Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Karjalan kielen elvytys käynnistyy kokoamalla kieltä puhuvia yhteen – kieltä osaavat ovat hajallaan eri puolilla Suomea

Elvytyshanke etsii projekteja, jotka liittyvät erityisesti karjalankielisiin keskusteluihin.

Uhanalaisen koltansaamen kielen elvytykseen 200 000 euron suurapuraha: lapsille kehitetään vahvempaa omakielistä koulutietä

Kielipesästä kouluun -hankkeella pestataan kumppanuusopettajia paikkaamaan muun muassa vakavaa opettajapulaa.

Valtio tukee karjalan kieltä jatkossa Itä-Suomen yliopiston kautta – elvytys on ollut vähäistä kieliseuran rahavaikeuksien ja konkurssin jälkeen

Yliopisto saa valtionrahoitusta seuraavat kaksi vuotta. Professori pitää elvyttämisohjelman lyhytkestoisuutta huonona.

Karjalan kieltä elvyttänyt seura teki näyttävän mahalaskun – kieliaktivistit näkevät sen mahdollisuutena

Kieliryhmät toivovat, että karjalan kieltä voitaisiin jatkossa elvyttää sovussa.

Savo-Karjalan kansanedustajat Seppo Eskelinen ja Matti Semi uskovat Karjalan kielen seuran toimineen kuten pitää

Kansanedustajat laativat talousarvioaloitteen vuodelle 2020, jossa he esittivät 200 000 euron määrärahaa Karjalan kielen seuralle.

Itä-Suomen yliopisto ohjasi valtionavustuksiaan Karjalan kielen seuralle useiden vuosien ajan – Rehtori: rahoitus hoidettiin asianmukaisesti

Opetus- ja kulttuuriministeriön aloittama valtionavustustarkastus Karjalan kielen seuran toiminnasta valmistunee lähiaikoina.

Long Play: Arkkipiispa Leon perustama Karjalan kielen seura on saanut rahoitusta alun perin Itä-Suomen yliopistolle myönnetystä valtion rahoituksesta

Yliopiston saamasta erillisrahoituksesta ohjattiin satoja tuhansia euroja suoraan Karjalan kielen seuralle.

"Odottamaton kunnia" – lastenkulttuurin valtionpalkinnon saanut saamelaisräppäri haluaa työllään motivoida lapsia ja nuoria käyttämään uhanalaista kieltä

Pohjoissaameksi räppäämälläkin voi menestyä, pohtii Ailu Valle, joka kantaa esimerkin roolistaan vastuuta.

Kutsumus uhanalaisen kielen elvyttämiseksi sai yhden hylkäämään vakituisen työn ja toisen omistamaan 30 vuotta Raamatun kääntämiselle

Paraikaa vietetään pohjoismaista saamen kielten viikkoa. Sen yhteydessä jaamme kahden kielen edistäjän tarinan.

BBC listasi vaikutusvaltaisimmat naiset: Mukana kolttasaamelainen Suomesta

Ylen koltansaamenkielinen toimittaja Sara Wesslin on samalla listalla ilmastoaktivisti Greta Thunbergin kanssa.

Helsingin saamelaisyhdistys lopettaa toimintansa talousvaikeuksien takia

City-sámit ry. joutui vaikeuksiin huonon taloudenpidon ja hallinnon vuoksi.

Siemen koltansaamen kielen puhumiseen kylvetään kielipesässä

Kymmenen vuotta täyttävä koltansaamen kielipesä Pe'sser Ivalossa on raivannut tietä koltansaamen kielenelvytystyölle.

Enontekiöllä selvitetään kielipesätoiminnan tarvetta

Saamenkielisestä kielipesätoiminnasta kiinnostuneita perheitä pyydetään vastaamaan sähköiseen kyselyyn 8.6. mennessä.

Tuhannet kielet katoamassa maailmasta – Uusi hanke pyrkii tallentamaan uhanalaisia kieliä

Brittiläinen hanke pyrkii äänittämään kieliä, jotka ovat sammumassa. Muun muassa pohjoissaamen kieli ja Irlannissa puhuttu iirin kieli ovat kieliä, jotka uhkaavat kadota tulevaisuudessa.

Saamen kieli soljuu jo Enontekiön kielipesässä – toiminut vasta muutaman kuukauden

Enontekiön kunnan toiveissa on saada kielipesätoiminta käyntiin ensi syksynä myös Peltovuomassa.

Inarinsaamenkielisessä kielipesässä ystävänpäivänä puhutaan tunteista – "Pitää olla nätisti kaverin kanssa"

Inarinsaamenkielisen kielipesän Piäjun lapset Inarissa juhlistivat tänään ystävänpäivää. Hyvän kaverin kanssa saattaa tulla riitakin, mutta se ei haittaa.

Kielipesätoiminta alkoi Enontekiöllä - Saamelaiskäräjät iloitsee

Hetan kielipesä on hyvä esimerkki siitä, ettemme antaneet periksi, vaan teimme yhteistyötä, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Päiväkotilapsen vastaus toimittajalle sai aikaan somehitin

Ylen toimittaja sai täsmällisen vastauksen kysymykseensä.

Esitys: Lisää rahaa valtiolta Raattaman tielle ja saamenkielisille kielipesille

Eduskunnan valiokunta esittää ensi vuodeksi lisää rahaa Kittilän Könkäältä Raattamaan kulkevan tien korjauksiin sekä saamenkielisille kielipesille.

Koltansaamen kielettömät sukupolvet – taakkasiirtymät painavat yhä kielenelvytystyössä

Negatiiviset asenteet koltansaamen kieltä kohtaan vaikuttavat edelleen vanhempien valintaan siirtää uhanalainen kieli seuraavalle sukupolvelle, osoittaa tuore tutkimus.

Enontekiön kielipesiä ei voida perustaa – saamenkielisistä työntekijöistä huutava pula

Enontekiö on hakenut kielipesiin työntekijöitä jo kahteen otteeseen, mutta kummallakaan hakukierroksella ei saatu yhtään hakemusta.

Enontekiön ensimmäisiin kielipesiin ei ole löytynyt työntekijöitä

Enontekiön kunnan ensimmäiset pohjoissaamenkieliset kielipesät Hetassa ja Peltovuomassa on tarkoitus avata syksyn aikana.

Inarinsaamen kielipesä ja äidinkielisten päivähoito saman katon alle – "Ei kenellekään mukavaa"

Äidinkielisen päivähoitoryhmän perustamisen myötä tilaa uskottiin tulevan lisää. Toisin kuitenkin kävi.

Ylpeys kolttasaamelaisista juurista heräsi henkiin Pohjois-Norjassa – “Täällä ei tiedetä, että kolttasaamelaisia elää yhä”

Neidenin kolttasaamelaiset odottavat kielensä ja kulttuurinsa elpyvän uuden kolttasaamelaisen museon myötä. Norjan valtiolla ei ole enää aikaa viivyttelyyn, ennen kuin perinnetieto katoaa ikääntyvän väen mukana, näkee nuori kolttasaamelainen.

Maria Markuksen kolumni: Viheltely on puhuttua kieltä ja kulttuuriperintöä

La Gomeran viheltelykieli on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa. Suomalaisia kohteita luettelossa ei vielä ole. Kolumnistimme Maria Markuksen mukaan karjalanpiirakat, saunominen ja Matti ja Teppo -vitsit voisivat ehkä olla.

Kauan odotettulla Sodankylän kielipesällä avajaiset – Tulevaisuus vielä epävarma

Sodankylän kielipesän avajaisia juhlittiin viime perjantaina. Avajaisissa oli intoa ja iloa, mutta kielipesän tulevaisuus on vielä epävarma.

Keskitalo on jättänyt kuntalaisaloitteen kielipesien perustamisesta Enontekiön kuntaan

Saamelaiskäräjien jäsen Pigga Keskitalo ehdottaa kahden kielipesän perustamista Enontekiön kuntaan: Hettaan ja Peltovuomaan.

Kielipesille tarvitaan lisää rahaa – Sodankylän uusi kielipesä lakkautusuhan alla

Saamelaiskäräjät, Inarin ja Sodankylän kunnat sekä Inarinsaamen kielen yhdistys pyytävät eduskuntaa lisäämään saamelaisalueen kielipesien rahoitusta 25 000 eurolla.

Saamen kielten elvyttämiseen otettu mallia maailmalta – kielet vaarassa sammua

Tuoreessa raportissa esitellään saamen kielten elvyttämisen käytäntöjä ja menetelmiä, joiden tuntemisesta ja joista saaduista kokemuksista voi olla hyötyä toisten alueiden saamelaisille kieliyhteisöille. Mallia käytäntöihin on otettu Uudesta-Seelannista ja Kaliforniasta.

Vanhemmat joutuvat taistelemaan lapsiensa äidinkielen opetuksesta pääkaupunkiseudulla

Kolttasaamelainen Maarit Kiprianoff on yksi heistä, joka on huolissaan saamenkielen opetuksen jatkuvuudessa pääkaupunkiseudun kouluissa.

Murteiden väliset erot vaikuttavat hantin kielen elvytykseen

Alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin Ijahis Idjan alkuperäiskansavieraina olivat tänä vuonna hantit, Länsi-Siperiasta. Marija Launonen ja hänen äitinsä Agrafena Sopochina saapuivat Hanti-Mansian autonomisesta piirikunnasta Inariin. Hanteja on nykyään noin 38 000, mutta he joutuvat kuitenkin taistelemaan kulttuurinsa ja kielensä puolesta yhä tänäkin päivänä.

Saamen kielten elvytysohjelma ei saanut erillistä rahoitusta valtion talousarvioehdotuksessa

Valtion talousarvioehdotuksessa ei ole esitetty erillistä rahoitusta saamen kielten elvytysohjelmalle. Saamen kielten elvytysohjelma on kirjattu Saamelaiskäräjien toimintaohjelman yhdeksi päätavoitteeksi vaalikaudelle 2016-2019. – Meidän näkökulmastamme on huono asia, ettei kielen elvytysohjelma saanut määrärahaa ensi vuodeksi, kommentoi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjät toivoo valtiolta rahoitusta saamelaismatkailun kehittämiseen ja poliittiseen toimintaan

Valtion ensi vuoden budjetin valmistelu on alkanut. Saamelaiskäräjien tavoitteena on uusi saamelaismatkailun edistämisprojekti sekä lisärahoitusta nykyisiin toimiin.

Kieliaktivisti: Uhanalaisen piitimensaamen elvyttäminen on mahdollista

Ruotsissa ja Norjassa ollaan aloittamassa piitimensaamen kielen elvytystyö. Kielellä on vain 30–40 puhujaa Ruotsissa. Kieliaktiivi Peter Steggo uskoo kuitenkin vahvasti, että piitimensaamen elvyttäminen on mahdollista.

Nuorille hyvin vähän saamenkielistä mediatarjontaa

Erilaiset työryhmät ovat vuosikausia – viimeksi viime viikolla – vaatineet nuorille lisää saamenkielistä mediasisältöä radioon ja televisioon. Asiat eivät ole kuitenkaan juuri edenneet. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja vaatii Yleä reagoimaan tuoreimpiin tutkimustuloksiin.

Saamenkielisten yläkoululaisten oppimistulokset arvioitiin ensimmäistä kertaa – "Saamea käytetään vähän kotona ja vapaa-ajalla"

Saamenkielisten yläkoululaisten oppimistuloksia arvioitiin nyt ensimmäisät kertaa. Vapaa-ajalla monet oppilaat käyttävät saamen kieltä vain vähän, ja kouluopetuksella onkin tärkeä asema saamen kielten elvyttämisessä. Ongelmana on kuitenkin pula pätevistä opettajista ja erityisesti oppimateriaaleista.

Saamelaiskäräjät yrittää pistää vauhtia kielenelvytysohjelmaan

Ivalolainen Hannele Kiviniemi on esimerkki aikuisopiskelijasta, joka omalta osaltaan osallistuu saamen kielen elvytystyöhön. Saamelaiskäräjät yrittää nyt vauhdittaa useita vuosia roikkunutta kielenelvytysohjelmaa, joka sisältää kielenelvytystä tukevia toimenpiteitä kaikille ikäryhmille.

Saamelaiskäräjät suunnittelee kielipesiä Sisä-Suomeen

Saamelaiskäräjät hakee vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa varten. Tänä keväänä saamelaiskäräjät kartoittaa saamelaisperheiden tarvetta esimerkiksi kielipesä- ja kielikylpykerhotoimintaan Jyväskylän ja Tampereen seudulla.

Koltankielisten opettajien puute uhkaa lasten kielenopetuksen jatkumoa

Koltansaamenkielisten opettajien puute vaikuttaa vähitellen myös koltansaamen kielipesiin. Kielipesästä koulunkäyntiin on suuri muutos koltansaamen opetuksessa, kun jokapäiväisestä kielikylvystä siirrytään vain kahteen tuntiin viikossa. – Kauan jatkunut opettajapula huolestuttaa, sanoo Ivalon kielipesän johtaja Pirjo Lotvonen.

Saamenkielinen kielipesä kaipaa laajennusta Helsingissä

Helsingissä asuville saamelaislapsille tarvitaan kohta lisää tilaa saamenkielisessä kielipesässä. Helsingin saamelaisyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Pieski sanoo, että päiväkodilla ei ole mahdollisuutta ottaa juuri nykyistä enempää lapsia, koska heille ei ole tarpeeksi tilaa eikä henkilökuntaa.

Rovaniemen saamenkielinen kielipesä viimein käymässä toteen – Aloittaa toimintansa lokakuussa

Pohjoissaamenkieliseen kielipesään on hakenut viisi lasta, ja se riittää kielipesän perustamiseen. Tilaa on yhteensä 12 lapselle.

Kielipesille ehdotetaan kokonaista 900 000 euroa

Valtiovarainministeriö ehdottaa saamelaisten kulttuuri- ja kielipesille 900 000 euroa vuoden 2016 budjetissa. Vuoden 2016 budjetti valmistuu syyskuun lopussa.

Rovaniemen pohjoissaamen kielipesään voi vielä hakea

Rovaniemen pohjoissaamen kielipesään voi vielä hakea ja kaikki hakemukset ovat tervetulleita, sanoo varhaiskasvatuspalveluiden ohjaaja Pirjo Niskavaara. Hakemukset voi tehdä verkossa.

Koltansaamenkieliset musiikinopiskelijat eivät malta odottaa, että pääsevät tekemään musiikkia omalla kielellään

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjestämän saamelaismusiikin koulutukseen valitut kolttasaamelaiset Anna Lumisalmi ja Hanna-Maaria Kiprianoff odottavat innoissaan, että pääsisivät tekemään musiikkia omalla kielellään vuoden kestävän koulutuksen jälkeen.

Rovaniemen kielipesällä vielä toivoa

Rovaniemen saamenkielisen kielipesätoiminnan ei pitänyt alkaa, koska hakemuksia tuli liian vähän. Kielipesän tilanteesta on kuitenkin neuvoteltu uudelleen, ja se aiotaan laittaa käyntiin jo tämän vuoden puolella.

Keskustelu kuolleen keminsaamen elvyttämisestä leimahti jälleen

Olaus Sirma -seminaarissa tehtiin kesäkuun alussa päätös kuolleen keminsaamen elvyttämistyön aloittamisesta toden teolla. Työ aloitetaan säilyneiden tekstien keräämisellä yksien kansien väliin. Uusi saamelaisseura Sámi árvvut reagoi päätökseen ja muistuttaa, että keminsaame kuoli 1700-luvun loppupuolella eikä siitä ole jäljellä kuin muutama kirjallinen viittaus.

Liian vähän hakemuksia, kielipesää ei voida aloittaa Rovaniemellä

Rovaniemelle suunniteltu pohjoissaamenkielinen kielipesä ei aloita toimintaansa syksyllä. Määräaikaan mennessä tuli vain kaksi hakemusta. Toiminnan aloittaminen olisi vaatinut vähintään viisi hakemusta.

Viimeinen päivä hakea Rovaniemen pohjoissaamenkieliseen kielipesään

Pohjoissaamenkielisen kielipesätoiminnan on tarkoitus alkaa täyspäiväisesti 1.8.2015. Kielipesätoiminta alkaa Rovaniemellä, mikäli 10.6 mennessä on tullut vähintään viisi hakemusta.

Näkökulma: Onko poliitikoilla aitoa tahtoa saamen kielten pelastamiseksi?

Ylen puoluepäivillä ainoastaan yksi ehdokas huomasi puhua valtion viime vuonna tekemästä periaatepäätöksestä käynnistää toimenpideohjelma saamen kielten elvyttämiseksi. Eivätkö ehdokkaat tunne sitä, vai onko kyse kenties kiinnostuksen puutteesta?

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle