Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Suomen ihastuttavin puu on valittu – Puoli seiskan valitsema saaristomänty löytyy Naantalista

Puoli seitsemän -ohjelman epäviralliseen kilpailuun ilmoitetut puut antavat lohtua ja ovat osa perheiden ja sukujen yhdessäoloa.

Ratikkkareitin varrelle on nyt istutettu ensimmäiset uudet puut Hervannassa

Vanhat suuret puut kaadettiin ratikkatyömaan tieltä.

Kylmyys ruskettaa koivunlehtiä – punainen väri kerää lämpöä ja tehostaa ravinteiden liikkumista

Maassa riittää koivuillekin vettä, vaikka toukokuu onkin ollut kuiva Lapissa. Punainen väri ei siis johdu kuivuudesta, vaan se on rauduskoivujen tapa reagoida hallaöihin.

Koivuallergikkojen ei vielä tarvitse niiskuttaa – kylmä sää voi lykätä koivun kukintaa

Koivun siitepölyä kulkeutuu eteläiseen Suomeen kuitenkin jo muista maista. Herkimmät saavat oireita.

Milder-than-usual pollen season expected

True to the very earliest signs of springtime, pollen season is here again thanks to pollen carried by the wind from continental Europe and southern Sweden.

Valkeassa lumihangessa seisoo täysin vihreä koivu – asiantuntija: "Hyvin harvinaista"

Kotkan keskustassa sijaitseva koivu ei ole hätkähtänyt pakkasta eikä lunta. Sen lehdet ovat yhä täydessä kesäloistossa.

Täydellisen ruskan metsästys – Lähetä kuva syksyn väriloistosta

Puiden valmistautuminen talven lepokauteen on käynnistynyt. Lähetä meille kuva puiden värityksestä joko sosiaalisen median tai artikkelissa olevan linkin kautta.

Sienitauti kellastuttaa ja pudottaa koivunlehtiä keskellä kesää

Heinäkuussa putoavat keltaiset, tummapilkkuiset koivunlehdet kielivät sienitaudista. Havaintoja on tehty ympäri Suomea. Kesän lämpö ja kosteus ovat olleet otollisia koivunruskolaikkutaudille, josta koivut kärsivät viime kesänäkin.

Lehtipuiden nimet ovat vanhaa perua

Mistä tulevat suomalaisten lehtipuiden nimet?

Riippakoivun risuista syntyy kranssi ja kaisloista enkeli – luonto on askartelijalle aarreaitta

Monet perinteiset joulukoristeet syntyvät luonnonmateriaaleista, esimerkiksi havuista tai oljista. Tosi askartelija osaa hyödyntää luonnon tarjoamat ilmaiset tarvikkeet monipuolisesti. Aina ei tarvitse lähteä edes metsään asti, sillä askartelijalle löytyy aarteita kotipihaltakin.

Koivuja syövien hyönteisten määrä lisääntynee ilmaston lämpenemisen takia

Tänään Joensuussa tarkastettava Kaisa Heimosen väitös tutkii ilmaston lämpenemisen vaikutuksia rauduskoivun hyönteistuhoalttiuteen. Siirtoistutuskoe paljasti muun muassa, että tulevaisuudessa koivujen hyönteistuhot lisääntyvät.

Väitös: Koivujen hyönteistuhot lisääntyvät ilmaston lämmetessä

Tuoreessa väitöstutkimuksessa istutettiin rauduskoivuja alkuperäistä kasvualuetta etelämmäksi. Näin pyrittiin kuvaamaan tulevaisuuden lämpimämpiä olosuhteita.

Tammesta kestovihta – "Lehdet eivät tipu sitten millään"

Ennen vanhaan saunavastalla oli suurempi merkitys. Sen lisäksi, että koivunlehden saippua-aineet puhdistivat oikean saippuan puutteessa, saattoi vastalla saada rakkaudenkin syttymään. Venäjällä saunavasta syntyy tammenoksista.

Atte on satojen saunavastojen mies: Näin teet aidon savolaisen vastan!

Itäsuomalaiset vastovat, kun taas lännessä vihdotaan. Osa suomalaisista vannoo rauduskoivun nimeen ja osa suosii eritoten hieskoivua. Joku sitoo kumilenkillä kun taas toinen kiinnittää vastansa koivunoksalla. Koulukuntia saunavihdan ympärillä riittää, mutta tässä yhdet ohjeet täydellisen vastan rakentamiseen.

Hakkuiden vähentäminen ja lehtipuiden suosiminen vähentävät ilmaston lämpenemistä

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmasto lämpenee, jos metsiä hakataan nykyistä enemmän. Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimuksen mukaan lisääntyvät metsävarat puolestaan viilentävät ilmastoa.

Supisuomalainen pihakoivu antaa ihmiselle suojaa – ja juuret

Koivu = Suomi. Molemmat ovat kauneimmillaan juuri nyt, kun hiirenkorvat tulevat. Koivu on kansallismaisemaan kuuluva kasvi valkoisine runkoineen, kuvailee hortonomi Tapio Ykspetäjä.

Sopeutumiskyvyn mestari superkoivu kestää ilmastonmuutoksenkin

Luonnonvarakeskuksen tutkimusasema on saanut aikaan superkoivun. Superkoivu takaa huomattavasti paremman tuotoksen kuin luonnonvaraiset rauduskoivumme, ja myös teollisuus tulee mitä ilmeisimmin olemaan siitä kiinnostunut. Koivua on jalostettu muun muassa ilmastonmuutoksen varalle.

Sienitauti runtelee ruskan värejä

Ruska on tänä syksynä jäänyt varsin hailakaksi. Metlan erikoistutkija Risto Jalkanen kertoo, että syynä ovat erilaiset sienitaudit, jotka vaivaavat puita erityisesti etelässä. Pohjoisessa Lapissa ruska on ollut värikäs.

Paras vasta joulusaunaan syntyy juhannuksen jälkeen

Saunavihtoja voi pakastaa kesällä kerralla enemmänkin. Parhaat pakastevastat tulevat koivuista kesäkuun loppupuolella.

Näin teet itse saunavihdan

Oikeaoppinen juhannussauna kruunataan usein saunavihdalla. Vaasalainen Juhani Rautakoski neuvoo, miten saunavihta syntyy tumpeloltakin helposti. Tarvitaan vain nuorta koivua, kaksi kättä ja puukko.

Saunavastan "Chanel No. 6" ja vihreän tuoksun salaisuus

Suomen kesä on tuoksuja pullollaan, mutta kaikkien tuoksujen äiti lienee kiistatta juhannusvastan sakean vihreä parfyymi. Tämä "Chanel 6" tuoksuu lukemattomissa saunoissa jälleen keskikesän juhlan kunniaksi lähivuorokausien ajan - mutta mikä siinä oikeastaan tuoksuu? Ja kuinka syntyy tutkitusti paras juhannusvasta?

Saunavihdan tekijä rikkoo usein lakia

Koivunoksia ei saa repiä mistä metsästä tahansa, vaan niiden katkomiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

Bussilipun hinnalla ihailemaan Aasian kasveja

Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa kasvavat sulassa sovussa eksoottinen pajunlehtimagnolia ja supisuomalainen rauduskoivu. Puutarhassa selvitetään, miten muiden mantereiden kasvit sopeutuvat pohjolan ilmastoon.

Savolainen ohje saunavastan tekoon: "Ihan ite kukkii minkäkokosella vastalla haluaa pieksee ihtensä"

Siilinjärveläinen vastamestari ohjeistaa juhannuskansaa saunavastan tekotarpeiden ja vastan pituuden valinnassa sekä hauduttamisessa.

Siinäpä vasta oiva vihta! Näin teet itse täydellisen juhannusvihdan

Kätevä emäntä tai isäntä tekee saunavihtansa tai -vastansa itse. Tarvitset puolisen tuntia aikaa, nipun koivun oksia ja sakset. Sitten vain opettelemaan!

Vihta vai vasta? Ihan sama, kunhan se juhannussaunassa on

Kesällä ei kannata kiistellä siitä, onko koivun oksista tehty kylpemisväline vasta vai vihta. Kokeneen vastantekijän mielestä on tärkeintä, että sellainen on ylipäätään tehty. Juhannuksena voi tehdä erilaiset vastat monen kylpijän makuun.

Suomalaismetsien superfood odottaa ottajaansa

Ajankohta on parhaillaan otollinen koivumahlan talteen keräämiseksi. Terveellinen mahla taipuu niin kuohujuomaksi kuin kosmetiikan pohjaksi. Suomessa metsienherkku on kuitenkin lähinnä kotitarvekäytössä.

Ruoan puute tuo tikkalinnut pihapiireihin

Ruokintapaikoilla käy hyörinä, vaikka pakkasen takia linnut eivät ole joutuneet kärvistelemään vielä lainkaan. Ruoka maistuu ja aina välillä pihan linnustoa seuratessa jää itsekin ihmettelemään niiden käyttäytymistä.

Koivu

Koivu

Miksi puu ei luovu lehdistään?

Syksy ei pure kaikkiin pihan puihin samalla voimalla. Aina löytyy sitkeitä sissejä, jotka pitävät lehdistään kiinni, vaikka kuinka tuuli tuivertaisi.

Koivuissa tavallista enemmän siemeniä

Koivu tuottaa runsaasti siemeniä joka toinen tai kolmas vuosi. Tänä vuonna ilmastolliset olosuhteet ovat olleet niin suosittuja, että koivut notkuvat siemennorkkoja.

Ärhäkkä virustauti tappaa kaupunkikoivuja

Koivuissa leviävä virus on saastuttanut puita joka puolella maata. Viruksen seurauksena koivujen lehdet näivettyvät, kasvu hidastuu ja puu kuolee ennen aikojaan. Muuntautumiskykyinen virus voi tarttua myös muihin lehtipuihin.

Murtovarkaat iskivät Janakkalassa ja Hämeenlinnassa

Poliisi pyytää havaintoja mahdollisesti polkupyörillä liikkuneista tyhjillään olleisiin omakotitaloihin murtautuneista varkaista.

Urbaani puu on nimetön

Asvalttiviidakonkin keskellä kerrostaloparvekkeen voi kuvitella sijaitsevan metsän siimeksessä, kun puu sijaitsee sopivasti. Mutta tunnistaako kaupunkilainen puun ja pitäisikö tunnistaa?

Juhannusvihdan malli on makuasia

Sauna ja vihta kuuluvat perisuomalaiseen juhannusidylliin. Osa vihtojista on kovinkin tarkka pesuvälineensä materiaalista, mallista ja jopa nimestä. Toisille taas yksityiskohdat ovat sivuseikka, tärkeämpää on, että väline toimii.

Ylen toimittajat VASTAtusten

Yle Pohjois-Karjalan toimittajat ottivat härkää sarvista ja uhmasivat sydänkesän herkintä käyttöesinettä, vastaa. Viisi toimittajaa teki juhannusvastansa täysin oman halunsa mukaan piittaamatta yleisestä mielipiteestä.

Juhannusvihdan pyöräyttää helposti itsekin

Nuorista rauduskoivujen oksista saa oivan vihdan yksinkertaisin ohjein. Kun oksat on haettu, vihta syntyy nopeimmillaan muutamassa minuutissa.

Peltojen metsitysinto laantuu Kainuussa

Peltoja metsitetään murto-osa takavuosien määrästä. Syy innon laantumiseen löytyy metsitystuloksen epävarmuudesta ja rahan puutteesta. Myyrien lisäksi metsitettyjen peltojen puuntaimia tuhoavat hirvet.

Näin syntyy aito juhannusvihta

Vihdantekijät alkavat olla katoavaa kansanperinnettä, mutta muutama sellainen löytyy vielä Kymenlaaksostakin. 81-vuotias Seppo Töytäri on tehnyt vihtoja sodasta saakka.

Rauduskoivusta tulee paras vasta

Tuoksuva koivuvasta on osa suomalaista juhannusta. Saunavastan teko on taitolaji ja erikoisesti pannan tekeminen kysyy taitoa.

Parhaat vastat sidotaan Ellin päivän aikaan

Mikkeliläinen Elli Tenkanen on tehnyt vastoja yli neljäkymmentä vuotta. Parhaat vastat sidotaan juhannuksen jälkeen, kun koivunlehti on tarpeeksi suuri ja kestää kovempaakin vihtomista.

Puut säästyivät pahimmilta talvituhoilta

Lapin puut näyttävät selvinneen vähillä vaurioilla kovasta talvesta. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan poikkeuksellisen kylmä viime talvi vahingoitti lähinnä hieskoivuja.

Tuomi on nopein lehtien kasvattaja

Puiden lehdet kasvavat keväisin vauhdilla. Kasvatuksen nopeuskilpailun voittaa tuomi ja hyvänä kakkosena tulee koivu, kertoo biologi Janne Lampolahti. Ne satsaavat hänen mukaansa elämän laatuun nyt kovasti ja kasvattavat lehtiä ja kukkia samaan aikaan.

Koivut vihertävät etuajassa

Hies- ja rauduskoivuihin ilmestyivät hiirenkorvat eteläisimmässä Suomessa jo huhtikuun lopussa. Edellisen kerran sama vaihe saavutettiin yhtä aikaisin vuonna 2002.

Koivun lehdet ennättivät aikaisin hiirenkorvalle

Koivun lehdet tulivat hiirenkorvalle Etelä-Suomessa tänä keväänä poikkeuksellisen aikaisin. Yhtä aikaisin koivu on ollut hiirenkorvalla viimeisen kymmenen vuoden aikana vain vuonna 2002.

Koivut jo hiirenkorvilla Etelä-Suomessa

Hies- ja rauduskoivun lehdet ovat tulleet tänä vuonna hiirenkorvalle eteläisimmässä Suomessa jo huhtikuun viimeisinä päivinä. Yhtä aikaisin koivu on ollut hiirenkorvalla viimeisen kymmenen vuoden aikana vain vuonna 2002.

Hirvet voivat estää lehtipuiden uusiutumisen

Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa on havaittu, että rauduskoivut jäävät alle metrin mittaisiksi siellä, missä hirvet pääsevät syömään niitä vapaasti. Sen sijaan lehtipuut uusiutuivat nopeasti alueilla, joilta hirvet oli aidattu pois.

Koivikoita pitäisi harventaa nykyistä tiuhemmin

Keski-Suomessa arviolta joka viides metsässä kasvava puu on koivu. Koivutukin menekki on hyvä ja hinta erinomainen, mutta harvennuksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Koivun pitää kasvaa havupuita harvemmassa, koska se on valopuu.

Tehokkaista hirvikarkotteista pulaa metsissä

Metsänomistajat kaipaavat tehokkaita hirvenkarkotusaineita. EU:n kasvinsuojelulainsäädäntö rajoittaa aineiden käyttöä - metsäasiantuntijat pitävät määräyksiä liian tiukkoina. Suomessa on saatu hyviä kokemuksia uudesta karkotusaineesta, mutta sen todellisesta tehosta on vielä vähän tietoa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle