Uusimmat artikkelit
Vapaa-ajankalastajat pettyivät käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmisteluun – "Kalavarojen rajallisuutta ei ole suunnitelmissa tunnistettu"
Vuoden kalatalousalue 2021 -tunnustusta ei jaeta tänä vuonna. Suomen Vapaa-ajankalastajien mukaan valintaa ei tehty, koska kalatalousalueiden toiminnan yleinen taso erityisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa on ollut muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta pettymys.
Kalastaja saa nyt mateita saaliiksi – ruokakalana made on parhaimmillaan juuri talvella
Parhaillaan on menossa mateen sesonkiaika. Made on oivallinen ruokakala, jonka kanta on parantunut vesien puhdistumisen myötä. Kävimme verkoilla Vanajaveden jäällä.
Vesijärvellä halutaan kasvattaa omaa kuhakantaa – hankkeen taustalla järven ravintoverkon kunnostaminen
Hankkeen rahoituksesta vastaa pääasiassa Hämeen ELY-keskus. Myös Lahden kaupunki on aikeissa osallistua rahoitukseen.
Kalatalouskeskus haluaa selvityttää Nuasjärven kalan maineen niin, että ihmiset sen uskovat – hakee apua kansanedustajilta
Nuasjärven kalan syömäkelpoisuus on noussut jälleen puheenaiheeksi. Kalan maine pilattiin Kainuun kalatalouskeskuksen mukaan aiheetta jo Talvivaaran, nykyisen Terrafamen kaivoksen alkuaikoina.
Vesijärveen istutettiin ennätysmäärä kalaa
Petokalojen istutuksilla pyritään pienentämään järven ravinnekuormaa

Rajusti lisääntynyt pikkukala haittaa jo Itämeren luontoa – Ruotsalaistutkija vertaa Afrikan heinäsirkkaparviin
Kolmipiikkiä on Itämeressä nyt ainakin 50 kertaa enemmän kuin 1980-luvulla.
Verinen kohtaaminen laiturilla: iso hauki iski hampaansa 10-vuotiaan Julius Väkevän jalkaan – ”Näkyi vain suuri suu, joka tuli kohti”
Ihmisen kimppuun käyvä hauki etsii ravintoa ja erehtyy kohteesta.
Kalojen rasvahapot suojaavat sydäntä, mutta elohopea heikentää hyödyllisiä vaikutuksia
Elohopeaa on erityisesti suurissa petokaloissa, kuten hauessa.

Kuusi kiinnostavaa juttua lauantai-iltaan: Frankenfish, brittien Eurooppa-inho ja 18 tarinaa suomalaisen terveydenhuollon arjesta
Luitko jo nämä? Kokosimme sinulle viikon kiinnostavimpia juttuja, jotka saatoit arjen kiireessä ohittaa.

Sympaattinen pitkulainen peto, nokkakala, alkanut lisääntyä Turunmaan saaristossa – "Eipä ole tullut aikaisemmin vastaan"
Turun yliopiston opiskelijat nostivat nuotalla yllättäviä pikkukaloja Iso-Kuusisen rantavedestä.

Inarin kalanviljelylaitoksella pohdittiin, miten kalojen hyvinvointia voitaisiin lisätä – syntyi ajatus virikekasvatetuista kaloista
Katso videolta minkälaisissa olosuhteissa virikekasvatetut taimenet polskivat, ennen kuin ne hulautetaan Inarijärveen.
Kuha vai hauki – testaa, miten hyvin tunnet arvostetut petokalamme
Tunnetko hauen ja kuhan erot – testaa kalatietosi!

Haukien kutupuuhia autetaan maamme ensimmäisellä rakennetulla kosteikolla Hiidenvedellä
Hiidenveden kalaston parantamiseksi erityisesti haukikannan vahvistaminen on tärkeää, sillä Lohjalla ja Vihdissä sijaitsevan vesistön petokaloista juuri hauki on kärsinyt eniten järven säännöstelystä ja kuormituksesta.

Vesijärven kalastuksesta ekologisesti kestävää – Lahden vesialueille ei tule uusia rajoituksia pyydyskalastukseen
Pyydyslupien myynnistä Lahti saa noin 5 000 euroa, jotka käytetään petokalaistutuksiin.

Hauki iski kiinni uimarin peukaloon – "Ravistelin ja kiskoin kättäni, se väänsi tiukasti vastaan"
Nuori lääkäri kerää rohkeutta mennä taas järveen. Erikoistutkija tietää aiemmilta kesiltä lukuisia vastaavia tapauksia.

Kuha tarraa värikkäisiin ja rämiseviin vieheisiin – katso videolta kalastusoppaan vinkit jigaukseen
Kuha liikkuu eri tavalla eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina.

Tuhannet taimenet muuttivat Vesijärveen – kuhat ja ankeriaat seuraavat perässä
Vesijärvi on saanut uusia asukkaita. Lahden Messilästä ja Hollolan Vaaniasta laskettiin viikko sitten järveen 3 700 taimenen poikasta.
Avara luonto: Kiehtovat hait – salaperäiset kalat ovat tutkijoillekin yhä arvoitus
Hait ovat paljon muutakin kuin pelkkiä saalistajia.
Inarijärven siikasaalis kasvoi kaupallisten kalastajien verkkopyynnin lisääntymisen myötä
Punalihaisia petokaloja saatiin vähemmän kuin edellisvuonna.

Lohia nostetaan miljoonien eurojen hissillä voimalaitoksen ohi – tutkija epäilee, onko siitä merkittävää hyötyä
Voimalaitosrakentamisen hävittämää luonnonlohta yritetään palauttaa Oulujokeen miljoonainvestoinnilla. Hissi kuitenkiin ratkaisee vain murto-osan luonnonlohen kohtaamista ongelmista.

Mökkirannan hauki voi olla terveysriski – tutkija jättäisi tummien vesien petokalat syömättä elohopean takia
Petokaloja paljon syövä saa vaarallista elohopeaa selvästi suositusta enemmän.

Innostus pyydyksillä kalastamiseen hiipuu entisestään – suosion lasku haittaa jo kalavesien hoitoa
Pyydyskalastuksen suosio on romahtanut Suomessa. Katiskalla ja verkoilla kalastavien määrä on yli puolittunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Pyydyskalastus helpottaisi kalavesien hoitoa, sillä vapakalastajia pikkukalat eivät kiinnosta.

Michael Phelpsin piti uida valkohaita vastaan – katsojat raivostuivat tietokoneella tehtyyn petoon
Ennakkoon paisutettu mediaspektaakkeli ei ollutkaan todellinen, kun kaikkien aikojen uimari kisasi todellisen eväkkään sijaan digitaalista "suurta valkoista" vastaan.

Lohille etsitään reittiä voimalaitosten ohi – Näin pikkusinteille pujautetaan lähetin vatsaan
Lähetin paljastaa lohenpoikasen uintireitit. Tietoa tarvitaan, kun kaloille suunnitellaan vaellusreittejä voimaloiden ohi.

Syökö hauki arvokalat suihinsa? – Kuusamossa huolestuttiin kalastuskunnan petokalakampanjasta
Osa kampanjaa arvostelevista sanoo, että hauki pyydetään pian sukupuuttoon.

Uusi arvokala Suomen kalamarkkinoille – Nelmasta toivotaan tuontilohen korvaajaa
Venäjältä tuodun siikalaji nelman toivotaan korvaavan Norjasta tuotua merilohta. Valkolihaisen nelman viljely aloitettiin Laukaassa kuutisen vuotta sitten.

Luke: Lohen vaelluspoikasten matka tyssää usein Kemijoen voimalaitokseen
Vain harvat Ounasjoen lohenpoikaset onnistuvat vaeltamaan viiden voimalaitoksen läpi mereen Kemijokisuulle.

Tutkimus: Kalatkin osaavat huijata ja taktikoida
Lintujen ja apinoiden on tiedetty osaavan muuttaa käytöstään sen mukaan, mikä tuottaa parhaiten tulosta. Tuoreen tutkimuksen mukaan siihen pystyvät myös kalat. Puhdistajakalat auttavat muita pääsemään eroon loisista, mutta nappaavat palveluksistaan tilaisuuden tullen omin luvin lisämaksun.

Kaunis mutta myrkyllinen – vaarallinen tulokas leviää lämpenevällä Välimerellä
"Leijonakala" on ahnas peto, jota suojelevat myrkylliset piikit. Laji kutee joka neljäs päivä ympäri vuoden ja syö moninkertaisesti oman painonsa verran muita kaloja ja äyriäisiä.

Myrkkykala uhkaa Välimerta: Siipisimppu leviää nopeasti
Kalan piikkien myrkky pystyy tappamaan ihmisen vain harvoin, mutta pistos voi aiheuttaa kovaa kipua, oksentelua ja hengityksen lamaantumista. Jopa hait väistävät siipisimppuja. Karibialla kalasta on jo tullut riesa.

Uusi tutkimus: Ahvenen poikaset syövät mieluummin muovijätettä kuin planktonia
Muovia syöneiden poikasten käyttäytyminen muuttui. Ne olivat laiskempia kuin eläinplanktonia syöneet poikaset, eivätkä reagoineet petokalojen tuoksuun.

Study: Cormorant guano damaging Baltic Sea
A marine biologist at the University of Turku says that the bird species the great cormorant causes similar damage to the Baltic Sea as humans do. The chief ecological crimes cormorants perpetrate include adversely affecting ecosystems due to their droppings and decreasing predatory fish populations.

Istutettujen kalojen saaliit hävinneet olemattomiin: "Todellinen romahdus"
Perinteisten kalaistutusten saalistuotto on romahtanut viime vuosikymmeninä. Uusia keinoja Suomen kalakantojen elvyttämiseen haetaankin kiivaasti. Suuri haave on, että kalaistutuksia voitaisi vähentää ja joskus luopua niistä jopa kokonaan.

Hauki nappasi aikuisen tukkakoskelon – petokalojen iskurefleksi on lähes vastustamaton
Hauki on ahne petokala, joka ei tahdo pystyä pidättelemään iskurefleksiään, jos saalis vaikuttaa lupaavalta. Silloin hauen hampaisiin saattavat tarttua vedessä likoavat varpaat tai muu liian iso saalis. Kokkolan Öjassa hauki nappasi kiinni aikuiseen tukkakoskeloon – asiantuntija uskoo, että erehdyksessä.

Tutkimus: Pedon nappaama kala kutsuu apua
Pelokalan suuhun joutuneet kalan parhaita ystäviä hädässä ovat toiset petokalat, jotka yrittävät riistää saaliin itselleen. Kemiallinen hätähuuto pelastaa neljä kymmenestä saaliskalasta, australialaistutkimus osoitti.

Vesijärvellä poikkeuksellisen paljon kuoretta
Lahden Vesijärvellä on ollut pitkästä aikaa hankala sinileväkesä. Tutkijoiden ja suojelijoiden yllätykseksi Enonselälle on ilmestynyt myös poikkeuksellisen paljon kuoretta. Kuore syö eläinplanktonia, joka puolestaan syö levää.

Sinilevästä kärsivän Littoistenjärven kalakanta tehosyynissä
Kalatalouskeskus haluaisi Littoistenjärveen lisää petokaloja ja vähemmän särkikaloja. Sopiva kalakanta auttaisi osaltaan vähentämään järven sinileväkukintoja.

Hoitokalastus ei pelasta järviä rehevöitymiseltä – petokalojen annettava kasvaa rauhassa
Nykymuotoinen hoitokalastus ei riitä rehevöityneiden järvien tilan parantamiseksi. Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori arvioi, että järvien tila paranee pysyvästi vain, jos ulkoinen kuormitus saadaan kuriin ja petokalojen annetaan kasvaa rauhassa.

Jigikalastuksella saalis on varma – ainakin melkein
Heittokalastus on monelle kesää viettävälle kenties se ainoa oikea kalastusmuoto. Jigaaminen on yksi niistä. Sillä pääsee hyvin kesällä syvällä viihtyvien petokalojen pyyntipaikoille. Saalistakin tulee, jos on tullakseen.

Tavoiteltua petokalaa uistellaan Paltamossa – Kenestä kuhakunkku?
Vapaviidakko valtaa Oulujärven lauantai-iltana, kun venekunnat lähtevät vesille Paltamosta. Kuha on taantunut Oulujärvessä viime vuosina, joten aivan helppo saalis ei ole kyseessä.

Kalastaja joutuu lähtemään Vanajavettä edemmäs kalaan pysyäkseen leivässä
Ammattikalastaja Jani Niemistä ei kesäinen Vanaja elätä. Päivittäiseen kuhasaaliiseen saattaa liittyä roskakalaa yli kaksisataa kiloa. Kalatalousneuvoja ei ole lukemista yllättynyt, mutta sanoo, ettei hoitokalastus välttämättä muuttaisi asiaa.

Polttomerkityt kuhat tarttuvat nyt pyydyksiin Pyhäjärvellä
Tammelassa halutaan tutkia, onko kuhan istuttaminen Pyhäjärveen enää järkevää. Neljä vuotta sitten istutetut kuhat erottaa muusta kuhasaalista polttomerkistä.

Sushiin sopii myös järvikala – pakastettuna lapamadon varalta
Sushiin käytetään yleensä lohta, mutta siihen voi käyttää myös kotimaista järvikalaa. Petokaloissa saattaa olla lapamadon toukkia, joten ne kannattaa pakastaa ennen käyttöä. Lohikaloissa riski on erittäin pieni, mutta silti olemassa.

Vierasperäinen kala kuivalla maalla valloittaa Australiaa – video
Aggressiivinen, vierasperäinen kalalaji, joka pystyy elämään myös kuivalla maalla, on levinnyt myös Australian mannermaalle ja uhkaa nyt maan kotoperäisiä lajeja.

Lahnapihviä kokeillaan jälleen Itämeren pelastajana
Tarkoituksena on luoda lahnasta tuote, jonka mukana liiat ravinteet kulkeutuisivat mereltä ihmisten ruokapöytiin.

Kuha joutuu verkkoon ennen kuin ehtii lisääntyä ensimmäistäkään kertaa
Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan kuhan pyyntiä pitäisi rajoittaa nykyistä enemmän. Kuhakannat ovat pääsääntöisesti kasvaneet Suomen järvissä, mutta petokalat joutuvat silti verkkoihin ja koukkuihin jopa ennen lisääntymisikäänsä.

Meren syvyyksistä nousi esiin esihistoriallinen otus – kuin kaksimetrinen ankerias, suu täynnä hampaita
Victorian osavaltion kalastajat eivät olleet aikaisemmin nähneet outoa petokalaa, joka oli tarttunut trooliin 700 metrin syvyydessä.

Kalapisa-hankkeesta hyötyä läntiselle Pien-Saimaalle
Läntisen Pien-Saimaan veden laatu ja kalakanta ovat parantuneet kolme vuotta kestäneen Kalapisa 2017 -hankkeen aikana.

Tuomiojärvellä kalastetaan vastuullisesti
Tulevana viikonloppuna Tuomiojärvellä järjestetään vastuullinen petokalakilpailu. Saadut kalat mitataan, valokuvataan ja sen jälkeen vapautetaan.

Suomen suurin ankeriasarkku pelastaa kutukaloja turbiineilta
Ankeriasarkku on vanha pyyntiväline, jolla pelastetaan uhanalaista lajia. Kutukalat joutuvat ilman ihmisen apua voimaloiden turbiineihin.