Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Emojit ovat mielentilojen pikakirjoitusta - mutta mistä ne ilmeistyivät viestintäämme?

Someviestien miniatyyrikuvakkeet ovat karanneet kaikkialle.

Sivistys ei syntynytkään Pohjois-Ruotsissa – suomalaistutkijat tyrmäsivät ruotsalaisten satoja vuosia jatkuneen toiveajattelun

Pohjois-Ruotsin Norrbottenin Käymäjärven kylällä sijaitseva kivi on luonnon muovaama kalkkikivilohkare, jossa ei ole riimukirjoitusta.

Viivat eivät ole samalla viivalla

Kirjoituksessa käytetään monelaisia viivoja.

Asiantuntijat: Suomi ei halua nimittää Venäjää uhaksi

Tutkijoiden mukaan ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa on kirjoitettu kieli keskellä suuta, mutta puhe Venäjästä on hieman koventunut.

Mitä nämä kasvot viestivät? Testaa tunnetko emojien merkitykset

Erilaisia emojeita on jo yli 1 600. Silmäniskut ja hymynaamat tuntevat kaikki, mutta jotkut emojit ovat hyvin eriskummallisen näköisiä tai monitulkintaisia. Testaa, miten hyvin tunnet emojien alkuperäiset merkitykset.

Ovatko emojit sukua hieroglyfeille, karttamerkeille vai kanjeille?

Emojit maailman kirjoitusjärjestelmien historiassa.

Ruotsi lahjoitti Loviisalle uusvanhan riimukiven – tuhatvuotias kirjoitus paljastaa viikinkien ryöstöretket

Ruotsi on lahjoittanut Loviisalle uusvanhan riimukiven. Kyse on replikasta, joka on tehty Ruotsin tunnetuimmasta Gripsholmin riimukivestä. Kiven riimu kertoo viikinkien seikkailuista ja ryöstöretkistä aina Kaspianmerta myöten.

Viikinkien riimut olivat kansan käytössä Ruotsissa vielä 1900-luvulla

Riimuaakkoset, joilla viikingit piirsivät muistokivensä, olivat metsien keskellä eläneen eristyneen yhteisön käypää kirjoitusta, vaikka muualla Ruotsissa tunnettiin vain kristinuskon tuomat latinalaiset aakkoset. Älvdalenissa elää yhä myös kieli, josta nykyruotsia osaamalla ei selvää saa.

Sinihampaan riimu älypuhelimessa

Miksi tähtitieteilijä kiinnostui viikinkien muinaisista merkeistä? Syy on kalenterikeppi. Suomen yleisin riimuesine on vanha kalenteri.

Miksi tänään liputetaan? Kolmannes suomalaisista ei tiedä suomen kirjakielen luojaa

Mikael Agricolan tietävistä lähes jokainen piti häntä suomalaisuuden kannalta tärkeänä.

"Kauppa syntyy paremmin kirjakielellä" – omaa murretta vältellään liike-elämässä

Mainostoimistojen mukaan etenkin savolaiset välttelevät ja jopa häpeävät usein omaa murrettaan. Suomen kielen asiantuntija toivoo, että murteita osattaisiin käyttää muutenkin kuin huumorin keinona.

Ikivanha riimukirjoitusviesti kutsuu suutelemaan

Norjalaistutkija on selvittänyt 900 vuotta vanhan luuhun riimukirjoituksella kaiverretun viestin salaisuuden.

Äidinkielen opettaja povaa suomen kieleen isoa rakenteellista uudistusta

Kotkan Lyseon lukion äidinkielen opettaja Hannele Ambrusin sanoo, että kielilautakunnan päätös hyväksyä ilmaisu "alkaa tekemään" on pikkujuttu. Hän uskoo, että suomen kieli kokee tulevina vuosina kokonaisvaltaisempia rakenteellisia muutoksia. Suurennuslasin alla on ainakin persoonapronominin omistusliite.

Maailman vaikeimmat kielet listattu: katso miten suomi sijoittuu

Vaikeimpien kielten oppiminen vie monta kertaa enemmän aikaa kuin helpoimpien, mutta onnistuu silti, vakuuttaa Yhdysvaltain ulkoministeriön kielitoimisto.

Kaupunkien palveluista tietoa myös viittomakielellä

Helsingin seudun kaupungit kertovat palveluistaan jatkossa myös viittomakielellä. Viittomakieltä käyttävät saavat tietoa helpommin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista.

Japanin kirjoitusjärjestelmä

Japanin kielessä käytetään kolmenlaisia kirjoitusmerkkejä.

"Emme sekoita kirjakieltä ja somekieltä"

Perjantaina pidettyyn äidinkielen tekstitaidon kokeeseen valmistautuneet kotkalaiset abiturientit rauhoittelevat kirjakielen rappiosta huolestuneita. Abien mukaan he eivät sotke sosiaalisen median kieltä ja kirjakieltä keskenään.

Saako radiossa puhua murretta?

Radion kuuntelijat olivat kahta mieltä siitä, pitäisikö toimittajan puhua radiossa yleispuhekieltä vai omaa murrettaan.

Pitääkö murteen kuulua radiossa?

Radiossa puhutaan kirjakieltä. Kuitenkin monen toimittajan murrealue kuuluu lähetyksissä.

Lukitutkija Lyytinen palkittiin

Tänään Allvar-palkinnon saanut kehitysneuropsykologian professori Heikki Lyytinen on muun muassa ollut mukana kehittämässä Ekapelinä tunnettua oppimismenetelmää.

Monday celebrates founder of Finnish literature

Flags flew on Easter Monday in honour of Mikael Agricola, the father of Finnish as a written language. He wrote and translated the first Finnish books in the 1500s.

Qwerty pelasti kirjoituskoneen

Kirjainten järjestelmällinen sijoittelu on sama useissa maissa ympäri maailmaa. Amerikkalainen Sholes kehitti Qwertyn, koska aakkosjärjestys sai kirjoituskoneen kirjainiskurit takertumaan toisiinsa.

Viikinkien riimukirjoituksissa on myös pelkkää höpinää

Viikinkien jälkeensä jättämät kirjoitukset, kiviin kaiverretut riimut, kertovat ryöstöretkistä ja perhesuhteista, mutta niissä on myös paljon täysin sisällyksetöntä höpinää, kertoo tuore ruotsalainen tutkimus.

Agricolan tuotanto sisältää 2 500 sivua suomea

Professori Simo Heinisen kirja Mikael Agricola - Elämä ja teokset piirtää uudenlaisen kokonaiskuvan suomen kirjakielen isästä ja uskonpuhdistajasta Mikael Agricolasta. Kirja julkaistiin perjantaina osana Agricolan juhlavuotta.

Navajointiaanit yrittävät pelastaa kielensä

Etenkin Yhdysvalloissa puhuttu intiaanikieli navajo taistelee olemassaolostaan. Nuorilta sukupolvilta heimon kieli uhkaa jäädä oppimatta valtakulttuurin puristuksessa. Navajolle luodaan parastaikaa kirjakieltä tulevaisuuden turvaamiseksi.

Helsinkiläinen puhekieli leviää muualle Suomeen

Helsinkiläinen puhekieli leviää median välityksellä ympäri Suomen. Etenkin nuorten radiokanavat levittävät uusia kielenkäyttötapoja muualle maahan, sanoo suomen kielen professori Heikki Paunonen.