Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

En vitsvanshjort står på en äng med lupiner.

Satakuntaan myönnettiin hirvien ja peurojen pyyntilupia aiempaa vähemmän

Sekä hirvien että valkohäntäpeurojen määrä on laskenut maakunnassa aiemmasta.

Hirvenmetsästäjä metsässä kiväärin kanssa.

Hirvenkaatolupien määrässä reilu pudotus Pirkanmaalla

Hirvilupamäärä pienentyi, mutta valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä pysyi varsin korkeana.

peura

Valkohäntäpeuraa saa syksyllä metsästää kielletyillä apuvälineillä

Suomen riistakeskus on antanut poikkeusluvan keinovalon ja aseeseen kiinnitettävien yötähtäinlaitteiden käyttöön valkohäntäpeuran metsästyksessä Lounais-Suomessa.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Valkohäntäpeurakantaa halutaan leikata edelleen Etelä-Hämeessä

Luonnonvarakeskuksen viime viikolla julkaiseman kanta-arvion mukaan Suomessa oli talvella 2022–2023 noin 120 000 valkohäntäpeuraa.

Valkohäntäpeuroja kesäisellä rapsipellolla ilta-auringon valossa.

Tehostettu metsästys näyttää tepsivän − valkohäntäpeurojen kanta pieneni

Luonnonvarakeskuksen kanta-arviossa kannan havaittiin laskeneen 13,6 prosenttia viime vuodesta. Rakenne ja alueellinen jakauma ovat pysyneet ennallaan.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Metsäkauriiden saalismäärät laskivat pohjalaismaakunnissa – Rannikko-Pohjanmaalla kaadettujen valkohäntäpeurojen määrä väheni selvästi

Metsäkauriita saalistetaan tasaisesti niin Pohjanmaan kuin Rannikko-Pohjanmaan alueilla. Valkohäntäpeurojen metsästys painottuu alueiden eteläisempiin osiin.

Viidestä lahjana saadusta vasasta on kasvanut eteläiseen Suomeen ainutlaatuisen vahva valkohäntäpeurojen kanta.

Ministeriön selvitys suosittelee valkohäntäpeurojen voimakasta metsästämistä ja ruokinnan lopettamista

Maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä suositellaan myös valkohäntäpeurojen ylläpitoruokinnan lopettamista. Metsästyksen vuoksi houkutteluruokintaa kannattaa jatkaa.

Metsästäjä vie herneitä talviruokintapaikalle.

Syötetäänkö valkohäntäpeuroja liikaa? Metsästäjät kantavat ruokintapaikoille liki 18 miljoonaa kiloa ruokaa

Ruokinnan vaikutus kannan kokoon on kinkkinen selvitettävä. Vaikka ruokinta lisää vasojen määrää, valtaosa valkohäntäpeuroista ammutaan ruokintapaikoilta.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Valkohäntäpeuran metsästys käynnistyi kyttäysjahdilla – poikkeuslupa mahdollistaa tehokkaat keinot jahtiin

Etelä-Hämeen tiheän peurakannan alueella on mahdollista hakea poikkeuslupaa keinovalon ja yötähtäimen käyttöön metsästyksessä.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Hirvieläinten pyyntiluvat vähenivät hiukan Etelä-Hämeessä

Riistakeskuksen mukaan kaikki haetut valkohäntäpeuran pyyntiluvat ja lähes kaikki haetut hirven pyyntiluvat myönnettiin.

Hirviemo ja kaksi vasaa.

Hirvien kaatolupien määrä ja valkohäntäpeurojen saalismäärä kasvavat Kaakkois-Suomessa

Sekä hirvien että valkohäntäpeurojen kanta vaihtelee eri osissa Kaakkois-Suomea.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Varsinais-Suomen hirvieläinten kaatolupien määrässä pientä kasvua

Tavoitteena on maan suurimman valkohäntäkauriin kannan selkeä vähentäminen.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Valkohäntäpeuran kanta saattaisi kasvaa entisestään, jos se luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi

Suomen luonnonsuojeluliitto esitti vastikään, että valkohäntäpeurasta tehtäisiin haitallinen vieraslaji vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomen Metsästäjäliitossa ja Suomen riistakeskuksessa asiaan suhtaudutaan varauksella.

Valkohäntäpeura ja vasa.

White-tailed deer should be classified as invasive species, Finnish conservation group says

Such a change would mean the animals could be hunted year-round, but a hunters' group is opposed to the idea.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

Valkohäntäpeuran kanta pieneni Etelä-Hämeessä

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeuran talvikanta pieneni koko maassa noin 9,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen.

Valkohäntäpeuranaaras metsän laidassa.

MTK vaatii peurakannan karsimista

MTK:n kenttäjohtaja vaatii jo lainsäädännöllisiä muutoksia kannan kasvun hillitsemiseksi etenkin sellaisilla seuduilla, joilla valkohäntäpeurakanta on tiheä.

Suomen luonnossa on tulokaslajeja, kuten valkohäntäpeura, minkki, supikoira, valkoposkihanhi ja villikani joiden sopeutuminen maahamme ei aina ole ongelmatonta.

Väärällä maalla

Miten tulokaslajit ovat vaikuttaneet alkuperäiseen lajistoon

Viidestä lahjana saadusta vasasta on kasvanut eteläiseen Suomeen ainutlaatuisen vahva valkohäntäpeurojen kanta.

Valkohäntäpeura

Suomeen lahjoitetuista vasoista kasvoi vahva peurakanta.