Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Saamenkielistä tekstiä Suomen passissa

Sámegielat leat dál maid Suoma pássain – geahča videos makkár lea dán jagi ođasmahttojuvvon pássa

Suoma pássas leat dál oktiibuot 30 giela, go dat sisttisdoallá golmma sámegiela lassin 27 EU:a riikka giela.

Etualalla stetoskooppi ja taustalla lääkäri kirjoittamassa tietokoneella.

Kysely: Inarin- ja koltansaamen kielten osaajista suuri pula sote-palveluissa

Noin neljäsosalla kyselyyn vastanneista oli työkielentasoinen saamen kielen taito. Etenkin inarin- ja koltansaamen osaajia tarvittaisiin nopeasti lisää.

Alpo Länsman virittelee kitaraa oikeaan sointuun.

Geasseguossi: ”Dat lea hirbmat somás hommá go oažžu bargat maid nu eará”, oahpaheaddji Alpo Länsman loaktá geasi go divoda dálu

Yle Sámi geasseguossi, oahpaheaddji Alpo Länsman loaktá geasi go divoda eamida sohkadálu Kalajokis.

Kaksi naista valkoisen talon edessä. Kummatkin hymyilevät.

Ohcejohka šearrá kulturvahkku lea álgán - dáhpáhusat iešguđet guovlluin gieldda

Ohcejohka šearrá kulturvahkku lea gielddaviidosaš ja fallá máŋggalágan dáhpáhusaid.

Jouni Aikio ja Maiju Saijets

40 jagi eallinbargu sámegielat doaimmaheaddjin – Ealli arkiivva áhčči Jouni Aikio báhcá ealáhahkii

Aikio lea bargoeallimis áigge geargan bargat buotlágan bargguid Yle sámegielat doaimmahusas. Dál son čáhkke saji nuorabuidda.

Heini Huhtamella seisoo Saamelaisalueen koulutuskeskuksen asuntola Jeeran pihalla kevättalvella.

Giellahárjehallan lea okta deháleamos áššiin sámegieloahpuin, muhto hárjehallanbáikkiid lea váttis gávdnat Anáris

Stuorimus oassi Sámi oahpahusguovddáža davvisámegieloahppiin bargá giellahárjehallamiid iehčanassii.

Saamen kielen oppiainesivu

2023 kevät: saame

Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe).

Janne Hirvasvuopio seisoo parvekkeella.

Sámi activist Janne Hirvasvuopio's life was threatened in a 'Valentine's Day card': "There's a concrete threat of violence"

Sámi people and their rights became a national talking point in late autumn 2022 when the Finnish government debated the Sámi Parliament Act.

Veli-Pekka Lehtola Siida museon näyttelyssä.

Veli-Pekka Lehtola nostaa rohkeasti saamelaisnäkökulmaa esille tutkijamaailmassa – ”Jos olen puolueellinen saamelaisten suhteen, se sopii minulle”

Oulun yliopiston Giellagas-instituutin pitkäaikainen saamenkulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola jää eläkkeelle.

Veli-Pekka Lehtola Siida museon näyttelyssä.

Sámevuoigŋa lea čuvvon Veli-Pekka Lehtola dieđamáilbmái – ”Jus mun lean bealálaš sámiid ektui, dat heive munnje”

Oulu universitehta Giellagas-instituhta guhkesáigásaš sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola báhcá ealáhahkii.

UMK Linda Tammela ja Heli Huovinen.

UMK láidestuvvo sámegillii maiddái dán jagi – láidesteaddji sávvá dan šaddat árbevierrun

Ođđa musihka gilvu UMK:s válljejuvvo Suoma ovddasteaddji Eurovision-lávlungilvvohallamii.

Anni Koivisto ja hänen lapsi päivähoitopaikan pihalla, 13.1.2022 Sevettijärvi.

Sámegielat árrabajásgeassimii váttis gávdnat bargiid – vánhen morašta go Čeavetjávrri giellabeasi doaibma bisánii

Anára ja Eanodaga gielddas stuorra váttisvuohtan lea maid gávdnat sadjásaččaid sámegielat dikšobáikkiide.

Nainen istuu sohvalla.

Poškâpottâ, alggmeer da báddebahá – Täʹst kuvddleeiǩeâšttõõttmõõžž puäđõõzz! Taa kuldâleijeekišto puátuseh! Dá guldaleaddjigilvvu bohtosat!

Yle Sääʹmm kõõjji kuvddleei sääʹmǩiõl hääʹsǩmõs sääʹnest. Yle Säämi koijâdij kuldâleijein sämikielâ suottâsumos säänijd. Yle Sápmi jearai guldaleaddjiin sámegiela suohttasamos sániid.

Kuvakollaasi

Dát leat jagi 2022 eanemus lohkkojuvvon davvisámegiel artihkkalat: sámediggeláhka, koronavirus sihke duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna geasuhedje

Dása leat čohkken buot eanemus geasuhan davvisámegiel artihkkaliid, maid Yle Sápmi lea almmustahttán jagis 2022.

Toimittajat Janica Gauriloff, Susanna Guttorm ja Anja Kaarret tonttulakit päässä Yle Saamen studiossa.

Yle Sääʹm rosttov-vuõlttõs puätt eʹpet! Yle Säämi juovlâvuolgâttâs puátá oppeet! Yle Sámi juovlasátta boahtá fas!

Vuõlttâd rosttovtiõrvʼvuõđääd mij rosttov-vuõlttõʹsse. Vuolgât juovlâtiervuođâidâd mii juovlâvuolgâttâsâst. Sáddes juovladearvvuođaid min juovlasáddaga bokte.

Yliopistonlehtori, yhteiskuntatieteiden tohtori, Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman

Oahppolágádusat fidnejit masá guokte miljon euro sode-suorggi bargiid ja studeanttaid sámegiela ja -kultuvrra oahpahussii

Sode-bargiid sámegiela- ja kultuvrra oahpahus álgá Giellagas-instituhtas boahtte jagi áigge ja dat bistá jahkái 2026. Lappi ámmátallaskuvlages fállagoahtá kulturoahpuid rabas ámmátallaskuvllas.

Leena Niittyvuopio-Jämsä Tenon rannalla.

Sámebiras geasuhii máhccat gávpogis Deatnogáddái – Leena Niittyvuopio-Jämsä: "Mii eat leat gártan luohpat mastege"

Vaiko Ohcejoga gielddas leatge guhkes gaskkat ja maiddái Deanu dilli fuolastuhttá máŋgasiid, de varas gažadeami mielde gielddas lea buorre beaggin.

Saamen lippu liehuu salossa

Pohjoissaamen opetusta sisältävä perusopetusryhmä voidaan järjestää neljällä oppilaalla Oulussa

Vanhemmat toivovat pohjoissaami-suomi-yhdysluokan vihdoin toteutuvan, kun ryhmäkokoa laskettiin. Myös mahdollisuus järjestää opetus Lintulammen koulun tiloissa on plussaa.

Saamenpukuiset Aage Solbakk ja Silje Karine Muotka seisovat mustapukuisen Norjan kuningas Haaraldin molemmin puolin. Solbakk pitelee käsissään oranssia kunniapalkintoa ja Muotka kukkakoria.

Guldal jiena: Aage Solbakkii lei illuboddu, go fidnii giellaloktenbálkkašumi

Sotnabeaivve 24.10. rahpe Sámi giellavahku ja dan olis Aage Solbakkii geigejuvvui dán jagáš giellaloktenbálkkašupmi.

pohjoissaamenkielinen äidinkielen kirja

Oulussa järjestellään pohjoissaamenkielistä opetusta alakouluikäisille – Lintulammen kouluun tavoitellaan pohjoissaame-suomi-yhdysluokkaa

Opetusryhmää suunnitellaan ensi syksyksi Lintulammen kouluun 1–2-luokkalaisille, ja siitä edelleen alakoulun loppuun. Opetusta annettaisiin sekä suomeksi että pohjoissaameksi.

Nainen istuu sohvalla.

Guldal jiena: Ohcejoga giellaguovddáža joatkagis leamašan hástalusat, muitala Laura Arola

Deanuleagis sámástit -prošeakta lea nohkamin ja gielda ferte dál gávdnat earet eará ruhtadeami giellaguovddáža boahtteáiggi várás.

Toimittaja istuu työpöydän ääressä, edessään nauhojen editointikone.

Skuvlaradio lea báhcán oktan áiggi mearkan historjjás – dál dáid 30–40 jagi boares prográmmaid beassá gullat Ealli arkiivvas

Badjelaš 30 jagi dassá nohke skuvlaradio oahpahusprográmmat radios. Sámegillii dat buvttaduvvojedje eanemus jagis 1984 jahkái 1988.

Vihreällä taustalla teksti "saame".

2022 syksy: saame

Saamen yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.

Käsikirjoittaja Marjaana Auranen 14. heinäkuuta Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa Helsingissä.

"Jouduin käymään läpi oman perheeni traumoja", sanoo kokonaan pohjoissaameksi ääninäytellyn videopelin käsikirjoittaja Marjaana Auranen

Skábma – Snowfall -videopelin käsikirjoittaja Marjaana Auranen kertoo Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa, millaisiin sudenkuoppiin helposti astuu, jos tekee viihdetuotteen vähemmistökulttuurista ilman kyseiseen kulttuuriin kuuluvia tekijöitä.

Inka Musta ja Henna Aikio seisovat vierekkäin kädet puuskassa ja hymyilevät.

Kuldâl jienâ: Henna Aikio já Ingá Musta rähtiv sämikielâlâš kulttuur- já taaiđâblogi, vâi iärráseh-uv pyehtih luuhâđ sunnuu jurduid

Jurdân lii kieđâvuššâđ taaiđâ já kulttuur, mon sämmiliih láá porgâm. Blogi vuossâmuš čaalâ lii tárguttâs almostittiđ kesimáánu äigin, já tot kieđâvuš Siida uđđâ uáivičáitálduv.

Britt-Inga Näkkäläjärvi purkaa voirasioita hyllylle.

Kuldâl jienâ: Britt-Inga Näkkäläjärvi já Saammâl Suominen mielâst kesipargo meerhâš ruuđâ já keessiv ij taarbâš láškuttâllâđ

Kesipargo lii pyeri máhđulâšvuotâ uápásmuđ pargoelimân já oppâđ ohtsâšpargo eres ulmuigijn.

Yleisö istuu tuoleilla Utsjoen monitoimitilassa kielikeskus Giellagárdin avajaisissa.

Ohcejogas rahpe giellaguovddáža – "Stuorra ja dehálaš ášši Ohcejoga gildii", dadjá Laura Arola

Giellaguovddáža rahpan leamašan guovtte jagi prošeavtta deháleamos ulbmil, ja viimmat leat joavdan dan rádjai, ahte sáhtte doallat rahpandoaluid.

kielipesä

Kuldâl jienâ: Kielâpiervâlij pargeeh pirrâ Suomâ čokkâneh Anarân ovdediđ kielâpiervâltooimâ – teeman lii muusikpedagogiik

Kielâpiervâl juávhust pargeh táválávt tuše kyehti teikkâ kulmâ ulmuu. Tondiet lii tehálâš moddii ivveest teivâđ eres kielâpiervâlij pargeigijn.

Niina Aikio-Siltala, ma. kielipesäohjaaja, Saamelaiskäräjät

Anarist álgá juovlâmáánust sämmilâš arâšoddâdemmáttáátteijee škovliittâs – uápui vuáđun lii sämmilâš pedagogiik

Sämikielâg arâšoddâdemmáttáátteijein já arâšoddâdem sierânâsmáttáátteijei vänivuotâ tiättoo puoh sämikielâin. Eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâst tárbu arâšoddâdemmáttáátteijeid lii styeres.

rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen

Kuldâl jienâ: Uuccâmäigi ive pištee sämikielâ já -kulttuur škovliittâsân nohá onne

Čohčuv anarâš- já tavesämikielâ piäsá luuhâđ ive verd aldamáttááttâsâst Säämi máttááttâskuávdáást Anarist. Nuorttâlâškielâ vuáđutääsi uápuh uárnejuvvojeh káidusin virtuaalškoovlâst, muštâl rehtor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.

Heli Huovinen ja Aslak Paltto

Čuovo Eurovišuvnnaid sámegiel láidestemiin – duorastaga semifinálas čielgá, bessetgo Suopma ja Ruoŧŧa finálii

Norga beasai jo finálii ja otne duorastaga čielgá, mo geavvá Supmii ja Ruŧŧii. Sámegiel sáddaga sáhttá geahččat Yle Areenas miehtá máilmmi.

Saamen kielen oppiainesivu

2022 kevät: saame

Saamen yo-kokeet ja oikeat vastaukset.

Toiminnanjohtaja Nina Vaaranen-Valkonen Suojellaan Lapsia ry:stä.

Dieđátgo maid du mánná vásiha neahtas? Suojellaan Lapsia -searvi lea jorgalan digidorvoplakáhtaid davvisámegillii Sámi álbmotbeaivvi gudnin

Suojellaan Lapsia -searvvi doaimmajođiheaddji Nina Vaaranen-Valkonen mielas lea dehálaš oažžut dieđu digidáidduin iežas gillii.

Kaksi oppilasta istuu koululuokassa.

Lumi Jomppanen, 7, opettelee saamea, koska haluaa jutella áhkkun kanssa – saamen opiskelu on nyt suositumpaa kuin koskaan

Innostus opiskella saamen kieliä johtuu yleensä halusta kokea itsensä täysipainoiseksi saamelaiseksi. Kielen opiskelu luo turvaa saamelaiskulttuurille ja nostaa esiin myös opetuksen epäkohtia.

Kuvassa Satu Pieski

Nyt vietetään saamen kieliviikkoa: kaikille avoimilla saamentunneilla voi opiskella viikonpäiviä, eläimiä ja marjoja

Kaikille avoimia saamen kielten oppitunteja järjestetään jo kolmatta kertaa pohjoismaisen saamen kielten viikon yhteydessä.

Saamen kielen oppiainesivu

2021 syksy: saame

Saamen kielten yo-kokeet ja oikeat vastaukset.

samasteaddji, rintamerkki

Saamen kielen etäopetushanke sai jatkorahoituksen

Tällä hetkellä saamen opetusta saa hankkeen kautta 92 oppilasta ympäri Suomen.

Saamen kielen oppiainesivu

2021 kevät: saame

Saamen kielten yo-kokeet ja oikeat vastaukset.

Taiteilija Niillas Holmberg metsässä.

Niillas Holmberg haluaa avata kirjassaan syitä, miksi saamelaiset ovat huolissaan elintilastaan ja ympäristöstään: "Nyt on vallalla uusi stereotypia, että olemme mielensäpahoittajia"

Niillas Holmbergin esikoisromaanissa mennään syvälle saamelaisten kulttuuriin. Myös ristiriitoja valtaväestön kanssa käsitellään.

Navigaatiokuva aineen saame yo-kokeille.

2020 syksy: saame

Saamen kielten yo-kokeet ja vastaukset.

Kauneimpia saamen kielen sanoja

Utsjoki tarjoaa saamen opintoja ympäri Suomen – osallistuville kunnille kuten Lempäälälle kustannus pieni

Esimerkiksi Lempäälässä on kaksi oppilasta ilmoittautunut inarinsaamen opetukseen.

Sanomalehti Lapin Kansa

Vähemmistökieliselle sanomalehdistölle jaettiin tukia

Suurimman tukisumman sai Svensk Presstjänst, jolle myönnettiin 365 000 euroa.

Muumilaakson asukkaat seisovat veneessä ja katsovat eteensä.

Tiistai 31.3.2020 (tv)

Rajoitukset jatkuvat. Ruotsin ja Norjan vastaiset rajat tiukkenevat. Asuntokauppa on hiljentynyt. Muumilaakso-sarja nähdään pian pohjoissaamen kielellä. Sää.

Ny andra säsong av Mumindalen

Maanantai 30.3.2020 (radio)

Lisää koronatartuntoja Suomessa. Uudenmaan rajalla on ruuhkaa. Raumalle rakennetaan uusi saha. Muumit puhuvat pohjoissaamea. Säätietoja.

Ailu Valle sohvalla. Muumipehmoleluja.

Muumilaakso on koronan takia kotiin suljettujen lapsiperheiden pakopaikka – pian siellä puhutaan saamea, kun räppäri Ailu Vallesta tulee Muumipeikko

Koronavirusaikana television Muumilaakso-sarja on ilahduttanut lapsiperheiden arkea. Pian Muumit, Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen viihdyttävät myös pohjoissaameksi.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle