Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Kierikkikeskuksen kivikautisen kylän kaivauksissa löydetty pihkakoru ja koivuntuohitervan kappale, jota on käytetty purukumina noin 5 500 vuotta sitten.

Kivikautinen pihkapurkka voi paljastaa yllättäviä tietoja menneistä ajoista ja ihmisestä

Purupihkaa eli koivuntuohitervaa käytettiin kivikaudella liima-aineena, mutta sitä on myös pureskeltu. Pihkapurkan mahdolliset DNA-jäämät ovat tutkijoille tärkeitä tietolähteitä.

Liuskekivirengas naisen kämmenellä

Tutkimus: rikotut liuskekorut kertovat kivikauden suomalaisten solmimista siteistä, joita pitkäkään etäisyys ei katkaissut

Liuskekivestä tehdyt renkaat olivat hittikoruja 3000-luvulla ennen ajanlaskumme alkua, mutta miksi niitä on löytynyt ennen muuta palasina? Tutkijoiden mukaan juuri kappaleilla oli erityinen sosiaalinen merkitys.

Kiviveistos rehevästä naishahmosta.

Vanhimman kivikauden Venus matkusti miltei tuhat kilometriä varhaisten eurooppalaisten mukana

Willendorfin Venukseksi kutsuttu naishahmo on vanhinta tunnettua esittävää veistostaidetta. Siitä ja muista vastaavista pikkupatsaista on esitetty monta tulkintaa. Uusi tutkimus löysi sen synnyinpaikan.

Museolehtori Jenni Siltainsuu istuu Tom Björklundin maalauksen edessä.

Taiteilija antoi kivi- ja rautakauden suomalaisille kasvot muinais-DNA:n perusteella – näyttely esittelee suomalaisten esihistoriaa uudella tavalla

Espoon kaupunginmuseon näyttely kertoo muuttoliikkeistä muinaiseen Suomeen. Keskiössä ovat taiteilija Tom Björklundin suuret kuvat ihmisistä ja heidän elämästään esihistorian vuosituhansien aikana.

Kaksi huutaavaa nuorta miestä, joilla on Tanskan joukkueen punainen takki, kasvot maalattu Tanskan lipun värein ja päässä movinen sarvikypärä.

Viikinkiajan sarvikypärät ovat pötyä mutta pronssikaudella totta – kertovatko ne Välimeren ja Pohjolan suorasta merireitistä 3 000 vuotta sitten?

Tanskalaisen tutkimuksen mukaan Atlantin rannikkoa seilattiin jo pronssikaudella yhtä päätä Sisiliasta ja Espanjasta Tanskaan niin metalli- kuin kulttuurilastissa.

Metsäinen kumpare, jossa on suuaukko luolaan.

Siperialaisesta luolasta löytyi entistäkin vanhempia muistoja serkkulajistamme – luunsirpaleet kertovat lisää denisovanihmisistä

Ihmisluiden aminohappojen tutkimus on avannut uuden ikkunan kaukaisimpaan kivikauteen. Riistaluulöydöt puolestaan kertovat, ettei leppeä Siperia ollut serkuillemme hullumpi asuinpaikka.

Katie Paterson, nykytaide, IHME

Miltä maailman ensimmäinen metsä tuoksui satoja miljoonia vuosia sitten? Suitsuketeos perustuu tarkkoihin tieteellisiin tutkimuksiin

Kansainvälisesti arvostetun nykytaiteilijan Katie Patersonin käsialaa oleva tämänvuotinen IHME-teos ottaa kantaa ympäristöongelmiin ja lajien sukupuuttoon. Teos on sarja suitsukeseremonioita.

Egyptiläiset tutkijat ovat löytäneet nelijalkaisen valaan fossiilin

Tutkijat tekivät harvinaisen löydön Egyptin aavikolla – nelijalkainen valaseläin liikuskeli sujuvasti sekä maalla että vedessä miljoonia vuosia sitten

Egyptiläiset tutkijat ovat löytäneet nelijalkaisen nisäkkään fossiilin, joka on tiedettävästi nykyaikaisen valaan esi-isä.

Muinainen permiläinen korulöytö Oulussa

Harvinainen löytö osui historian harrastajan metallinpaljastimeen – arvoriipus on todennäköisesti kulkenut kauppiaiden mukana yli tuhat vuotta sitten

Museoviraston mukaan kyseessä on harvinainen löytö, koska riipus löytyi pohjoisesta. Karhuaiheinen riipus löytyi metsästä Oulun läheltä Kempeleen kunnan alueelta.

Tammelan Pyhäjärven rantamaisemaa

Nyt se varmistui: autioksi erämaaksi uskotussa Lounais-Hämeessä onkin ollut pysyvää asutusta jo rautakaudella

Viime aikojen esinelöydöt Tammelasta piirtävät aivan uutta kuvaa seudun historiasta. Aikaisemmin on luultu, että tienoo oli rautakaudella erämaa-aluetta. Esineet kuitenkin varmistavat, että Tammelan seudulla on jo rautakaudella ollut pysyvää ja vakiintunutta asutusta.

Julia Thurén

Viisi suosikkijuttua sunnuntaiaamuusi: Julia Thurénin kulutuskritiikkiä, hirsitalon hurja remonttiurakka ja uutta tietoa lentoliskoista

Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle lukijoitamme eniten kiinnostaneita juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Yksityiskohta käärmeveistoksen pääprofiilista

Archaeologists discover 4,000-year-old serpent-shaped stick in Southern Finland

The discovery expands modern-day understanding of the worldview, artistic expression and ritual imagery of the Stone Age populations of the northern regions.

Yksityiskohta käärmeveistoksen pääprofiilista

Arkeologit löysivät Humppilasta ainutlaatuisen, yli 4 000 vuotta vanhan puisen käärmeveistoksen

Järvensuon hyvin aidon käärmeen näköinen veistos on tällä hetkellä ainoa lajissaan. Löytö laajentaa ja monipuolistaa käsitystä pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteellisesta ilmaisusta ja rituaalisesta kuvastosta.

Hirvenhammaskorujen kalina on muisto vuosituhansien takaa

Hirvenhampaat kilisivät, kun tutkija tanssi kivikauden diskossa – samoin tanssi 8 000 vuotta sitten yhteisö, jossa kulttuuri ylitti geenit

Tanssimalla itse hirvenhampailla koristellussa asussa Riitta Rainio selvitti omaperäisten korujen merkitystä yhteisölle, jonka jäseniä on löydetty Äänisjärven Peurasaaresta Euroopan vanhimmasta mesoliittisesta kalmistosta.

Melan palasia Humppilassa arkeologisilla kaivauksilla.

Kivikausi paljastuu pala palalta Humppilan muinaisjärvestä

Humppilan Järvensuon arkeologiset kaivaukset jatkuvat juhannuksen jälkeen. Viime kesän kaivaustulokset ovat erittäin lupaavia. Kaivauksissa on saatu muinaisjärven paikalta talteen yli 40 orgaanista esinettä kivikaudelta.

Rupilisko.

Newt news you can use: Rare amphibian gets own livestream

Newts, which look like more muscular prehistoric salamanders, can grow to 16cm in length.

Maisema repoveden katajavuorelta

Kivikauden ihminen ihasteli maisemia näköalakalliolla, kuten me – Repoveden kansallispuistossa on vielä löytämättömiä arkeologisia aarteita

Repoveden kansallispuiston alueella uskotaan olevan piilossa vielä tuhansia vuosia vanhoja arkeologisia löytöjä. Alueelle kaivataan lisätutkimuksia. Lapinsalmen parkkipaikan laajennusalueelta esihistoriallisia aarteita ei löytynyt.

Neandertalinihmisen malleja.

Suomalaiset tutkijat löysivät nykyihmisen uuden salaisen aseen, jota neandertalinihmisellä ei ollut: 267 ainutlaatuista geeniä

Uusi löytö auttaa tutkijoiden mukaan ymmärtämään, miksi nykyihminen pystyi sopeutumaan ja syrjäyttämään neandertalinihmiset.

Kivenmurikka, johon on tehty uurteita ja kuoppia.

Kiveen kaiverrettu – Euroopan vanhin tarkka kartta kuvaa minivaltiota nykyisessä Ranskassa 4 000 vuotta sitten

Pronssikautinen kartta oli niin perusteellinen, että sen avulla olisi voinut suunnistaa pätevästi. Kivikaudella puolestaan maalattiin taivaankarttoja symboleina luoliin, sanoo toinen tutkimus.

Piirroskuva  naisesta, joka makaa selällään, kädet vatsan päällä. Vaatteissa on paljon hammasriipuksia helmassa ja vyötäröllä. Myös kaulakoruna on hampaita.

Hirvenhampaat olivat kivikauden jalokiviä – Äänisen saaren korujen oma ripustustapa oli tärkeä symboli yhteisölle

Suomen alue kuului samanlaisen kulttuurin piiriin kuin Venäjän Karjala, josta kahdeksan vuosituhannen takaiset hirvenhammaskorut löytyivät.

Neandertalinihmisen malleja.

Väsyttääkö talven pimeys? Uusi tutkimus väittää, että neandertalinihmiset vaipuivat talviuneen eläinten tapaan

Espanjasta löydetyistä ihmisen luufossiileista paljastui samanlaista kulumaa kuin talviuneen vaipuvilta eläimiltä.

Martti Arkkola on asunut Leväluhdan vierellä koko ikänsä ja tunteen paikan ja tarinat hyvin.

Leväluhdan tutkimus saa jatkoa, mutta ratkeaako vesikalmiston arvoitus? Martti Arkkola uskoo, ettei kaikkia luita ole vielä löydetty

Isonkyrön Leväluhdan 1500 vuotta vanhojen ihmisluiden arvoituksen selvittäminen jatkuu tulevinakin vuosina jatkorahoituksen turvin.

Eero Salo-oja kiikaroi lintuja

Forssan Salmistonmäen-Loimalammen luontoarvot heikentyneet

Loimalammilla on tapahtunut umpeenkasvua, Salmistonmäen luonto on kärsinyt nautojen laidunnuksen loputtua.

Pekka Honkakoski, Juksáhkká

Kalliomaalauksista saatiin uutta tietoa Nasan käyttämällä tekniikalla – voiko kallioon kuvattu hahmo olla saamelaisjumalattaren esiäiti?

Alempana jutussa olevista kuvista pääset katsomaan, miten selvästi tuhansia vuosia vanhat hahmot paljastuvat kalliosta.

Pekka Honkakoski on kuvannut Hossan värikallioita ns. rikosteknisen valaisun avulla.

Tutkimusmatkailija löysi Hossasta lisää kalliomaalauksia – hyödynsi NASAn menetelmiä

Hossan Värikalliot paljastavat pikkuhiljaa salaisuuksiaan.

kivikautiseen asuun pukeutunut opas turvemajan edessä

Arkeologia, kielitiede ja geenitutkimus selvittävät suomalaisten alkuperää

Monitieteellinen tutkimus avaa suomalaisuuden myyttejä.

Lintua muistuttava pronssinen eläinriipus, jossa on kaksi reikää ja viiden kiinnityslenkin sarja alapinnalla.

Sievin Kiurunkankaan esihistoriallinen asuinpaikka arvioitua laajempi

Oulun yliopisto aloitti vajaan kahden viikon mittaiset kaivaukset alueella tämän kesän osalta 17. elokuuta.

Suomussalmelta löytynyt rautakautinen kirves kuplamuovin päällä.

Viisi vuotta sitten löytynyt polttohauta aukesi tutkijoille vasta nyt – Suomussalmella taas merkittävä löytö rautakaudelta

Myöhäisen rautakauden hautapaikka kerkesi olla Suomussalmella koskemattomana löytönsä jälkeen viisi vuotta.

yleiskuva

31 vuotta sitten löydetyn saviveistoksen ikä selvisi viimein – yrmeän näköinen Tuima kertoo, miten kehittyneitä ihmiset olivat jo kivikaudella

Jokiniemen muinaispuiston läheltä löytyi vuonna 1989 savi-idoli, jonka olemassaolo pysyi pitkään salaisuutena.

Kaivaukset.

Harrastaja teki merkittävän löydön Kuopiossa: tutkimuksissa varmistuu, onko kyse Pohjois-Savon ensimmäisestä rautakauden haudasta

Kuopion Puijonsarven kärjestä löytyi vuosi sitten rautainen keihäänkärki, veitsenkatkelma ja palanutta luuta.

Maahan murskautunut saviastia.

Idässä kalaa, lännessä alkuhärkää – kivikauden pohjoiseurooppalaisilla oli omia paikallisia lempiruokia

Itämeren länsilaidan metsästäjä-keräilijät olivat jo ehkä ottaneet aterioihinsa vaikutteita viljelijäväestöltä, jota ei itäkantilla ollut vielä tuhanteen vuoteen.

Kokemäen Villiönsuvannossa on tehty merkittäviä rautakautisia löytöjä asutuksesta

Rautakausi avautuu Kokemäen laajoissa kaivauksissa: "Ainutlaatuisia tuloksia Suomessa"

Kokemäen Villiönsuvannon alueelta on löydetty jäänteitä muun muassa kuudesta rautakautisesta rakennuksesta.

Kallokopan fossiili ja viiva, joka jäljittelelee kallon muita ääriviivoja.

Ainutlaatuinen sukukokous kaksi miljoonaa vuotta sitten: kolme varhaista ihmislajia yhtä aikaa samassa luolastossa

Fossiilien joukossa on kaikkien aikojen vanhin Homo erectus -löytö "väärässä paikassa". Laji oli meihin nykyihmisiin johtaneen sukulinjan esikoinen.

Piirros matalassa vedessä selällään makaavasta dinosauruksen poikasesta, sitä katselevasta aikuisesta ja kolmesta taustalla kävelevästä sisaruksesta.

Uskomaton löytö dinosaurusten ajoilta: Voiko DNA todella säilyä kymmeniä miljoonia vuosia?

Jurassic Park -elokuvien kloonatut hirmuliskot ovat vastakin fantasiaa, mutta todentuessaan tutkimustulokset mullistaisivat dinosaurusten tutkimusta.

Kierikikeskuksessa järjestetyn kivikauden asumistestin asukkaista kivikautisen asunnon nuorion ympärillä helmikuussa 2020.

Watch: Wilderness enthusiasts try out Stone Age life in Finland

A two-year-old toddler is the youngest group member temporarily living a Neolithic lifestyle. 

Kierikikeskuksessa järjestetyn kivikauden asumistestin asukkaista kivikautisen asunnon nuorion ympärillä helmikuussa 2020.

Kymmenen ihmisen ryhmä testaa pohjoisessa, millaista on elämä kivikaudella – leirissä mukana myös 2-vuotias lapsi

Kansainvälinen ryhmä pyrkii kokoamaan käytännön kokemuksia kivikauden elämästä.

Arkeologi Satu koivisto Humppilan Järvensuon kivikautisella asuinpaikalla.

Suosta löytyi 4800 vuotta vanha mela – Humppilan muinaisjärvi on paljastumassa arkeologin aarreaitaksi

Suo säilöö kivikauden esineitä aivan eri tavalla kuin hiekkamaa. Humppilan Järvensuon kaivaukset alkavat kesällä.

Maapallo viimeisen jääkauden aikana

Hyvä kysymys: Koska on seuraava jääkausi?

Olemme lykänneet jääkauden 100 000 vuoden päähän

Parabuthus planicauda-skorpioni

Vuosikymmeniä museossa maannutta fossiilia tutkittiin uudelleen – nousiko skorpioni ensimmäisenä eläimenä maalle?

Muinaiset skorpionit olivat vain runsaat kaksi senttiä pitkiä. Samoihin aikoihin merissä elI jopa lähes kaksimetrisiä meriskorpioneja.

Hämeenlinnan Uhrikiventiellä oleva kuppikivi

Mies kaivoi maasta muinaisesineitä – käräjäoikeus tuomitsi sakkoihin

Hartolan pellosta löytyi mm. viikinkiaikainen solki. Luvattomasta muinaisjäännösten tonkimisesta rapsahti 450 euroa sakkoa.

Läheltä

Jämsän Seutu: Rautakauden aikainen polttokenttäkalmisto löytyi Jämsänkoskelta

Tarkempia arkeologisia tutkimuksia ryhdytään tekemään vasta ensi keväänä.

Anna-Mari Ahonen, Timo Heinonen, Tarja Filatov sekä Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöiden edustajat kulttuuristipendin kera

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöille Hämeen liiton kulttuuristipendi

Aktiivinen historianharrastajien ryhmä on tehnyt useita merkittäviä löytöjä Hämeestä.

Astuvansalmi

Ristiinan Astuvansalmen kalliomaalaukset hyväksytty osaksi eurooppalaista suosittua kulttuurireittiä

Perjantaina Mikkelissä järjestettävässä kansainvälisessä kalliotaideseminaarissa esitellään Euroopan neuvoston hyväksymää kalliotaidereittiä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia seudun matkailutoimijoille.

Poika ja lammas

Miltä näytti, tuoksui ja kuulosti tuhat vuotta sitten? – ​arkeologi Ulla Moilasen kuvissa rauta-aika herää henkiin

Suomessa on kymmeniä ryhmiä ja yhdistyksiä, jotka harrastavat historian elävöittämistä.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle