koltansaame - uusimmat sisällöt

Kuvassa pariskunta pitää saamenkielisten joululaulujen lauluvihkoa.

Dehálaš gullat juovlalávlagiid iežas eatnigillii – sámegielat čábbamuš juovlalávlágiin šaddan lunddolaš oassi searvegottiid barggus

Čábbámus juovlalávlagiid leat lávlon miehtá Suoma juo 11 jagi. Gávpogiid sámiide lávlundilálašvuođat leat šaddan oktan juovlaárbevierrun.

Piirretty Unna Junná -kärppä ja muita metsäneläimiä.

Rosttovkaʹlndara vuosttas luŋka rahpasii – Jietnajuovlakaleandaris Unna Junná geahččala čohkket stállui ráiddu

Unna Junná rosttovkaʹlndaris rahpasa ođđa luŋka juohke iđit Yle Areenas gitta juovllaid rádjai.

Teemu Titola istuu lattialla ja soittaa tyttärelleen kitaraa. Tytär Ee'di katsoo suoraan kameraan ja hymyilee.

Isä jäi kotiin opettaakseen lapselleen uhanalaisen saamen kielen – isien perhevapaat ovat lisääntymässä

Kun saamelaisperheeseen syntyy lapsi, ei kaikilla ole ympärillään tukea kielen ja kulttuurin elvyttämiseen. Titolan perheessä isä kulki sanakirja kädessään, jotta lapsi oppisi koltansaamenkielen.

Je’vida-elokuvan juliste Ivalon elokuvateatteri Kaarteen infonäytöllä.

Je'vida on myynyt jo yli 10 000 teatterilippua – ohjaaja Katja Gauriloff ei itse seuraa katsojalukuja

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff kertoo, että Je’vida on koskettanut katsojia laajalti.

Markus Juutinen pitää kädessään uutta väitöskirjaansa.

Opiskelija innostui koltansaamen kielestä ja päätti selvittää sen taustoja – yhteys karjalaan ja venäjään erottaa sen muista saamen kielistä

Väitöstutkimuksen mukaan monet kielet ja kulttuurit vaikuttivat koltansaameen, sillä kolttasaamelaisten perinteiset asuinsijat olivat lähellä niin norjalaisia, venäläisiä kuin karjalaisiakin.

Saamen kielikahvilassa tehdään arjen kielitekoja – kieli muuttuu eläväksi, kun sitä puhuu, sanoo inarinsaamelainen Leena Saijets

Kymmeniä saamen kielten puhujia kokoontui Saamen kielten viikolla kielikahvilaan Ivaloon. Kuukausittain järjestettävä kahvila on monelle ainoa paikka puhua äidinkieltään saamea muiden kanssa.

Sääʹmǩiõlâst lie jiânnai ǩiõllkontaakt, kook lie vaaiktam sannõʹsse di ǩiõllmattu — Markus Juutinen näggtââll vuõssvuâra sääʹmǩiõlâst Lääʹddjânnmest

Naggtõstuʹtǩǩummuž mieʹldd sääʹmǩiõʹlle lie vaaiktam jiânnai jeeʹres ǩiõl da kulttuur, ko saaʹmi ärbbvuõđla jälstemsââʹj lie leämmaž ââlda nuʹtt taaʹjid ko še kaʹrjjlaid.

Hääʹrves eʹčč pääcc domoi päärnain, leâša ǩiõlljeälltummuž diõtt Teemu Titola tuʹmmji jeeʹresnalla

Ko uʹcc päärnaž šâdd sääʹmpiârrja, ij pukin leäkku veäʹǩǩ sääʹmǩiõl da -kulttuur jeälltummša. Määŋg piârri kaiʹbbjeʹče jeänab tuärj arggpeivvseez.

Je'vida tuo pakkosuomalaistamisen traumat valkokankaalle – Eeva Nykänen: ”Se itketti eniten, miten lapsia silloin käsiteltiin”

Koltansaamenkielinen Je'vida on nähtävissä elokuvateattereissa perjantaista lähtien. Asuntolalapselle elokuva nosti mieleen karut muistot lapsuudesta.

Lapsen vakava muotokuva ikkunasta tulevassa sivuvalossa.

Koltansaameksi tehty elokuva avaa pakkosuomalaistamisen traumat

Katja Gauriloffin ohjaama elokuva kertoo kolttasaamelaisen Je'vidan tarinan kahden kulttuurin ristivedossa.

Je'vida tuo kolttasaamelaisten karut kokemukset valkokankaalle – kolttasaamelaisille oma ensi-ilta Inarissa

Kolttasaamelaisille on tärkeää, että mahdollisimman moni valtaväestöstä näkisi elokuvan.

Sääʹm vueʹrdde Jeʹvida-fiilm jõnn kuärǥain — ”Haaʹlääm, što Gauriloff oʹnnast”

Håʹt-i määŋg sääʹm jeäʹla veâl Jeʹvida-fiilm vuäinnam, haaʹlee sij, što aainâs läʹddla vuäiʹnne tõn.

Avelist piäsá sámástiđ jis tobdá ulmuid: ”Sáttá leđe váhá vaigâd aainâs-uv aalgâst kavnâđ taid ulmuid”

Avelist iä lah ennuv tilálâšvuođah sämikielân. Tondiet Aanaar kieldâ uárnee ohtii máánust Säämi kielâkähviviäsu.

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff seisoo Je'vida-elokuvan mainoksen edessä.

Ensimmäinen kokopitkä kolttasaamelainen elokuva Je'vida saa pian Suomen ensi-iltansa – ohjaaja odottaa palautetta jännittyneenä

Katja Gauriloffin ohjaama Je'vida on ensimmäinen kokopitkä koltansaamenkielinen näytelmäelokuva. Se kertoo pakkosuomalaistamisesta, ja tarina kerrotaan elokuvassa varsin suorasukaisesti.

Yleisradion Vuoden musiikkiteko 2023 -tunnusgrafiikka.

Ylen Musiikkiteko-tunnustus nostaa esiin moninaisuutta – tässä ehdokkaat

Vuoden musiikkiteon valinnassa kiinnitetään huomiota monimuotoisuuteen, innovatiivisuuteen ja tulevaisuuskeskeisyyteen.

Kolttien luottamusmiesvaalien ehdokkaat Veikko Feodoroff ja Aimo Aikio.

Kolttasaamelaiset valitsevat jälleen päämiehen – kielivähemmistön luottamushenkilöllä tärkeä rooli kielen ja kulttuurin säilyttämisessä

Kolttien tämänvuotisten luottamusmiesvaalien pääteemoja ovat kieli, kulttuuri ja maankäyttöasiat.

Sámegielat leat dál maid Suoma pássain – geahča videos makkár lea dán jagi ođasmahttojuvvon pássa

Suoma pássas leat dál oktiibuot 30 giela, go dat sisttisdoallá golmma sámegiela lassin 27 EU:a riikka giela.

Saamelaiskäräjävaaleissa on viisi kolttasaamelaista ehdokasta. Mari Gauriloff, Maarit Kiprianoff, Veikko Feodoroff, Tauno Ljetoff ja Tinja Semenoff ovat ehdokkaina.

Sääʹmvõboršiiʹǩǩi mieʹrr lâssan juõʹǩǩ sääʹmteʹǧǧvaalâst – Sääʹmteʹǧǧ veekk aaʹššid ooudâs veiddsubun ko Saaʹmi siidsåbbar, juurdče võboršeeʹǩǩ

Taʹnni sääʹmteʹǧǧvaalin lie jeänab sääʹmvõboršeeʹǩǩ ko ni kuäʹss ouddâl.

Etualalla stetoskooppi ja taustalla lääkäri kirjoittamassa tietokoneella.

Kysely: Inarin- ja koltansaamen kielten osaajista suuri pula sote-palveluissa

Noin neljäsosalla kyselyyn vastanneista oli työkielentasoinen saamen kielen taito. Etenkin inarin- ja koltansaamen osaajia tarvittaisiin nopeasti lisää.

Katja Gauriloffin elokuva Je’vida on valittu kansainväliselle Toronton elokuvafestivaalille

Je’vida on kaikkien aikojen ensimmäinen koltansaamen kielellä tehty elokuva.

Essi Morottaja juurdâ párnái muusikhojelmist sämikielân olášui – Šuoŋâpiäjust kullojeh puoh sämikielah já aaibâs uđđâ párnáilavluuh

Šuoŋâpiäjust láá 15 uássid ađai vittâ jyehi sämikielân.

Ǩieʹsskueʹss Pirjo Lotvonen noori sääʹmsooǥǥid da lij mättjam jiânnai jiijjâs pirr sooǥǥid tuʹtǩǩeeʹl

Juʹn pärnnpoodd rääʹjest Pirjo Lotvonen miõl ǩieʹsse jiânnai vuäʹmm oummui mainnâz. Tän peeiʹv räjja son lij tuʹtǩǩääm nuʹtt jiijjâs sooǥǥ, ko še noorrâm sääʹmsooǥǥi teâđaid õʹhtte.

Geasseguossi teksti kuvan päällä. Taustalla kukka ja mehiläinen.

Ǩieʹsskueʹss Ville-Riiko Fofonoff haaʹlad viikkâd suu sniimmâmkarriääʹr ooudâs

Ville-Riiko Fofonooff ǩieʹssmään lij mõõnnâm reâuǥeen, mieʹccest sniimeen da pieʹnnivuiʹm rõsseen. Son tuäivči, što suʹst leʹčči jäänab äiʹǧǧ tuejjeed sniimmâmhååmmaid.

Säämi Kielâkäldest ij uážu kielâpalvâlusâid anarâš- já nuorttâlâškielân – jurgâleijee aaibâš kielâravvim

Kielâkäldest ij uážu kielâpalvâlusâid anarâškielân

Jeʼvida elokuva ja elokuvaohjaaja Katja Gauriloff. Takana siintää saamelaiskulttuurikeskus Sajos.

Koltansaamenkielinen fiktioelokuva Je'vida hurmasi yleisönsä, mutta ei voittanut Tribecan elokuvafestivaaleilla

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloffin tuorein elokuva on maailman ensimmäinen koltansaamenkielinen fiktioelokuva.

vasemmalta Hans Ravna-Pieski, Sáárákáisá Seurujärvi, Ruska Haavisto, Britt-Inga Näkkäläjärvi, alhaalla Jasmi Mäenpää

Yle Säämi kesipargeeh halijdeh oppâđ sámástiđ pyerebeht já rähtiđ puorijd mainâsijd

Yle Säämist láá vittâ kesipargee taan ive

Janica Gauriloff lähikuvassa, podcastin nimen kera.

Jäänmõsân kuvddlum sääʹm podcaastin mainstet jieʹnnǩiõllsažvuõđ, adoptio, sääʹm ǩiõtt-tuâjai da aazztõkääiʹj pirr

Tän artikkeela leät noorrâm jäänmõsân kuvddlum Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain -podcaastid da tõi neʹttčõõđtõõzzid.

Kuvddâl podcaast: Jie puk oummu vueiʹt leuʹddjed da jiijjâs leeuʹd ij vueiʹt kuullâd – avi vuäitt-a?

Katri Jefremoff da Anna Lumikivi lie jeeʹresâkksa sääʹm-musikkneeʹǩǩ, koin lie siõmmna jeeʹresnallšem jurddi leeuʹd vuâkkõõzzin, leâša seämmanallšem rääʹǩǩesvuõtt leeuʹdid.

Ensimmäinen koltankielinen pitkä fiktioelokuva kertoo kotiseutunsa pakkosuomalaistamisen takia hylänneestä naisesta – ensiesitys New Yorkissa

Katja Gauriloffin ohjaama koltansaamenkielinen Jeʹvida-elokuva saa kesäkuussa maailmanensi-iltansa Tribecan elokuvajuhlilla New Yorkissa. Elokuva nähdään Suomessa syksyllä.

Jeʹvida-fiiʹlm vueiʹvvroolin toobdâs nõõm sääʹmõutstõõzzâst da lääʹdd fiʹlmm-maaiʹlmest – fiiʹlm maaiʹlm vuõssjeäʹǩǩääž ǩieʹssmannust New Yoorkâst

Katja Gaurilooff Jeʹvida-fiiʹlm vueiʹnet vuõss vuâra ǩieʹssmannust Tribeca-fiʹlmmfestivaalâst New York -gåårdest. Lääʹddjânnam fiʹlmmteatteeʹrid Jeʹvida puätt čâhčča.

Kolttakatrillia Ijahis Idja-festivaaleilla 2014.

Kuka saa puhua koltansaamea ja kuinka väärin? Täydellisyyden vaatimus ja juttukavereiden puute rajoittavat uhanalaisen kielen puhumista

Pienten kielten puhujien ongelmana on kielen käyttötilanteiden puute. Ja kun kyseessä on alkuperäiskansan uhanalainen kieli, voi kiistan kohteena olla myös se, kuka saa puhua kieltä.

Irina Spazheva, Arnulf Ingerøyen, Ilkka Korhonen, Hanna-Maaria Kiprianoff.

Aanar da Saujj-Vaʹrjjel kååʹdd alttee Interreg Aurora -ouddčiõlggeemhaʹŋǩǩõõzz sääʹmǩiõl da kulttuur jeälltem diõtt

Lääʹdd da Taar saaʹmi vuäinlmid sääʹmǩiõl da kulttuur jeälltummuž pirr čiõlggeet tän ǩiiđ ääiʹj Aanar da Saujj-Vaʹrjjel kooʹddi Interreg Aurora -ouddčiõlggeemhaʹŋǩǩõõzzâst.

Sääʹmǩiõllsaž čuäjtõõttjid ooʒʒât Yle päärnaiprograammid

Yle ååcc sääʹmǩiõllsaž päärnaid da nuõrid tuejjeed siiskõõzzid päärnaiprograammid. Galaxist peäss tuejjeed programmjååʹđteei tuâj. Jeeʹres älššas čuäjtõõttjid lij še tarbb.

Kõõjjõs: Sääʹmǩiõl määtt ǩeäʹsse Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹd soti-tuâjjlai miõlid

Lappi pueʹrrvââjjamvuuʹdest reâugga jiânnai sääʹm tuâjjla, kook haaʹleʹče mättʼtõõttâd sääʹmǩiõl. Siʹjjid plaaneet ǩiõllmättʼtõõzz.

Leena Fofonoff, Osallisuuskeskus Ainolassa, 11.1.2022 Ivalo.

Kuvddâl podcaast: Saaʹmi puõʹttiäiʹǧǧ lij mâʹte skamminn, koon tääʹsn da kuuskõõzz ouʹdde čuõv da tuäiv

Leena Fofonoff âânn huõl puõʹttiääiʹjest, leâša son kuuitâǥ åskk, što teʹl lij pueʹrmõs äiʹǧǧ saaʹmid.

Kuvddâl podcaast: Sääʹmvuõđâst lij pueʹrmõs puk da jõs ij tõt, de säʹlttkueʹll

Jeeʹresnallšem nääʹl leeʹd sääʹmm lie nuʹt jiânnai ku lie sääʹm-i, da puk tõk lie vuõiʹǧǧest.

Aimo Aikio istuu kitara kädessä graffitiseinää vasten.

Aimo Aikio juátká anarâš- já nuorttâlâškielâlii muusik rähtim – Sämitige kulttuurtorjuuh láá juohhum

Aimo Aikio juátká anarâš- já nuorttâlâškielâlii muusikrähtim

Kooumi vaali eeʹǩǩ – riʹjttai-a saaʹmin perstummuš puki vaali årra?

Eeʹjj 2023 jiõnstet eeʹttiǩ-kåʹddvaalin, sääʹmteʹǧǧvaalin da saaʹmi ouddoummuvaalin.

Heini Wesslin kuvattuna ulkona ja hänellä on koristeltu karvalakki päässään.

Kuvddâl podcaast: Õutstõõzz äʹrbbvuõtt avi jiijjâs persoon – vuäitt-a sääʹmpihttsid da tõi âânnmõõžž oođeed?

Ku maaiʹlm mottai, sääʹmkulttuur še mottai. Leâša mäʹhtt da mõõn jiânnai lij suåvlaž oođeed äʹrbbvuõđlaž aaʹššid, mâʹte sääʹmpihttsid?

Kuvddâl jiõn: Tän da pueʹtti neäʹttel saaʹmi siidsåbbrin saǥstõõlât ouddoummuvaali jäʹrjstummuž da sääʹmvuuʹd ääiʹjpoddsaž aaʹšši pirr

Saaʹmi siidsåbbrid jäʹrjstet tän neäʹttel Čeʹvetjääuʹrest da pueʹtti neäʹttel Njeäʹllmest. Såbbri vääžnmõs äʹšš lij valmštõõttâd taʹnnʼjaž ouddoummuvaalid.

Kuvddâl jiõn: UMK-ǩeâlbb lij eʹpet sueʹvet, Terhi Harju miõlâst laullʼji tääʹss lij pâjjnam

Sueʹvet vaʹlljeet Lääʹddjânnam oudsteei Eurovision laaulǩiõlbbu Uuden Musiikin Kilpailu -laaulǩeâlb finaalâst. Terhi Harju ij ǩiõčč pâi UMK-ǩeâlb, leâša Eurovision laaulǩeâlbb lij täʹrǩǩ suʹnne.

Dosentti Tero Mustonen on tutkinut syksyn ajan mikromuovipitoisuuksia Saamenmaan vesistöissä.

Kuvddâl jiõn: Čeʹvetjääuʹrest älgg eroosiotuâsttamhaʹŋǩǩõs pâʹsslašttâm-mannust, vuõssmõs teâđtempodd piâtnâc

Čeʹvetjääuʹrest tuejjeet taʹnni eroosiotuâsttamtuâj. Haʹŋǩǩõs jääʹrjast vuõssmõs teâđtempoodd Čeʹvetjääuʹr škooulâst piâtnâc 24.2.2023.

Kuvddâl podcaast: Peʹssren sääʹmsooǥǥ peʹssertuâjast – sääʹmpiâr lij jõnn da adoptio pohtt jäänab rääʹǩǩesvuõđ

Adoptio lij ääiʹjben leämmaž peittäʹšš da stramm. Kuuitâǥ tõt vuäitt puʹhtted adoptõsttum oummu jieʹllma jäänab rääʹǩǩesvuõđ.

Ǩiiđ sääʹmǩiõllsaž päärnaiprograammin vueiʹvv-vueʹzzest luâtt da jieʹlli – Unna Junná mäcc televisiooʹje ođđ prograammivuiʹm

Unna Junná ođđ prograamm lie ǩiõččâmnalla täʹlvvmannu 20. peeiʹvest ääʹljeeʹl vuõssaarǥi čiâss 8.35 Yle Areenast, Päärnai Areenast da Yle TV2 -kanaalâst.

Kuvddâl podcaast: Mainsted ij säämas – da ǩii vuäǯǯ mainsted?

Vuäittmõõžž haʹrjjtõõllâd sääʹmǩiõl mainstummuž jie leäkku pukid ǩiõllsiltteeʹjid nuʹt jiânnai. Kuuitâǥ juõʹǩǩ sääʹmǩiõl mainsteei lij vääžnai.

Saaʹmi siidsååbbar-riâžldõk lij leämmaž aktiivlaž da šiõttlõõvvâm ođđ vuõʹjjid, mušttal ođđ näggtõstuʹtǩǩummuš

Sonja Tanhua lij tuʹtǩǩääm näggtõsǩeeʹrjstes saaʹmi siidsååbbar-riâžldõõǥǥ historia, miârktõõzz da vaaiktemnaaʹlid.

Tiina Sanila-Aikio ja hänen kotiporot, Inarissa 26.1.2023.

Miâlggâd 20 eeʹjj ääiʹj dokumeeʹnt ohjjeei seuʹrrji Tiina Sanila-Aikio jieʹllem – ”Jurddji peäʹlest leäm miâlggâd seämma oomaž”

Ritva Torikka lij seuʹrrjam Tiina Sanila-Aikio jieʹllem 2005 eeʹjj rääʹjest. Ååʹn dokumeʹntt Sanila-Aikiost lij vaalmâš da vuõssjeäʹǩǩääž leäi Skábmagovat-fiʹlmmfestivaalâst.

Janica Gauriloff lähikuvassa, podcast mainos.

Kuvddâl podcaast: Ville-Riiko Fofonoff lij sniimmi, kååʹtt tuʹǩǩad jäänmõsân raajjâd Youtube-videoid

Ville-Riiko Fofonoff lij mediasueʹrj mäŋggsiltteei, kååʹtt lij raajjâm juõʹǩǩnallšem fiiʹlmid. Jiijjâs miõlâst son lij vuõss-sââʹjest Youtube-fiʹlmmraajji.

Anni Koivisto ja hänen lapsi päivähoitopaikan pihalla, 13.1.2022 Sevettijärvi.

Sámegielat árrabajásgeassimii váttis gávdnat bargiid – vánhen morašta go Čeavetjávrri giellabeasi doaibma bisánii

Anára ja Eanodaga gielddas stuorra váttisvuohtan lea maid gávdnat sadjásaččaid sámegielat dikšobáikkiide.

Poškâpottâ, alggmeer da báddebahá – Täʹst kuvddleeiǩeâšttõõttmõõžž puäđõõzz! Taa kuldâleijeekišto puátuseh! Dá guldaleaddjigilvvu bohtosat!

Yle Sääʹmm kõõjji kuvddleei sääʹmǩiõl hääʹsǩmõs sääʹnest. Yle Säämi koijâdij kuldâleijein sämikielâ suottâsumos säänijd. Yle Sápmi jearai guldaleaddjiin sámegiela suohttasamos sániid.

Aihe: koltansaame

Uusimmat artikkelit