Uusimmat artikkelit
Sámegielat leat dál maid Suoma pássain – geahča videos makkár lea dán jagi ođasmahttojuvvon pássa
Suoma pássas leat dál oktiibuot 30 giela, go dat sisttisdoallá golmma sámegiela lassin 27 EU:a riikka giela.
Kysely: Inarin- ja koltansaamen kielten osaajista suuri pula sote-palveluissa
Noin neljäsosalla kyselyyn vastanneista oli työkielentasoinen saamen kielen taito. Etenkin inarin- ja koltansaamen osaajia tarvittaisiin nopeasti lisää.
Essi Morottaja juurdâ párnái muusikhojelmist sämikielân olášui – Šuoŋâpiäjust kullojeh puoh sämikielah já aaibâs uđđâ párnáilavluuh
Šuoŋâpiäjust láá 15 uássid ađai vittâ jyehi sämikielân.
Geasseguossi: ”Dat lea hirbmat somás hommá go oažžu bargat maid nu eará”, oahpaheaddji Alpo Länsman loaktá geasi go divoda dálu
Yle Sámi geasseguossi, oahpaheaddji Alpo Länsman loaktá geasi go divoda eamida sohkadálu Kalajokis.
Ohcejohka šearrá kulturvahkku lea álgán - dáhpáhusat iešguđet guovlluin gieldda
Ohcejohka šearrá kulturvahkku lea gielddaviidosaš ja fallá máŋggalágan dáhpáhusaid.
Säämi Kielâkäldest ij uážu kielâpalvâlusâid anarâš- já nuorttâlâškielân – jurgâleijee aaibâš kielâravvim
Kielâkäldest ij uážu kielâpalvâlusâid anarâškielân
40 jagi eallinbargu sámegielat doaimmaheaddjin – Ealli arkiivva áhčči Jouni Aikio báhcá ealáhahkii
Aikio lea bargoeallimis áigge geargan bargat buotlágan bargguid Yle sámegielat doaimmahusas. Dál son čáhkke saji nuorabuidda.
Sámegielat videospeallu sáhttá šaddat Davviriikkaid buoremus speallun – gilvala Nordic Game Awardsis miessemánu loahpas
Dahkkit háliidedje dahkat spealu, mii buktá ovdan sámegiela ja sámekultuvrra.
Giellahárjehallan lea okta deháleamos áššiin sámegieloahpuin, muhto hárjehallanbáikkiid lea váttis gávdnat Anáris
Stuorimus oassi Sámi oahpahusguovddáža davvisámegieloahppiin bargá giellahárjehallamiid iehčanassii.
Norggas beaggán tv-ráidu oidnogoahtá otne maid Suoma bealde – mielde leat sámi neavttárat
Tv-ráiddu sáhttá geahččat Yle Areenas.
2023 kevät: saame
Tällä sivulla pääset joko katselemaan Ylioppilastutkintolautakunnan laatimaa koetta (katseluversio) tai harjoittelemaan tekemällä sen itse (harjoittelukoe).
Sámi activist Janne Hirvasvuopio's life was threatened in a 'Valentine's Day card': "There's a concrete threat of violence"
Sámi people and their rights became a national talking point in late autumn 2022 when the Finnish government debated the Sámi Parliament Act.
Veli-Pekka Lehtola nostaa rohkeasti saamelaisnäkökulmaa esille tutkijamaailmassa – ”Jos olen puolueellinen saamelaisten suhteen, se sopii minulle”
Oulun yliopiston Giellagas-instituutin pitkäaikainen saamenkulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola jää eläkkeelle.
Sámevuoigŋa lea čuvvon Veli-Pekka Lehtola dieđamáilbmái – ”Jus mun lean bealálaš sámiid ektui, dat heive munnje”
Oulu universitehta Giellagas-instituhta guhkesáigásaš sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola báhcá ealáhahkii.
UMK láidestuvvo sámegillii maiddái dán jagi – láidesteaddji sávvá dan šaddat árbevierrun
Ođđa musihka gilvu UMK:s válljejuvvo Suoma ovddasteaddji Eurovision-lávlungilvvohallamii.
Sámegielat árrabajásgeassimii váttis gávdnat bargiid – vánhen morašta go Čeavetjávrri giellabeasi doaibma bisánii
Anára ja Eanodaga gielddas stuorra váttisvuohtan lea maid gávdnat sadjásaččaid sámegielat dikšobáikkiide.
Poškâpottâ, alggmeer da báddebahá – Täʹst kuvddleeiǩeâšttõõttmõõžž puäđõõzz! Taa kuldâleijeekišto puátuseh! Dá guldaleaddjigilvvu bohtosat!
Yle Sääʹmm kõõjji kuvddleei sääʹmǩiõl hääʹsǩmõs sääʹnest. Yle Säämi koijâdij kuldâleijein sämikielâ suottâsumos säänijd. Yle Sápmi jearai guldaleaddjiin sámegiela suohttasamos sániid.
Dát leat jagi 2022 eanemus lohkkojuvvon davvisámegiel artihkkalat: sámediggeláhka, koronavirus sihke duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna geasuhedje
Dása leat čohkken buot eanemus geasuhan davvisámegiel artihkkaliid, maid Yle Sápmi lea almmustahttán jagis 2022.
Yle Sääʹm rosttov-vuõlttõs puätt eʹpet! Yle Säämi juovlâvuolgâttâs puátá oppeet! Yle Sámi juovlasátta boahtá fas!
Vuõlttâd rosttovtiõrvʼvuõđääd mij rosttov-vuõlttõʹsse. Vuolgât juovlâtiervuođâidâd mii juovlâvuolgâttâsâst. Sáddes juovladearvvuođaid min juovlasáddaga bokte.
Oahppolágádusat fidnejit masá guokte miljon euro sode-suorggi bargiid ja studeanttaid sámegiela ja -kultuvrra oahpahussii
Sode-bargiid sámegiela- ja kultuvrra oahpahus álgá Giellagas-instituhtas boahtte jagi áigge ja dat bistá jahkái 2026. Lappi ámmátallaskuvlages fállagoahtá kulturoahpuid rabas ámmátallaskuvllas.
Sámebiras geasuhii máhccat gávpogis Deatnogáddái – Leena Niittyvuopio-Jämsä: "Mii eat leat gártan luohpat mastege"
Vaiko Ohcejoga gielddas leatge guhkes gaskkat ja maiddái Deanu dilli fuolastuhttá máŋgasiid, de varas gažadeami mielde gielddas lea buorre beaggin.
Pohjoissaamen opetusta sisältävä perusopetusryhmä voidaan järjestää neljällä oppilaalla Oulussa
Vanhemmat toivovat pohjoissaami-suomi-yhdysluokan vihdoin toteutuvan, kun ryhmäkokoa laskettiin. Myös mahdollisuus järjestää opetus Lintulammen koulun tiloissa on plussaa.
Guldal jiena: Aage Solbakkii lei illuboddu, go fidnii giellaloktenbálkkašumi
Sotnabeaivve 24.10. rahpe Sámi giellavahku ja dan olis Aage Solbakkii geigejuvvui dán jagáš giellaloktenbálkkašupmi.

Oulussa järjestellään pohjoissaamenkielistä opetusta alakouluikäisille – Lintulammen kouluun tavoitellaan pohjoissaame-suomi-yhdysluokkaa
Opetusryhmää suunnitellaan ensi syksyksi Lintulammen kouluun 1–2-luokkalaisille, ja siitä edelleen alakoulun loppuun. Opetusta annettaisiin sekä suomeksi että pohjoissaameksi.
Guldal jiena: Ohcejoga giellaguovddáža joatkagis leamašan hástalusat, muitala Laura Arola
Deanuleagis sámástit -prošeakta lea nohkamin ja gielda ferte dál gávdnat earet eará ruhtadeami giellaguovddáža boahtteáiggi várás.
Skuvlaradio lea báhcán oktan áiggi mearkan historjjás – dál dáid 30–40 jagi boares prográmmaid beassá gullat Ealli arkiivvas
Badjelaš 30 jagi dassá nohke skuvlaradio oahpahusprográmmat radios. Sámegillii dat buvttaduvvojedje eanemus jagis 1984 jahkái 1988.
2022 syksy: saame
Saamen yo-kokeet ja hyvän vastauksen piirteet.
"Jouduin käymään läpi oman perheeni traumoja", sanoo kokonaan pohjoissaameksi ääninäytellyn videopelin käsikirjoittaja Marjaana Auranen
Skábma – Snowfall -videopelin käsikirjoittaja Marjaana Auranen kertoo Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa, millaisiin sudenkuoppiin helposti astuu, jos tekee viihdetuotteen vähemmistökulttuurista ilman kyseiseen kulttuuriin kuuluvia tekijöitä.
Kuldâl jienâ: Henna Aikio já Ingá Musta rähtiv sämikielâlâš kulttuur- já taaiđâblogi, vâi iärráseh-uv pyehtih luuhâđ sunnuu jurduid
Jurdân lii kieđâvuššâđ taaiđâ já kulttuur, mon sämmiliih láá porgâm. Blogi vuossâmuš čaalâ lii tárguttâs almostittiđ kesimáánu äigin, já tot kieđâvuš Siida uđđâ uáivičáitálduv.
Kuldâl jienâ: Britt-Inga Näkkäläjärvi já Saammâl Suominen mielâst kesipargo meerhâš ruuđâ já keessiv ij taarbâš láškuttâllâđ
Kesipargo lii pyeri máhđulâšvuotâ uápásmuđ pargoelimân já oppâđ ohtsâšpargo eres ulmuigijn.
Ohcejogas rahpe giellaguovddáža – "Stuorra ja dehálaš ášši Ohcejoga gildii", dadjá Laura Arola
Giellaguovddáža rahpan leamašan guovtte jagi prošeavtta deháleamos ulbmil, ja viimmat leat joavdan dan rádjai, ahte sáhtte doallat rahpandoaluid.
Kuldâl jienâ: Kielâpiervâlij pargeeh pirrâ Suomâ čokkâneh Anarân ovdediđ kielâpiervâltooimâ – teeman lii muusikpedagogiik
Kielâpiervâl juávhust pargeh táválávt tuše kyehti teikkâ kulmâ ulmuu. Tondiet lii tehálâš moddii ivveest teivâđ eres kielâpiervâlij pargeigijn.
Anarist álgá juovlâmáánust sämmilâš arâšoddâdemmáttáátteijee škovliittâs – uápui vuáđun lii sämmilâš pedagogiik
Sämikielâg arâšoddâdemmáttáátteijein já arâšoddâdem sierânâsmáttáátteijei vänivuotâ tiättoo puoh sämikielâin. Eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâst tárbu arâšoddâdemmáttáátteijeid lii styeres.
Kuldâl jienâ: Uuccâmäigi ive pištee sämikielâ já -kulttuur škovliittâsân nohá onne
Čohčuv anarâš- já tavesämikielâ piäsá luuhâđ ive verd aldamáttááttâsâst Säämi máttááttâskuávdáást Anarist. Nuorttâlâškielâ vuáđutääsi uápuh uárnejuvvojeh káidusin virtuaalškoovlâst, muštâl rehtor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen.
Čuovo Eurovišuvnnaid sámegiel láidestemiin – duorastaga semifinálas čielgá, bessetgo Suopma ja Ruoŧŧa finálii
Norga beasai jo finálii ja otne duorastaga čielgá, mo geavvá Supmii ja Ruŧŧii. Sámegiel sáddaga sáhttá geahččat Yle Areenas miehtá máilmmi.
2022 kevät: saame
Saamen yo-kokeet ja oikeat vastaukset.
Dieđátgo maid du mánná vásiha neahtas? Suojellaan Lapsia -searvi lea jorgalan digidorvoplakáhtaid davvisámegillii Sámi álbmotbeaivvi gudnin
Suojellaan Lapsia -searvvi doaimmajođiheaddji Nina Vaaranen-Valkonen mielas lea dehálaš oažžut dieđu digidáidduin iežas gillii.
Lumi Jomppanen, 7, opettelee saamea, koska haluaa jutella áhkkun kanssa – saamen opiskelu on nyt suositumpaa kuin koskaan
Innostus opiskella saamen kieliä johtuu yleensä halusta kokea itsensä täysipainoiseksi saamelaiseksi. Kielen opiskelu luo turvaa saamelaiskulttuurille ja nostaa esiin myös opetuksen epäkohtia.

Nyt vietetään saamen kieliviikkoa: kaikille avoimilla saamentunneilla voi opiskella viikonpäiviä, eläimiä ja marjoja
Kaikille avoimia saamen kielten oppitunteja järjestetään jo kolmatta kertaa pohjoismaisen saamen kielten viikon yhteydessä.
2021 syksy: saame
Saamen kielten yo-kokeet ja oikeat vastaukset.
Saamen kielen etäopetushanke sai jatkorahoituksen
Tällä hetkellä saamen opetusta saa hankkeen kautta 92 oppilasta ympäri Suomen.
2021 kevät: saame
Saamen kielten yo-kokeet ja oikeat vastaukset.

Niillas Holmberg haluaa avata kirjassaan syitä, miksi saamelaiset ovat huolissaan elintilastaan ja ympäristöstään: "Nyt on vallalla uusi stereotypia, että olemme mielensäpahoittajia"
Niillas Holmbergin esikoisromaanissa mennään syvälle saamelaisten kulttuuriin. Myös ristiriitoja valtaväestön kanssa käsitellään.
2020 syksy: saame
Saamen kielten yo-kokeet ja vastaukset.
Utsjoki tarjoaa saamen opintoja ympäri Suomen – osallistuville kunnille kuten Lempäälälle kustannus pieni
Esimerkiksi Lempäälässä on kaksi oppilasta ilmoittautunut inarinsaamen opetukseen.
Vähemmistökieliselle sanomalehdistölle jaettiin tukia
Suurimman tukisumman sai Svensk Presstjänst, jolle myönnettiin 365 000 euroa.
Tiistai 31.3.2020 (tv)
Rajoitukset jatkuvat. Ruotsin ja Norjan vastaiset rajat tiukkenevat. Asuntokauppa on hiljentynyt. Muumilaakso-sarja nähdään pian pohjoissaamen kielellä. Sää.
Ráhkkaneapmi persovnnalaš áššehas- ja bargivásáhusa fállamii - Yle teknologiavision lyhennelmään on mahdollista tutustua myös pohjoissaameksi
Tutustu Yle teknologiavisioon pohjoissaameksi
Maanantai 30.3.2020 (radio)
Lisää koronatartuntoja Suomessa. Uudenmaan rajalla on ruuhkaa. Raumalle rakennetaan uusi saha. Muumit puhuvat pohjoissaamea. Säätietoja.
Muumilaakso on koronan takia kotiin suljettujen lapsiperheiden pakopaikka – pian siellä puhutaan saamea, kun räppäri Ailu Vallesta tulee Muumipeikko
Koronavirusaikana television Muumilaakso-sarja on ilahduttanut lapsiperheiden arkea. Pian Muumit, Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen viihdyttävät myös pohjoissaameksi.