Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Mies seisoo niityllä mustassa takissa, kuva Andrei Tarkovskin elokuvasta Solaris, kuvassa myös teksti "Teeman elokuvafestivaali".

Kosmologi Syksy Räsäselle Solariksen kohtaaminen on ollut kipuamista ihmisyyteen – scifi-klassikon suurin mysteeri on toinen ihminen

Solaris on tieteiselokuva ohjaajalta, jota ei kiinnosta tiede vaan ihmisyys. Se on elämän haavojen kuvaus. Syksy Räsänen kirjoittaa kohtaamisistaan Andrei Tarkovskin 50-vuotiaan elokuvaklassikon kanssa.

Arktisen keskuksen lumitutkija Leena Leppänen seisoo lumettomalla joulukadulla Rovaniemellä.

Lumitutkija Leena Leppänen, 34, valmistautuu uransa toiseen Etelämantereen-matkaan: “Lumi- ja jäätutkimus auttaa ilmaston tilan seurannassa”

Etelämanner on niin iso jäätikkö, että se vaikuttaa ilmastoon koko maapallolla. Tutkija arvioi, että näkyvissä olevista muutoksista huolimatta Suomessa saadaan nauttia vielä pakkastalvista ja lumesta.

Kuvassa Ilmatieteen laitoksen tutkimuspallo kirkasta taivasta vasten.

Lapissa kadonnutta tutkimuspalloa tuskin löydetään – tutkija uskoo sen ajautuneen Norjan yli Jäämerelle: ”500 euroa taisi mennä sivu suun”

Pallaksella maanantaina karannutta punaista tutkimuspalloa tuskin löydetään ehjänä. Aerosolien ja pilvien vuorovaikutuksesta tietoa keräävän laitteen arvioidaan ajautuneen ja kadonneen Jäämerelle.

Tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla.

Lumen, maan ja jään tutkijat valmistautuvat pitkään talvimatkaan Etelämantereelle

Suomen Akatemian uusi nelivuotinen rahoituskausi Etelämanner-tutkimukselle alkoi viime vuonna. Matka puolestaan alkaa 8. marraskuuta, ja kotiin retkikunta palaa ensi helmikuussa.

Pienhiukkasia on kahdenlaisia. Kasvillisuus, metsä ja merien levät tuottavat luonnollisia yhdisteitä. Tehtaista puolestaan vapautuu rikkidioksidi-molekyylejä, ne muuntuvat pienhiukkasiksi. Vesi tiivistyy hiukkasten pinnoille pisaroiksi. Pilvet, joissa on runsaasti pienhiukkasia heijastavat auringon säteilyn tehokkaasti takaisin avaruuteen. Sillä on maapalloa viilentävä vaikutus. Animaatio: Jyrki Lyytikkä / Yle

Syrjäisellä asemalla Itä-Lapissa tehdään ilmastonmuutosta torjuvaa huippututkimusta – mökissä oleva "Kärsä" tunnistaa jopa yksittäisen molekyylin

Pienhiukkasilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä niillä on ilmastoa viilentävä vaikutus. Kasvihuonekaasuista johtuva ilmaston lämpeneminen kiihtyy, jos pienhiukkasten määrä vähenee.

Mikko Sipilän johtamalla syrjäisellä Värriön tutkimusasemalla tutkitaan useilla eri menetelmillä ilmastonmuutosta

Syrjäinen Värriön tutkimusasema on keskeinen paikka ilmakehätutkimuksessa – tutkija huomaa ilmastonmuutoksen havainnoissa ja ympäristössä

Värriön tutkimusasemalla näkyy selkeästi pohjoisen ilmastonmuutoksen merkit. Sallassa sijaitsevan tutkimusaseman ilmasto on nykyisin samanlainen kuin 300 kilometriä etelämpänä runsaat 40 vuotta sitten.

Uutsivahti-sovelluksen Läheltä-toiminnon esittelykuva

Kuusamossa Oulangan tutkimuskeskuksesta valui öljyä jätevedenpuhdistamoon – Oulankajokeen asti öljy ei kulkeutunut

Öljy oli päässyt vuotamaan Oulangan tutkimusaseman lämmitysjärjestelmästä.

Hyytiälän tutkimusaseman uudisrakennus, havainnekuva

Hyytiälän metsäaseman uusista puurakennuksista Juupajoella tulee osa kansainvälistä verkostoa

Yhteistyökumppaneita on sekä Yhdysvalloissa että Sloveniassa.

Lehmä Luonnonvarakeskuksen tutkimusnavetassa Maaningan Halolassa.

Luonnonvarakeskuksen Halolan tutkimusnavetan lehmät lypsää nyt robotti

Luonnonvarakeskus remontoi Maaningalla olevan tutkimusasemansa navettaa. Työrutiineja sekä mittausjärjestelmiä siirretään uuteen aikaan.

Lehmä katselee navetan aidanraosta.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan tutkimusasemalla alkaa mittavat remontit – kuuden miljoonan urakka valmiina vuoden lopussa

Kuopion Maaningalla sijaitsevalla Luonnonvarakeskuksen tutkimusasemalla alkaa jättiremontti. Sekä tilan kartanorakennus että tutkimusnavetta peruskorjataan ja perusparannetaan. Lisäksi tutkimusaseman hakelämmitys korvataan pellettijärjestelmällä.

Kiinalainen Chang'e-5-luotain laskeutuneena Kuuhun 1.12.2020.

Venäjä ja Kiina aikovat rakentaa tutkimusaseman Kuuhun

Kiinalainen tutkimusalus kävi Kuun pinnalla joulukuussa.

Putamaani puussa. Helsingin yliopiston tutkimusryhmä löysi Taitavuorilta Keniasta puutamaanin, joka saattaa kuulua tieteelle aiemmin tuntemattomaan lajiin.

Helsingin yliopiston tutkijat saattoivat löytää uuden nisäkäslajin: norsun etäinen sukulainen puutamaani laulaa öisin – kuuntele ääninäyte

Puutamaanilajeja on aiemmin tunnistettu kaksi, etelänpuutamaani ja idänpuutamaani. Mahdollisella uudella lajilla ei vielä ole nimeä.

Flodpärlmusslor.

Jokihelmisimpukan poikasten talvenkestävyys testissä – noin puolen sentin mittaiset poikaset talvehtivat reikälevyissä lähellä joen pohjaa

Jyväskylän yliopiston jokeen palauttamat jokihelmisimpukan poikaset joutuvat nyt selviytymään ensimmäisestä talvestaan.

Avonaisia raakkuja ja pipetti altaassa.

Uhanalaisia jokihelmisimpukoita palautetaan kotijokiinsa – muutaman millimetrin kokoisia "koeputkipoikasia" on laskettu Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen

Simpukoiden luonnonvaraiset kannat ovat romahtaneet. Mustionjoessa raakkukanta on kutistunut yhdeksässä vuodessa alle puoleen, ja Ähtävänjoella simpukoita oli viimeaikaisten tutkimusten mukaan vain noin 500.

Katri Saarikivi

Katri Saarikiven kolumni: Tutkittuja tapoja toimia, kun läheisen naama tympii

Samojen ihmisten kanssa oleminen voi stressata. Siksi kannattaa miettiä, miten tekisi siitä yhdessäolosta, jota väkisin nyt on tarjolla, parempaa, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.

Tutkija pitää metsämyyrää kiinni niskasta ja hännästä.

Myyräkanta on elpymässä monen heikon vuoden jälkeen

Myyrien määrä vaikuttaa suoraan myös monien pienpetojen kantoihin.

Venäjän puolustusministeriön julkaisema kuva risteilyohjus 9M730 Burevestnikista.

Norjalaistutkijat uskovat löytäneensä todisteita siitä, että Venäjän Arkangelissa räjähti elokuun alussa kaksi kertaa

Maanjäristyksiä ja ydinräjähdyksiä tutkivan instituutin tietojen mukaan räjähdysten välillä kului kaksi tuntia aikaa.

Jokihelmisimpukka kädessä.

Erittäin uhanalaisen raakun pelastusoperaatiossa saavutettu onnistuminen: ensimmäiset poikaset syntyivät laboratoriossa

Tutkimusasemalle toipumaan viedyt Ähtävän- ja Mustionjoen raakut eli jokihelmisimpukat ovat tuottaneet ensimmäisiä jälkeläisiä.

Retkeilijöitä Mallan luonnonpuistossa

Mallan luonnonpuiston aitaus jakaa mielipiteet – poronhoitajat mielissään, tutkijat huolissaan

Asetuksen mukaan porojen laiduntaminen alueella on kielletty, mutta asiaan etsitään saamelaisia tyydyttävää ratkaisua.

Avaruusraketti vie avaruuteen satellitin, joka luotaa kuun pimeää puolta.

Kiina suunnittelee miehitettyä lentoa ja tutkimusasemaa Kuuhun

Kiinan avaruushallinnon johtaja kertoi keskiviikkona myös useista muista kunnianhimoisista avaruushankkeista.

Jokihelmisimpukka kädessä.

Ministeriö haluaa erittäin uhanalaiselle raakulle pelastussuunnitelman

Raakkujen määrä on vähentynyt huimasti viime vuosikymmeninä. Niitä löytyy myös Pohjanmaalta.

Konneveden tutkimusaseman raakkualtaita.

Raakkujen laitoskasvatus jatkuu Konnevedellä

Ilman laitoskasvatusta Mustionjoen raakut häviäisivät parissa kymmenessä vuodessa, sillä luonnossa ne eivät kykene enää lisääntymään. 

seili

Seilin tutkimusasemalle merkittävä laitelahjoitus – "laitteistoa tullaan hyödyntämään myös opetuksessa"

Lahjoituksena saatu tutkimuslaitteisto vietiin Seilin saarelle keskiviikkona.

Sanna Kallio etelänavalla 7.1.2019

"Mitä tekisit, jos raha ei olisi este?" – Ensimmäinen suomalainen nainen hiihti etelänavalle

60 000 euron unelmaretki olisi jäänyt tekemättä ilman yllättävää hyväntekijää.

Avonaisia raakkuja ja pipetti altaassa.

Jokisimpukoiden lemmenloma Konneveden tutkimusasemalla onnistui – Ähtävänjoen raakkukanta pelastuu

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat onnistuneet palauttamaan uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntymiskyvyn.

geavvu, kevo

Tuhohyönteiset leviävät Lappiin ilmaston lämmetessä – tunturikoivun hyvinvointi veitsenterällä

Pohjois-Lapissa havaitaan yhä uusia tunturikoivun tuholaisia ilmaston lämmetessä.

Ruotsin korkein huippu Kebnekaise 1.8.2018

Ruotsin korkein huippu ei ole enää korkein: Ennätyshelle sulatti jäät

Kebnekaisen eteläisen huipun jäätikkö on sulanut huimaa vauhtia tänä kesänä.

Maapallon ilmakehä kuvattuna kansainväliseltä avaruusasemalta.

Suomi saa eurooppalaisen ilmakehäjärjestön päämajan – aloittaa varsinaisen toimintansa vuonna 2020

Järjestöön kuuluvat esimerkiksi Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto. Päämajan myötä Suomeen tulee uusia johtoportaan ja hallinnonalan töitä.

hyttysparvi

Hyttyskesä on alkanut rajuna Keski-Suomessa

Kesän hyttysmäärää ei vielä voi ennustaa, mutta puutiaisia eli punkkeja on huomattavasti tavallista runsaammin.

Tutkija pitää metsämyyrää kiinni niskasta ja hännästä.

Pissimiskilpailuja ja poikastappoja: metsämyyrän salainen elämä on tutkijalle tuttu

Isolle osalle suomalaisista maamme yleisimmän nisäkkään elämä on hämärän peitossa. Myyrätutkijoiden arvion mukaan Suomessa elää noin 300 miljoonaa metsämyyrää.

GTK:n vanha tutkimusasema Sodankylän Vuotsossa

GTK:n entinen tutkimusasema myynnissä Sodankylän Vuotsossa

Rovaniemellä myytävänä on useita kerrostaloja, rivitalo ja tontteja rajavartiolaitoksen alueella Korkalovaaran etelärinteellä.

Raakkuja sorapohjaisessa altaassa.

Etelä-Suomen viimeiset jokihelmisimpukat tuotiin suojaan sukupuutolta – kylpevien raakkujen odotetaan jatkossa myös lempivän

Yli 400:n uhanalaisen jokihelmisimpukan toivotaan tulevaisuudessa lisääntyvän kylpyläoloissa Konneveden tutkimusasemalla Keski-Suomessa.

akateemikko Markku Kulmala

Ilmakehätutkija Markku Kulmalalle Wihurin kansainvälinen palkinto 2017

Akateemikko Markku Kulmala on saanut 150 000 euron tiedepalkinnon.

Jokihelmisimpukka kädessä.

Kymmenistä tuhansista on jäljellä enää 500 – toivo erittäin uhanalaisen raakun pelastamisesta elää Pohjanmaalla

Jokihelmisimpukoiden eli raakkujen pelastamiseksi on tehty jo usean vuoden ajan suunnitelmia, projekteja ja hätäratkaisuja Pohjanmaalla.

Värriön tutkimusasema, avointen ovien päivä elokuussa 2017.

Susi-Pulliaisen Lappiin perustama tutkimusasema avautui yleisölle ensimmäistä kertaa

Keskellä erämaata, Sallan Värriössä on tehty 50 vuotta luontotutkimusta. Nyt tutkimus on painottunut ilmaston hiukkasiin.

Magnus ja vanhan ruuan museo.

Vanhan ruuan museo sai alkunsa unohtuneista omenoista

Salaisen ruokamuseon näytteet jopa 50 vuotta vanhoja

Verkko täynnä muikkuja.

Muikku kutee pimeässä – yksi kala voi paritella sata kertaa

Jyväskylän yliopiston tutkijat onnistuivat ensimmäistä kertaa kuvaamaan muikun lisääntymisrituaalit yksityiskohtaisesti.

Hannu Urjanheimo, Anita Timonen ja Erkki Hukka Mekrijärvellä.

Mekrijärven tutkimusasemasta matkailukohde – haaveissa pilkkiminen ja banaanin kasvatus

Perusteilla oleva yhtiö on ostamassa Mekrijärven tutkimusaseman matkailukäyttöön Ilomantsissa.

Jokihelmisimpukan eli raakun tilanne on Suomessa erittäin huono.

Uhanalaisia jokihelmisimpukoita kuntoutetaan Konnevedellä

Uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja hoidetaan parhaillaan Konneveden tutkimusasemalla lisääntymiskuntoon. Konnevedelle on siirretty runsaat sata raakkua.

Mustikoita Kuusamon torilla.

Mustikkaa kasvaa paikoin runsaasti – myös laatu on hyvää

Viime vuonna neliömetrin alueelta löydettiin Oulangalta ennätyksellinen määrä mustikan kukkia, 2053 kappaletta. Nyt kukintoja on löytynyt reilut 1 300.

Tarfalan tutkimusasema.

Ruotsin korkein tunturi sulaa – tarvitaan uusi kartta

Ilmaston lämpeneminen on sulattanut Ruotsin korkeimman tunturialueen jäätiköitä viime vuosikymmeninä. Ruotsin korkeimman tunturin Kebnekaisen lakijäätikkö on madaltunut useita metrejä. Alueen laajempien rinnejäätiköiden massa on pienentynyt merkittävästi. Uusi lasermittaukseen perustuva kartoitus hyödyttää tutkimusta ja auttaa suunnistamaan turvallisemmin muuttuneilla jäätiköillä.

Hannu Ylönen palkittiin tieteellisen tiedon julkistamisesta.

Hannu Ylönen pokkasi palkinnon luontotiedon levittämisestä – Jyväskylän yliopisto palkitsi tieteen ja opetuksen taitajia

Jyväskylän yliopisto jakoi tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille vuosijuhlassa keskiviikkona. Yhteensä palkittiin seitsemän henkilöä. Tieteellisen tiedon julkistamispalkinto ojennettiin professori Hannu Ylöselle. Konneveden tutkimusaseman johtaja osaa kansantajuistaa tiedettä ja viedä tutkimustietoa käytäntöön mallikkaasti.

Uutisvideot: Australialainen jäänmurtaja karilla Etelämantereella

Australialainen jäänmurtaja karilla Etelämantereella – video

Laivan kiinnitysköydet katkesivat lumimyrskyssä keskiviikkoaamuna. Laivalla on yhteensä 68 ihmistä, mutta kaikki ovat kunnossa, eikä laiva vuoda, vaikka sen rungossa onkin havaittu murtuma.

Pakkasen silmät auton tuulilasissa

Maanantai oli kylmä päivä – mutta uusi pakkasennätys jäi syntymättä

Maanantain ja tiistain välisenä yönä ei tehdä talven pakkasennätystä, sillä Lapin sää alkaa lauhtua lähestyvän sadealueen vuoksi. Maanantaina iltapäivällä pakkasta riitti vielä esimerkiksi Alamuoniossa yli 27 astetta.

Luonnonvarakeskuksen tunnus Joensuun toimipisteen puuseinässä.

Luonnonvarakeskus muutti suunnitelmiaan – Mikkelin yksikköä ei lopeteta

Luonnonvarakeskus tiivistää yhteistyötä Mikkelissä Helsingin yliopiston ja Luomuinstituutin kanssa.

Ilmatieteen laitos Rovaniemellä

Euroopan kasvihuonekaasujen seurantajärjestölle päämaja Helsinkiin – ministeri:"Vahvistaa tutkimusta Suomessa"

Eurooppalainen kasvihuonekaasujen seurantajärjestö perustetaan Helsinkiin. Rakentamista on viime vuodet johdettu Suomesta.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle