Uusimmat artikkelit
' /%3E%3C/svg%3E)
Kosmologi Syksy Räsäselle Solariksen kohtaaminen on ollut kipuamista ihmisyyteen – scifi-klassikon suurin mysteeri on toinen ihminen
Solaris on tieteiselokuva ohjaajalta, jota ei kiinnosta tiede vaan ihmisyys. Se on elämän haavojen kuvaus. Syksy Räsänen kirjoittaa kohtaamisistaan Andrei Tarkovskin 50-vuotiaan elokuvaklassikon kanssa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lumitutkija Leena Leppänen, 34, valmistautuu uransa toiseen Etelämantereen-matkaan: “Lumi- ja jäätutkimus auttaa ilmaston tilan seurannassa”
Etelämanner on niin iso jäätikkö, että se vaikuttaa ilmastoon koko maapallolla. Tutkija arvioi, että näkyvissä olevista muutoksista huolimatta Suomessa saadaan nauttia vielä pakkastalvista ja lumesta.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lapissa kadonnutta tutkimuspalloa tuskin löydetään – tutkija uskoo sen ajautuneen Norjan yli Jäämerelle: ”500 euroa taisi mennä sivu suun”
Pallaksella maanantaina karannutta punaista tutkimuspalloa tuskin löydetään ehjänä. Aerosolien ja pilvien vuorovaikutuksesta tietoa keräävän laitteen arvioidaan ajautuneen ja kadonneen Jäämerelle.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lumen, maan ja jään tutkijat valmistautuvat pitkään talvimatkaan Etelämantereelle
Suomen Akatemian uusi nelivuotinen rahoituskausi Etelämanner-tutkimukselle alkoi viime vuonna. Matka puolestaan alkaa 8. marraskuuta, ja kotiin retkikunta palaa ensi helmikuussa.
Syrjäisellä asemalla Itä-Lapissa tehdään ilmastonmuutosta torjuvaa huippututkimusta – mökissä oleva "Kärsä" tunnistaa jopa yksittäisen molekyylin
Pienhiukkasilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä niillä on ilmastoa viilentävä vaikutus. Kasvihuonekaasuista johtuva ilmaston lämpeneminen kiihtyy, jos pienhiukkasten määrä vähenee.
Syrjäinen Värriön tutkimusasema on keskeinen paikka ilmakehätutkimuksessa – tutkija huomaa ilmastonmuutoksen havainnoissa ja ympäristössä
Värriön tutkimusasemalla näkyy selkeästi pohjoisen ilmastonmuutoksen merkit. Sallassa sijaitsevan tutkimusaseman ilmasto on nykyisin samanlainen kuin 300 kilometriä etelämpänä runsaat 40 vuotta sitten.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kuusamossa Oulangan tutkimuskeskuksesta valui öljyä jätevedenpuhdistamoon – Oulankajokeen asti öljy ei kulkeutunut
Öljy oli päässyt vuotamaan Oulangan tutkimusaseman lämmitysjärjestelmästä.
' /%3E%3C/svg%3E)
Hyytiälän metsäaseman uusista puurakennuksista Juupajoella tulee osa kansainvälistä verkostoa
Yhteistyökumppaneita on sekä Yhdysvalloissa että Sloveniassa.
' /%3E%3C/svg%3E)
Luonnonvarakeskuksen Halolan tutkimusnavetan lehmät lypsää nyt robotti
Luonnonvarakeskus remontoi Maaningalla olevan tutkimusasemansa navettaa. Työrutiineja sekä mittausjärjestelmiä siirretään uuteen aikaan.
' /%3E%3C/svg%3E)
Luonnonvarakeskuksen Maaningan tutkimusasemalla alkaa mittavat remontit – kuuden miljoonan urakka valmiina vuoden lopussa
Kuopion Maaningalla sijaitsevalla Luonnonvarakeskuksen tutkimusasemalla alkaa jättiremontti. Sekä tilan kartanorakennus että tutkimusnavetta peruskorjataan ja perusparannetaan. Lisäksi tutkimusaseman hakelämmitys korvataan pellettijärjestelmällä.
Venäjä ja Kiina aikovat rakentaa tutkimusaseman Kuuhun
Kiinalainen tutkimusalus kävi Kuun pinnalla joulukuussa.
Helsingin yliopiston tutkijat saattoivat löytää uuden nisäkäslajin: norsun etäinen sukulainen puutamaani laulaa öisin – kuuntele ääninäyte
Puutamaanilajeja on aiemmin tunnistettu kaksi, etelänpuutamaani ja idänpuutamaani. Mahdollisella uudella lajilla ei vielä ole nimeä.
Venäjän ydinkäyttöinen rahtilaiva menetti potkurinsa avomerellä selittämättömästi – napatukikohdan remontille takaisku
Sevmorput-alus seilasi kuukauden siksakkia Angolan edustalla.
' /%3E%3C/svg%3E)
Jokihelmisimpukan poikasten talvenkestävyys testissä – noin puolen sentin mittaiset poikaset talvehtivat reikälevyissä lähellä joen pohjaa
Jyväskylän yliopiston jokeen palauttamat jokihelmisimpukan poikaset joutuvat nyt selviytymään ensimmäisestä talvestaan.
Uhanalaisia jokihelmisimpukoita palautetaan kotijokiinsa – muutaman millimetrin kokoisia "koeputkipoikasia" on laskettu Mustionjokeen ja Ähtävänjokeen
Simpukoiden luonnonvaraiset kannat ovat romahtaneet. Mustionjoessa raakkukanta on kutistunut yhdeksässä vuodessa alle puoleen, ja Ähtävänjoella simpukoita oli viimeaikaisten tutkimusten mukaan vain noin 500.
Katri Saarikiven kolumni: Tutkittuja tapoja toimia, kun läheisen naama tympii
Samojen ihmisten kanssa oleminen voi stressata. Siksi kannattaa miettiä, miten tekisi siitä yhdessäolosta, jota väkisin nyt on tarjolla, parempaa, kirjoittaa aivotutkija Katri Saarikivi.
Myyräkanta on elpymässä monen heikon vuoden jälkeen
Myyrien määrä vaikuttaa suoraan myös monien pienpetojen kantoihin.
Norjalaistutkijat uskovat löytäneensä todisteita siitä, että Venäjän Arkangelissa räjähti elokuun alussa kaksi kertaa
Maanjäristyksiä ja ydinräjähdyksiä tutkivan instituutin tietojen mukaan räjähdysten välillä kului kaksi tuntia aikaa.
Erittäin uhanalaisen raakun pelastusoperaatiossa saavutettu onnistuminen: ensimmäiset poikaset syntyivät laboratoriossa
Tutkimusasemalle toipumaan viedyt Ähtävän- ja Mustionjoen raakut eli jokihelmisimpukat ovat tuottaneet ensimmäisiä jälkeläisiä.
Mallan luonnonpuiston aitaus jakaa mielipiteet – poronhoitajat mielissään, tutkijat huolissaan
Asetuksen mukaan porojen laiduntaminen alueella on kielletty, mutta asiaan etsitään saamelaisia tyydyttävää ratkaisua.
Kiina suunnittelee miehitettyä lentoa ja tutkimusasemaa Kuuhun
Kiinan avaruushallinnon johtaja kertoi keskiviikkona myös useista muista kunnianhimoisista avaruushankkeista.
Ministeriö haluaa erittäin uhanalaiselle raakulle pelastussuunnitelman
Raakkujen määrä on vähentynyt huimasti viime vuosikymmeninä. Niitä löytyy myös Pohjanmaalta.
Hyytiälän metsäasemalla työskentelee ilmastonmuutoksesta kiinnostunut taiteilija – Josefina Nelimarkka haluaa tehdä näkymättömän näkyväksi
Juupajoella tehdään ilmakehään ja aerosolihiukkasiin liittyvää tutkimusta.
Raakkujen laitoskasvatus jatkuu Konnevedellä
Ilman laitoskasvatusta Mustionjoen raakut häviäisivät parissa kymmenessä vuodessa, sillä luonnossa ne eivät kykene enää lisääntymään.
Seilin tutkimusasemalle merkittävä laitelahjoitus – "laitteistoa tullaan hyödyntämään myös opetuksessa"
Lahjoituksena saatu tutkimuslaitteisto vietiin Seilin saarelle keskiviikkona.
"Mitä tekisit, jos raha ei olisi este?" – Ensimmäinen suomalainen nainen hiihti etelänavalle
60 000 euron unelmaretki olisi jäänyt tekemättä ilman yllättävää hyväntekijää.
' /%3E%3C/svg%3E)
Valheenpaljastaja: Näin meitä huijattiin vuonna 2018 - moneenko vipuun sinä menit?
Vuoden hauskimmat ja kamalimmat nettihuijaukset.
Jokisimpukoiden lemmenloma Konneveden tutkimusasemalla onnistui – Ähtävänjoen raakkukanta pelastuu
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat onnistuneet palauttamaan uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen lisääntymiskyvyn.
Tuhohyönteiset leviävät Lappiin ilmaston lämmetessä – tunturikoivun hyvinvointi veitsenterällä
Pohjois-Lapissa havaitaan yhä uusia tunturikoivun tuholaisia ilmaston lämmetessä.
Ruotsin korkein huippu ei ole enää korkein: Ennätyshelle sulatti jäät
Kebnekaisen eteläisen huipun jäätikkö on sulanut huimaa vauhtia tänä kesänä.
Suomi saa eurooppalaisen ilmakehäjärjestön päämajan – aloittaa varsinaisen toimintansa vuonna 2020
Järjestöön kuuluvat esimerkiksi Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto. Päämajan myötä Suomeen tulee uusia johtoportaan ja hallinnonalan töitä.
Hyttyskesä on alkanut rajuna Keski-Suomessa
Kesän hyttysmäärää ei vielä voi ennustaa, mutta puutiaisia eli punkkeja on huomattavasti tavallista runsaammin.
' /%3E%3C/svg%3E)
Miten musta aukko toimii? Sissi Enestam näkee Kirkkonummen metsistä miljardien valovuosien päähän
Sissi Enestam tutkii mustia aukkoja
Pissimiskilpailuja ja poikastappoja: metsämyyrän salainen elämä on tutkijalle tuttu
Isolle osalle suomalaisista maamme yleisimmän nisäkkään elämä on hämärän peitossa. Myyrätutkijoiden arvion mukaan Suomessa elää noin 300 miljoonaa metsämyyrää.
GTK:n entinen tutkimusasema myynnissä Sodankylän Vuotsossa
Rovaniemellä myytävänä on useita kerrostaloja, rivitalo ja tontteja rajavartiolaitoksen alueella Korkalovaaran etelärinteellä.
Etelä-Suomen viimeiset jokihelmisimpukat tuotiin suojaan sukupuutolta – kylpevien raakkujen odotetaan jatkossa myös lempivän
Yli 400:n uhanalaisen jokihelmisimpukan toivotaan tulevaisuudessa lisääntyvän kylpyläoloissa Konneveden tutkimusasemalla Keski-Suomessa.
Ilmakehätutkija Markku Kulmalalle Wihurin kansainvälinen palkinto 2017
Akateemikko Markku Kulmala on saanut 150 000 euron tiedepalkinnon.
Kymmenistä tuhansista on jäljellä enää 500 – toivo erittäin uhanalaisen raakun pelastamisesta elää Pohjanmaalla
Jokihelmisimpukoiden eli raakkujen pelastamiseksi on tehty jo usean vuoden ajan suunnitelmia, projekteja ja hätäratkaisuja Pohjanmaalla.
Susi-Pulliaisen Lappiin perustama tutkimusasema avautui yleisölle ensimmäistä kertaa
Keskellä erämaata, Sallan Värriössä on tehty 50 vuotta luontotutkimusta. Nyt tutkimus on painottunut ilmaston hiukkasiin.
' /%3E%3C/svg%3E)
Vanhan ruuan museo sai alkunsa unohtuneista omenoista
Salaisen ruokamuseon näytteet jopa 50 vuotta vanhoja
Muikku kutee pimeässä – yksi kala voi paritella sata kertaa
Jyväskylän yliopiston tutkijat onnistuivat ensimmäistä kertaa kuvaamaan muikun lisääntymisrituaalit yksityiskohtaisesti.
Mekrijärven tutkimusasemasta matkailukohde – haaveissa pilkkiminen ja banaanin kasvatus
Perusteilla oleva yhtiö on ostamassa Mekrijärven tutkimusaseman matkailukäyttöön Ilomantsissa.
Uhanalaisia jokihelmisimpukoita kuntoutetaan Konnevedellä
Uhanalaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja hoidetaan parhaillaan Konneveden tutkimusasemalla lisääntymiskuntoon. Konnevedelle on siirretty runsaat sata raakkua.
Mustikkaa kasvaa paikoin runsaasti – myös laatu on hyvää
Viime vuonna neliömetrin alueelta löydettiin Oulangalta ennätyksellinen määrä mustikan kukkia, 2053 kappaletta. Nyt kukintoja on löytynyt reilut 1 300.
Ruotsin korkein tunturi sulaa – tarvitaan uusi kartta
Ilmaston lämpeneminen on sulattanut Ruotsin korkeimman tunturialueen jäätiköitä viime vuosikymmeninä. Ruotsin korkeimman tunturin Kebnekaisen lakijäätikkö on madaltunut useita metrejä. Alueen laajempien rinnejäätiköiden massa on pienentynyt merkittävästi. Uusi lasermittaukseen perustuva kartoitus hyödyttää tutkimusta ja auttaa suunnistamaan turvallisemmin muuttuneilla jäätiköillä.
Hannu Ylönen pokkasi palkinnon luontotiedon levittämisestä – Jyväskylän yliopisto palkitsi tieteen ja opetuksen taitajia
Jyväskylän yliopisto jakoi tunnustuksia tieteen ja opetuksen saralla ansioituneille vuosijuhlassa keskiviikkona. Yhteensä palkittiin seitsemän henkilöä. Tieteellisen tiedon julkistamispalkinto ojennettiin professori Hannu Ylöselle. Konneveden tutkimusaseman johtaja osaa kansantajuistaa tiedettä ja viedä tutkimustietoa käytäntöön mallikkaasti.
Australialainen jäänmurtaja karilla Etelämantereella – video
Laivan kiinnitysköydet katkesivat lumimyrskyssä keskiviikkoaamuna. Laivalla on yhteensä 68 ihmistä, mutta kaikki ovat kunnossa, eikä laiva vuoda, vaikka sen rungossa onkin havaittu murtuma.
Maanantai oli kylmä päivä – mutta uusi pakkasennätys jäi syntymättä
Maanantain ja tiistain välisenä yönä ei tehdä talven pakkasennätystä, sillä Lapin sää alkaa lauhtua lähestyvän sadealueen vuoksi. Maanantaina iltapäivällä pakkasta riitti vielä esimerkiksi Alamuoniossa yli 27 astetta.
Luonnonvarakeskus muutti suunnitelmiaan – Mikkelin yksikköä ei lopeteta
Luonnonvarakeskus tiivistää yhteistyötä Mikkelissä Helsingin yliopiston ja Luomuinstituutin kanssa.
Euroopan kasvihuonekaasujen seurantajärjestölle päämaja Helsinkiin – ministeri:"Vahvistaa tutkimusta Suomessa"
Eurooppalainen kasvihuonekaasujen seurantajärjestö perustetaan Helsinkiin. Rakentamista on viime vuodet johdettu Suomesta.