtia – Apulaisprofessori: "Oppikirjat happanevat käsiin"

Tutkimustieto lisääntyy kovaa vauhtia, kun sekä länsimaat että kehittyvät maat tuottavat tietoa. Erityisesti genetiikan ja molekyylibiologian tutkimustiedon odotetaan räjähtävän käsiin. Uutta tietoa saadaan jo nyt niin paljon, että alan oppikirjat vanhenevat käsiin.

Venäjän rikkain mies osti dna-tutkijan Nobel-mitalin palauttaakseen sen

Ališer Usmanovin mukaan nyt kaikki osapuolet voittavat. New York Timesin mukaan James D. Watson halusi puhdistaa maineensa myymällä mitalin.

Dna:n rakenteen löytäjän Nobel-mitali huutokaupattiin

Mitali myytiin odotettua korkeammalla hinnalla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun elossa olevan palkinnon saajan Nobel-mitali myytiin.

Prestigious award for Finnish cancer researcher

Helsinki University’s Professor Kari Alitalo has become the first Finn to receive the prestigious Heineken Prize for Medicine. Alitalo was recognised for his pioneering work in cancer and molecular biology.

Arvostettu lääketieteen palkinto suomalaiselle syöpätutkijalle

Akatemiaprofessori Kari Alitalo Helsingin yliopistosta on saanut ensimmäisenä suomalaisena arvostetun Heinekenin lääketieteen palkinnon. Syöpä- ja molekyylibiologian tutkimusta tekevän Alitalon palkinnon suuruus on 200 000 euroa.

Kulttuurirahasto palkitsi tanssitaiteilijan ja "molekyylien maestron"

Suomen kulttuurirahasto jakoi neljä palkintoa ja apurahoja yhteensä 22 miljoonalla eurolla.

Kordelin-tunnustuspalkinnot Elina Haavio-Mannilalle ja Mart Saarmalle

Afred Kordelinin rahasto jakoi myös apurahoja yhteensä 3,6 miljoonan euron edestä.

Syövän hoitoon käydään viruksella

Syöpien hoidot ovat kehittyneet viime vuosina vauhdilla. Parannuskeinon löytämistä hankaloittaa se, että syövät ovat erilaisia.

Oulun yliopisto lisää tiedekuntia

Uusia tieteenalakokonaisuuksia ovat arkkitehtuurin tiedekunta, biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta. Tiedekuntien määrä kasvaa näin kuudesta yhdeksään.

Tutkimusprofessori Merja Penttilälle 150 000 euron palkinto

Teolliseen biotekniikkaan erikoistuneelle Merja Penttilälle on myönnetty Wihurin kansainvälinen palkinto.

Tutkimus: Juopottelu muuttaa DNA:ta

Raju juopottelu voi aiheuttaa peruuttamattomia geneettisiä muutoksia. Cambridgen yliopiston molekyylibiologian tutkijat ovat todenneet, että äitien voimakas alkoholinkäyttö johtaa myös sikiön DNA-muutoksiin.

Migreenimuodoilla saattaa olla yhteinen geneettinen perusta

Kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan useimmilla migreenimuodoilla voi olla yhteinen geneettinen perusta. Tutkimusryhmä on tunnistanut kolme geenimuunnosta, jotka liittyvät migreenin tavanomaisiin muotoihin. Suomesta tutkimukseen osallistui Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM).

Suomen Akatemia valitsi uudet tutkimuksen huippuyksiköt

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt kaudelle 2012 - 2017. Huippuyksikköohjelmassa on 15 yksikköä, joista osa on täysin uusia, osa uusiutuneita. Valitut seuloutuivat ohjelmaan 135 mukaan pyrkineen joukosta. Akatemia julkisti myös uudet akatemiaprofessorit.

Luolamiehen geeneillä ei maitoa juoda

Laktoosi-intoleranssi eli se, ettei siedä maitosokeria, on hyvin yleistä. Suurin osa maailman väestöstä ei siedä laktoosia, vaan "raa'an" maidon nauttimisesta on seurauksena erilaisia ikäviä oireita, kuten turvotusta ja ilmavaivoja. Suomi kuitenkin muodostaa poikkeuksen: noin 83 prosenttia suomalaisista aikuisista kykenee käyttämään maitoa ravinnokseen ainakin jossain määrin.

Hiirien käyttö eläinkokeissa yleistyy

Tutkijat suosivat hiirtä, sillä se on pieni, vaatimaton ja helppo käsitellä. Hiiret lisääntyvät nopeasti ja niiden perimää on tutkittu paljon. Hiirten avulla etsitään apua muun muassa Parkinsonin tautiin.

Akateemikko Leena Palotie kuollut

Tieteen akateemikko Leena Peltonen-Palotie on kuollut vakavan sairauden jälkeen. Hän oli 57-vuotias. Palotie opiskeli Oulussa ja toimi pitkään 1970- ja 80 -luvuilla Oulun yliopiston tutkijana.

Akateemikko Leena Peltonen-Palotie kuollut

Tieteen akateemikko Leena Peltonen-Palotie on kuollut. Syöpää sairastanut Palotie menehtyi Helsingissä 57-vuotiaana. Professori Peltonen-Palotie nimitettiin viime lokakuussa tieteen akateemikoksi. Arvonimi voi olla vain 12 suomalaisella yhtäaikaisesti.

Riisistä löytyi tulvankestävyysgeeni

Taiwanilaistutkijat kertovat löytäneensä tulvan kestävän riisin geenin. Geeni CIPK15 mahdollistaa riisintainten selviytymisen veden alla.

Punertaa lehdet vaahterain - vai punertaako?

Tänä syksynä vaahteroiden, pihlajien ja haapojen väriloisto on ollut tavallista vaimeampaa. Pitkään jatkuneet lämpimät syyssäät ovat narranneet myös puut jatkamaan vihreää kesäelämää. Mutta toivoa ruskasta ei vielä ole menetetty.

Helsingin yliopiston rehtorin virkaan viisi hakijaa

Yliopiston rehtorin tehtävää on hakenut viisi henkilöä. Tavoitteena on, että valittava rehtori aloittaisi työnsä jo syksyn aikana.

Presidentti nimitti kaksi uutta akateemikkoa

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on nimittänyt kaksi uutta tieteen akateemikkoa. Arvonimen saivat kulttuurien tutkija, emeritaprofessori Anna-Leena Siikala sekä solu- ja molekyylibiologi, professori Erkki Ruoslahti.

Suomalaistutkijoille myönnettiin miljoonarahoituksia

Viisi suomalaisten johtamaa tutkimushanketta on saanut merkittävän tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta. Kyseessä on edistyneen tutkijan rahoitus biotieteiden alalla. Rahoitusta myönnetään yksittäiselle tutkimushankkeelle enimmillään 3,5 miljoonaa euroa viidelle vuodelle.

Euroopan ensimmäisten perunoiden alkuperä selvitetty

Tiedemiehet ovat onnistuneet selvittämään ensimmäisten Euroopassa viljeltyjen perunoiden alkuperän. Tutkijoiden mukaan perunat ovat useammalta seudulta lähtöisin; mukana on sekä Andeilta että etelämpää Chilestä peräisin olevia kasveja.

Pohjoismainen lääketiedepalkinto Suomeen

Turun yliopiston solubiologian professori Kalervo Väänänen on saanut ruotsalaisen SalusAnsvar-lääketiedepalkinnon.

Uutta biotutkimuskeskusta harkitaan

Suomessa harkitaan biotutkimuskeskuksen perustamista ulkomaisten tutkijoiden houkuttelemiseksi, Ylen radiouutiset kertoo.