esihistoria - uusimmat sisällöt

Laukaa haluaa Saraakalliot maailmankartalle – muinaismuiston edustalle ankkuroidaan katselulautta ja satamaan rakentuu opastuskeskus

Kunnan tavoitteena on lisätä matkailua ja jopa 7000 vuotta vanhojen kalliomaalausten tunnettuutta. Jatkossa lisää näkyvyyttä halutaan myös muille Laukaan kohteille.

Kivikautinen hirvenpäätä esittävä kirveen hamaraosa.

Mökkirannasta paljastui kivien perkaamisen yhteydessä kivikautinen harvinaisuus – hirvenpäätä muistuttava kirves on säilynyt poikkeuksellisen hyvin

Kuusamossa tehtiin toukokuussa erittäin harvinainen arkeologinen löytö: kivestä työstetty hirvenpääkirveen hamaraosa. Löytö on noin 4 000 vuotta vanha.

Yhdeksän vapaaehtoista kaivajaa polvillaan tai istuallaan arkeologisella kaivauspaikalla metsässä.

Hauholla asusteli kivikautinen perhekunta – 4 500 vuotta myöhemmin kaivajat yrittävät päästä perheen jäljille

Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva asuinpaika on ajoitettu arkeologisten kaivausten perusteella nuorakeraamiseen aikaan. Arkeologit toivovat löytävänsä luuta, että asutuksen tarkka ikä voidaan laskea.

Viisi ihmistä puhdistaa muinaista kalliomaalausta korkean, punasävyisen kallion juurella.

Suomen muinaistaideseuralle arkeologinen teko -tunnustus – seuran kotipaikka on Hämeenlinna

Muinaistaideseura sai tunnustuksen Kirkkonummen esihistoriallisen kalliomaalauksen puhdistamisesta.

Vesivärimaalaus muinaisesta järvestä, jonka rantavedessä nainen kerää kaisloja ja kaksi lasta leikkii. Taistalla norsuja juomassa ja sarvikono nousemassa vedestä.

300 000 vuotta perheen rantakävelystä, 250 000 vuotta kotilieden sytyttämisestä – näin Euroopassa elettiin kauan ennen meitä nykyihmisiä

Kaksi tuoretta tutkimusta maalaa kuvaa ajasta, jolloin norsut ja sarvikuonot olivat Euroopassa arkinen näky ja ihminen alkoi päästä perille yhdestä mullistavimmista keksinnöistään, tulen hallinnasta.

Lauri Skantsi istuu työhuoneessaan tuolilla.

Väitöstutkimuksen löytö yllätti tutkijankin: Kivikaudella Keski-Pohjanmaalla oli kyläasutusta jopa tuhat vuotta oletettua aiemmin

Kivikaudella kyläasutusta oli kahdessa vaiheessa eli noin 4 500 vuotta ja 3 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Arkeologi Lauri Skantsin väitöskirja Keski-Pohjanmaan alueesta tarkastetaan perjantaina.

Tuhatvuotias lintukoru, joka löytyi Lappajärveltä.

Museum acquires rare 1,000 year-old pendant

A previously unknown Crusades-era bird pendant found in Lappajärvi in the 1960s is now in the collection of the Finnish Heritage Agency.

Mineralisoitu fossiili näkyy suurennoksena mikroskoopin kuvassa.

Fossiilien perinpohjainen penkominen hämmästytti tutkijat: olivatko salaperäiset merieläimet sittenkin viherleviä?

Tutkijat yllättyivät, kun ikivanhoista merieliöistä löytyi lonkeroiden sijaan lehtimäisiä ulokkeita.

Tiedekeskus Tietomaan näyttelyvastaava Jukka Pitkänen nojaa kädellään Tyrannosaurus rexiin, joka on esillä Dinosauria-näyttelyssä.

Suomen suurin dinosaurusnäyttely avattiin Oulussa – katso, miltä liikkuvat ja ääntelevät hirmuliskot näyttävät

Dinosauria-näyttely on suurin Suomessa koskaan nähty dinosaurusnäyttely. Euroopassa se on ollut esillä aiemmin vain Norjassa.

Oliko Suomessa ja Virossa esihistorian mittaan useaan otteeseen sama kansa? Muinaisen DNA:n tutkimus avaa uusia tulkintoja menneisyydestä

Geenitutkimus on osoittanut, että Viron ja Suomen asukkaat olivat 2 300 vuotta sitten samaa väkeä. Arkeologi Aivar Kriiska päättelee yhteisen historiamme paljon pidemmäksi ja monipolvisemmaksi.

Helja Niinemäe suojapuvussa ja hebngityssuojaimessa puhdaslaboratoriossa.

Tarton yliopiston äärimmäisen puhtaassa laboratoriossa selvitetään ihmisten menneisyyttä hammas hampaalta ja geeni geeniltä

Muinoin eläneiden ihmisten tutkimuksella on juhlaviikko: alan uranuurtaja Svante Pääbo vastaanottaa lauantaina Nobel-palkinnon. Suomea lähin muinais-DNA-laboratorio on Tartossa.

Väitöstutkimus: Kyrönjokilaaksossa on asuttu yhtäjaksoisesti esihistorialliselta ajalta lähtien

Nimistöhistorian perusteella voidaan saada tietoa varhaisesta asutuksesta, uskoo väitöstutkija Matti Leiviskä. Hän on tutkinut Kyrönjokilaakson nimistöä.

Kierikkikeskuksen kivikautisen kylän kaivauksissa löydetty pihkakoru ja koivuntuohitervan kappale, jota on käytetty purukumina noin 5 500 vuotta sitten.

Kivikautinen pihkapurkka voi paljastaa yllättäviä tietoja menneistä ajoista ja ihmisestä

Purupihkaa eli koivuntuohitervaa käytettiin kivikaudella liima-aineena, mutta sitä on myös pureskeltu. Pihkapurkan mahdolliset DNA-jäämät ovat tutkijoille tärkeitä tietolähteitä.

Kivettyneitä jalanjälkiä kuivuneen järven pohjassa.

Amerikan löytämisestä on lukuisia teorioita – 20 000 vuotta vanhat jalanjäljet panivat kaiken uusiksi

Amerikan mantere asutettiin aiemmin luultua aiemmin.

Tutkimus: rikotut liuskekorut kertovat kivikauden suomalaisten solmimista siteistä, joita pitkäkään etäisyys ei katkaissut

Liuskekivestä tehdyt renkaat olivat hittikoruja 3000-luvulla ennen ajanlaskumme alkua, mutta miksi niitä on löytynyt ennen muuta palasina? Tutkijoiden mukaan juuri kappaleilla oli erityinen sosiaalinen merkitys.

Vanhimman kivikauden Venus matkusti miltei tuhat kilometriä varhaisten eurooppalaisten mukana

Willendorfin Venukseksi kutsuttu naishahmo on vanhinta tunnettua esittävää veistostaidetta. Siitä ja muista vastaavista pikkupatsaista on esitetty monta tulkintaa. Uusi tutkimus löysi sen synnyinpaikan.

Museolehtori Jenni Siltainsuu istuu Tom Björklundin maalauksen edessä.

Taiteilija antoi kivi- ja rautakauden suomalaisille kasvot muinais-DNA:n perusteella – näyttely esittelee suomalaisten esihistoriaa uudella tavalla

Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo muuttoliikkeistä muinaiseen Suomeen. Keskiössä ovat taiteilija Tom Björklundin suuret kuvat ihmisistä ja heidän elämästään esihistorian vuosituhansien aikana.

Kaksi huutaavaa nuorta miestä, joilla on Tanskan joukkueen punainen takki, kasvot maalattu Tanskan lipun värein ja päässä movinen sarvikypärä.

Viikinkiajan sarvikypärät ovat pötyä mutta pronssikaudella totta – kertovatko ne Välimeren ja Pohjolan suorasta merireitistä 3 000 vuotta sitten?

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan Atlantin rannikkoa seilattiin jo pronssikaudella yhtä päätä Sisiliasta ja Espanjasta Tanskaan niin metalli- kuin kulttuurilastissa.

Metsäinen kumpare, jossa on suuaukko luolaan.

Siperialaisesta luolasta löytyi entistäkin vanhempia muistoja serkkulajistamme – luunsirpaleet kertovat lisää denisovanihmisistä

Ihmisluiden aminohappojen tutkimus on avannut uuden ikkunan kaukaisimpaan kivikauteen. Riistaluulöydöt puolestaan kertovat, ettei leppeä Siperia ollut serkuillemme hullumpi asuinpaikka.

Miltä maailman ensimmäinen metsä tuoksui satoja miljoonia vuosia sitten? Suitsuketeos perustuu tarkkoihin tieteellisiin tutkimuksiin

Kansainvälisesti arvostetun nykytaiteilijan Katie Patersonin käsialaa oleva tämänvuotinen IHME-teos ottaa kantaa ympäristöongelmiin ja lajien sukupuuttoon. Teos on sarja suitsukeseremonioita.

Egyptiläiset tutkijat ovat löytäneet nelijalkaisen valaan fossiilin

Tutkijat tekivät harvinaisen löydön Egyptin aavikolla – nelijalkainen valaseläin liikuskeli sujuvasti sekä maalla että vedessä miljoonia vuosia sitten

Egyptiläiset tutkijat ovat löytäneet nelijalkaisen nisäkkään fossiilin, joka on tiedettävästi nykyaikaisen valaan esi-isä.

Harvinainen löytö osui historian harrastajan metallinpaljastimeen – arvoriipus on todennäköisesti kulkenut kauppiaiden mukana yli tuhat vuotta sitten

Museoviraston mukaan kyseessä on harvinainen löytö, koska riipus löytyi pohjoisesta. Karhuaiheinen riipus löytyi metsästä Oulun läheltä Kempeleen kunnan alueelta.

Nyt se varmistui: autioksi erämaaksi uskotussa Lounais-Hämeessä onkin ollut pysyvää asutusta jo rautakaudella

Viime aikojen esinelöydöt Tammelasta piirtävät aivan uutta kuvaa seudun historiasta. Aikaisemmin on luultu, että tienoo oli rautakaudella erämaa-aluetta. Esineet kuitenkin varmistavat, että Tammelan seudulla on jo rautakaudella ollut pysyvää ja vakiintunutta asutusta.

Viisi suosikkijuttua sunnuntaiaamuusi: Julia Thurénin kulutuskritiikkiä, hirsitalon hurja remonttiurakka ja uutta tietoa lentoliskoista

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle lukijoitamme eniten kiinnostaneita juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Yksityiskohta käärmeveistoksen pääprofiilista

Arkeologit löysivät Humppilasta ainutlaatuisen, yli 4 000 vuotta vanhan puisen käärmeveistoksen

Järvensuon hyvin aidon käärmeen näköinen veistos on tällä hetkellä ainoa lajissaan. Löytö laajentaa ja monipuolistaa käsitystä pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteellisesta ilmaisusta ja rituaalisesta kuvastosta.

Hirvenhammaskorujen kalina on muisto vuosituhansien takaa

Hirvenhampaat kilisivät, kun tutkija tanssi kivikauden diskossa – samoin tanssi 8 000 vuotta sitten yhteisö, jossa kulttuuri ylitti geenit

Tanssimalla itse hirvenhampailla koristellussa asussa Riitta Rainio selvitti omaperäisten korujen merkitystä yhteisölle, jonka jäseniä on löydetty Äänisjärven Peurasaaresta Euroopan vanhimmasta mesoliittisesta kalmistosta.

Melan palasia Humppilassa arkeologisilla kaivauksilla.

Kivikausi paljastuu pala palalta Humppilan muinaisjärvestä

Humppilan Järvensuon arkeologiset kaivaukset jatkuvat juhannuksen jälkeen. Viime kesän kaivaustulokset ovat erittäin lupaavia. Kaivauksissa on saatu muinaisjärven paikalta talteen yli 40 orgaanista esinettä kivikaudelta.

Newt news you can use: Rare amphibian gets own livestream

Newts, which look like more muscular prehistoric salamanders, can grow to 16cm in length.

Kivikauden ihminen ihasteli maisemia näköalakalliolla, kuten me – Repoveden kansallispuistossa on vielä löytämättömiä arkeologisia aarteita

Repoveden kansallispuiston alueella uskotaan olevan piilossa vielä tuhansia vuosia vanhoja arkeologisia löytöjä. Alueelle kaivataan lisätutkimuksia. Lapinsalmen parkkipaikan laajennusalueelta esihistoriallisia aarteita ei löytynyt.

Suomalaiset tutkijat löysivät nykyihmisen uuden salaisen aseen, jota neandertalinihmisellä ei ollut: 267 ainutlaatuista geeniä

Uusi löytö auttaa tutkijoiden mukaan ymmärtämään, miksi nykyihminen pystyi sopeutumaan ja syrjäyttämään neandertalinihmiset.

Kivenmurikka, johon on tehty uurteita ja kuoppia.

Kiveen kaiverrettu – Euroopan vanhin tarkka kartta kuvaa minivaltiota nykyisessä Ranskassa 4 000 vuotta sitten

Pronssikautinen kartta oli niin perusteellinen, että sen avulla olisi voinut suunnistaa pätevästi. Kivikaudella puolestaan maalattiin taivaankarttoja symboleina luoliin, sanoo toinen tutkimus.

Piirroskuva naisesta, joka makaa selällään, kädet vatsan päällä. Vaatteissa on paljon hammasriipuksia helmassa ja vyötäröllä. Myös kaulakoruna on hampaita.

Hirvenhampaat olivat kivikauden jalokiviä – Äänisen saaren korujen oma ripustustapa oli tärkeä symboli yhteisölle

Suomen alue kuului samanlaisen kulttuurin piiriin kuin Venäjän Karjala, josta kahdeksan vuosituhannen takaiset hirvenhammaskorut löytyivät.

Indonesiasta löytyi mahdollisesti 45 500 vuotta vanha kalliomaalaus siasta.

Indonesiasta löytyi maailman vanhin tunnettu luolamaalaus – ainakin 45 000 vuotta vanhan teoksen tekijä ikuisti myös kädenjälkensä

Indonesiasta on aiemminkin löytynyt hyvin varhaisia eläimiä esittäviä luolamaalauksia.

Väsyttääkö talven pimeys? Uusi tutkimus väittää, että neandertalinihmiset vaipuivat talviuneen eläinten tapaan

Espanjasta löydetyistä ihmisen luufossiileista paljastui samanlaista kulumaa kuin talviuneen vaipuvilta eläimiltä.

Martti Arkkola on asunut Leväluhdan vierellä koko ikänsä ja tunteen paikan ja tarinat hyvin.

Leväluhdan tutkimus saa jatkoa, mutta ratkeaako vesikalmiston arvoitus? Martti Arkkola uskoo, ettei kaikkia luita ole vielä löydetty

Isonkyrön Leväluhdan 1500 vuotta vanhojen ihmisluiden arvoituksen selvittäminen jatkuu tulevinakin vuosina jatkorahoituksen turvin.

Forssan Salmistonmäen-Loimalammen luontoarvot heikentyneet

Loimalammilla on tapahtunut umpeenkasvua, Salmistonmäen luonto on kärsinyt nautojen laidunnuksen loputtua.

Uudet arkeologiset löydöt asettavat ihmisen evoluution uuteen valoon.

Prisma: Eurooppa, ihmisen alkukoti? – Uudet arkeologiset luulöydöt paljastavat puuttuvan lenkin evoluutiossa

Luulöydöt asettavat ihmisen evoluution uuteen valoon.

Turun kauppahallin perustukset tarkastetaan – samalla maaperää tutkitaan muinaismuistojen varalta

Kuntokartoituskaivuu kestää noin kaksi viikkoa.

Kalliomaalauksista saatiin uutta tietoa Nasan käyttämällä tekniikalla – voiko kallioon kuvattu hahmo olla saamelaisjumalattaren esiäiti?

Alempana jutussa olevista kuvista pääset katsomaan, miten selvästi tuhansia vuosia vanhat hahmot paljastuvat kalliosta.

Pekka Honkakoski on kuvannut Hossan värikallioita ns. rikosteknisen valaisun avulla.

Tutkimusmatkailija löysi Hossasta lisää kalliomaalauksia – hyödynsi NASAn menetelmiä

Hossan Värikalliot paljastavat pikkuhiljaa salaisuuksiaan.

kivikautiseen asuun pukeutunut opas turvemajan edessä

Arkeologia, kielitiede ja geenitutkimus selvittävät suomalaisten alkuperää

Monitieteellinen tutkimus avaa suomalaisuuden myyttejä.

Lintua muistuttava pronssinen eläinriipus, jossa on kaksi reikää ja viiden kiinnityslenkin sarja alapinnalla.

Sievin Kiurunkankaan esihistoriallinen asuinpaikka arvioitua laajempi

Oulun yliopisto aloitti vajaan kahden viikon mittaiset kaivaukset alueella tämän kesän osalta 17. elokuuta.

Dokumentti äärimmäisen uhanalaisesta sammesta ja työstä lajin pelastamiseksi.

Prisma: Sammen pelastus – esihistoriallisen kalalajin suojelulla viimeiset hetket

Miten sampikanta voidaan pelastaa?

Suomussalmelta löytynyt rautakautinen kirves kuplamuovin päällä.

Viisi vuotta sitten löytynyt polttohauta aukesi tutkijoille vasta nyt – Suomussalmella taas merkittävä löytö rautakaudelta

Myöhäisen rautakauden hautapaikka kerkesi olla Suomussalmella koskemattomana löytönsä jälkeen viisi vuotta.

Kaivaukset muinaisjärvellä Humppilassa antoivat runsaan saaliin arkeologeille

Humppilan suosta löytyi poikkeuksellisen hyvin säilyneitä kivikauden kalastusvälineitä – Paikan jäljille päästiin, kun suvun perintökalu paljastui 4800 vuotta vanhaksi melaksi

Arkeologisista kaivauksista on saatu esiin suuri kivikaudesta kertova saalis ja harvinaisia vesipähkinöitä.

31 vuotta sitten löydetyn saviveistoksen ikä selvisi viimein – yrmeän näköinen Tuima kertoo, miten kehittyneitä ihmiset olivat jo kivikaudella

Jokiniemen muinaispuiston läheltä löytyi vuonna 1989 savi-idoli, jonka olemassaolo pysyi pitkään salaisuutena.

Harrastaja teki merkittävän löydön Kuopiossa: tutkimuksissa varmistuu, onko kyse Pohjois-Savon ensimmäisestä rautakauden haudasta

Kuopion Puijonsarven kärjestä löytyi vuosi sitten rautainen keihäänkärki, veitsenkatkelma ja palanutta luuta.

Aihe: esihistoria

Uusimmat artikkelit