Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Uhanalaisia tunturikoivuja tutkitaan harvinaisen laajasti – Metsähallituksen tutkijaryhmä liikkuu Pohjois-Lapissa

Myös poroaitakeskustelusta tunnettu Mallan luonnopuisto on yksi kohteista, jossa tarkastellaan tunturimittarituhoja.

Tutkimus: Vähälumiset talvet suosivat koivuja, mutta männyn taimet kärsivät

Lumettomuus ei vaikuttanut koivujen selviytymiseen, mutta ilman lumen suojaa mäntyjen taimet kärsivät pahoja vaurioita.

Lehdet puissa pitkään

Lehdet ovat olleet Etelä-Suomessa puissa joitakin viikkoja tavanomaista pidempään.

Tuhohyönteiset leviävät Lappiin ilmaston lämmetessä – tunturikoivun hyvinvointi veitsenterällä

Pohjois-Lapissa havaitaan yhä uusia tunturikoivun tuholaisia ilmaston lämmetessä.

Kylmyys ruskettaa koivunlehtiä – punainen väri kerää lämpöä ja tehostaa ravinteiden liikkumista

Maassa riittää koivuillekin vettä, vaikka toukokuu onkin ollut kuiva Lapissa. Punainen väri ei siis johdu kuivuudesta, vaan se on rauduskoivujen tapa reagoida hallaöihin.

Tunnistatko käärmekuusen, siperiansembran, makedonianmännyn tai douglaskuusen? Riihimäelle istutettiin Suomi 100 -metsä

Riihimäellä kasvaa tulevina vuosina taimikosta erikoinen puistometsikkö, jossa voi tutustua eksoottisiinkin puulajeihin.

Koivuallergikkojen ei vielä tarvitse niiskuttaa – kylmä sää voi lykätä koivun kukintaa

Koivun siitepölyä kulkeutuu eteläiseen Suomeen kuitenkin jo muista maista. Herkimmät saavat oireita.

Koivu kukkii vaisusti jo kolmatta vuotta putkeen – allergikoille tulossa tavanomaista helpompi kevät

Tämä kevät on jo kolmas peräkkäinen vuosi, kun koivu kukkii vaatimattomasti. Yksittäistä syytä heikkoon kukintaan ei ole.

Milder-than-usual pollen season expected

True to the very earliest signs of springtime, pollen season is here again thanks to pollen carried by the wind from continental Europe and southern Sweden.

"Hyvä, halpa ja helppo" – lähiraaka-aine on biojalostamoiden elinehto

Suomen soilla vilkkaasti versova hieskoivu voisi tuoda helpotusta biojalostamoiden raaka-ainetarpeeseen. Yksi valkorunkoisen puun mahdollinen käyttäjä voisi olla kiinalainen Kaidi, joka suunnittelee miljardilaitosta Kemiin.

Lehtipuiden nimet ovat vanhaa perua

Mistä tulevat suomalaisten lehtipuiden nimet?

Tutkija: Porojen kesälaidunnus estää hallamittarin syömien koivikkojen toipumisen

Norjan puolen tunturikoivuista vajaa puolet on elossa, kun Suomen puolella koivuista pahimmillaan vain neljä prosenttia on hengissä. Norjan puolella porot viedään kesäisin laiduntamaan rannikolle ja mittarin vaurioittamat koivut saavat rauhassa elpyä.

Tutkija: Hallamittarin uusi joukkoesiintymä todennäköinen Lapissa

Norjan Varangin- ja Tenovuonoissa havaittu massaesiintymä syö nyt tunturikoivujen lehdet samoilla paikoilla kuin kymmenen vuotta sitten. Hallamittarin massaesiintymäalue mahdollisesti laajenee.

Juhannusvihdan sidontavinkit hukassa? Katso mallia täältä

Moni nappaa koivuvihdan tai -vastan - asuinpaikasta riippuen - mukaansa juhannussaunaan. Soinilainen "renki", vanhoja perinteitä arvostava Antti Piipponen, näyttää mallia, miten vihta sidotaan oikeaoppisesti.

Atte on satojen saunavastojen mies: Näin teet aidon savolaisen vastan!

Itäsuomalaiset vastovat, kun taas lännessä vihdotaan. Osa suomalaisista vannoo rauduskoivun nimeen ja osa suosii eritoten hieskoivua. Joku sitoo kumilenkillä kun taas toinen kiinnittää vastansa koivunoksalla. Koulukuntia saunavihdan ympärillä riittää, mutta tässä yhdet ohjeet täydellisen vastan rakentamiseen.

Supisuomalainen pihakoivu antaa ihmiselle suojaa – ja juuret

Koivu = Suomi. Molemmat ovat kauneimmillaan juuri nyt, kun hiirenkorvat tulevat. Koivu on kansallismaisemaan kuuluva kasvi valkoisine runkoineen, kuvailee hortonomi Tapio Ykspetäjä.

Lapissa näyttävä ruostevuosi – onko hieno ruskasyksy siksi menetetty?

Erikoinen kesä on suosinut erilaisten sienitautien leviämistä Lapissa metsissä. Näkyvin sienitauti on kuusensuopursuruoste joka on vaurioittanut kuusien nuorimman neulasvuosikerran eli tämän kesän vuosikasvun Etelä-Lapin vaara-alueilla ja laikuttaisesti muuallakin Lapissa. Ruostesienet ovat vaivanneet useita muitakin puulajeja.

Näin teet itse saunavihdan

Oikeaoppinen juhannussauna kruunataan usein saunavihdalla. Vaasalainen Juhani Rautakoski neuvoo, miten saunavihta syntyy tumpeloltakin helposti. Tarvitaan vain nuorta koivua, kaksi kättä ja puukko.

Saunavastan "Chanel No. 6" ja vihreän tuoksun salaisuus

Suomen kesä on tuoksuja pullollaan, mutta kaikkien tuoksujen äiti lienee kiistatta juhannusvastan sakean vihreä parfyymi. Tämä "Chanel 6" tuoksuu lukemattomissa saunoissa jälleen keskikesän juhlan kunniaksi lähivuorokausien ajan - mutta mikä siinä oikeastaan tuoksuu? Ja kuinka syntyy tutkitusti paras juhannusvasta?

Pakkanen pilkkoo puita

Kovat paukahdukset ovat kaikuneet tänä talvena metsissä ja pihapiireissä. Pitkän kostean ja leudon jakson jälkeen tammikuussa nopeasti kiristynyt pakkanen yllätti monet puut.

Turun seudulta löytyi tieteelle uusi pistiäislaji

Vainopistiäisten heimoon kuuluva laji elää ainakin tunturimittariperhosen toukkien sisällä heikentäen tunturimittarikantoja. Laji on merkittävä tuhoeläin Lapissa, jossa se saattaa huippuvuosina, kuten tänä kesänä, syödä tunturikoivujen lehdet valtavilta alueilta.

Siinäpä vasta oiva vihta! Näin teet itse täydellisen juhannusvihdan

Kätevä emäntä tai isäntä tekee saunavihtansa tai -vastansa itse. Tarvitset puolisen tuntia aikaa, nipun koivun oksia ja sakset. Sitten vain opettelemaan!

Vihta vai vasta? Ihan sama, kunhan se juhannussaunassa on

Kesällä ei kannata kiistellä siitä, onko koivun oksista tehty kylpemisväline vasta vai vihta. Kokeneen vastantekijän mielestä on tärkeintä, että sellainen on ylipäätään tehty. Juhannuksena voi tehdä erilaiset vastat monen kylpijän makuun.

Koivun siitepölyä oli Kaakkois-Suomessa ennätyksellisen vähän

Ensimmäistä kertaa Kaakkois-Suomen mittaushistorian aikana koivun siitepölyä oli vähemmän kuin lepän siitepölyä.

Tunturikoivu puolustautuu ovelasti

Tunturikoivut ovat hyviä suojautujia tuholaisia vastaan. Tunturimittareiden järsimät koivut kehittävät lehdissään vasta-ainetta, joka voi estää seuraavan mittareiden hyökkäyksen, käy ilmi Turun yliopistossa perjantaina tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Koivu

Koivu

Miksi puu ei luovu lehdistään?

Syksy ei pure kaikkiin pihan puihin samalla voimalla. Aina löytyy sitkeitä sissejä, jotka pitävät lehdistään kiinni, vaikka kuinka tuuli tuivertaisi.

Koivuissa tavallista enemmän siemeniä

Koivu tuottaa runsaasti siemeniä joka toinen tai kolmas vuosi. Tänä vuonna ilmastolliset olosuhteet ovat olleet niin suosittuja, että koivut notkuvat siemennorkkoja.

Ärhäkkä virustauti tappaa kaupunkikoivuja

Koivuissa leviävä virus on saastuttanut puita joka puolella maata. Viruksen seurauksena koivujen lehdet näivettyvät, kasvu hidastuu ja puu kuolee ennen aikojaan. Muuntautumiskykyinen virus voi tarttua myös muihin lehtipuihin.

Juhannusvihdan malli on makuasia

Sauna ja vihta kuuluvat perisuomalaiseen juhannusidylliin. Osa vihtojista on kovinkin tarkka pesuvälineensä materiaalista, mallista ja jopa nimestä. Toisille taas yksityiskohdat ovat sivuseikka, tärkeämpää on, että väline toimii.

Ylen toimittajat VASTAtusten

Yle Pohjois-Karjalan toimittajat ottivat härkää sarvista ja uhmasivat sydänkesän herkintä käyttöesinettä, vastaa. Viisi toimittajaa teki juhannusvastansa täysin oman halunsa mukaan piittaamatta yleisestä mielipiteestä.

Ruskan hehkua ehtii vielä ihailla

Ruskan värit loistavat puissa ja pensaissa nyt eteläisessä ja Keski-Suomessa helakoimmillaan. Värihehkun punaiset ja keltaiset sävyt vaihtelevat kasvilajien ja alueiden mukaan.

Tuohesta on moneksi

Tuohi taipuu taitavan käsissä koriste-esineeksi ja käyttötavaraksi. Rauman Vasaraisilla tuohta punovan Mikko Siltalan mukaan vain mielikuvitus on rajana. - Tuohesta voi tehdä melkein mitä vaan, koreja ja virsuja ja ennen vanhaan tehtiin vesikattojakin tuohesta. Se on niin monikäyttöinen tuote.

Parhaat vastat sidotaan Ellin päivän aikaan

Mikkeliläinen Elli Tenkanen on tehnyt vastoja yli neljäkymmentä vuotta. Parhaat vastat sidotaan juhannuksen jälkeen, kun koivunlehti on tarpeeksi suuri ja kestää kovempaakin vihtomista.

Näin teet vihdan kesäsaunaan

Saunavihdan tekoon tarvitaan vain koivunoksia ja puukko. Toinen vannoo raudus-, toinen hieskoivun nimeen. Pörröistä vihtaa kannattaa välttää. Sitominen on oma taitonsa.

Puut säästyivät pahimmilta talvituhoilta

Lapin puut näyttävät selvinneen vähillä vaurioilla kovasta talvesta. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan Risto Jalkasen mukaan poikkeuksellisen kylmä viime talvi vahingoitti lähinnä hieskoivuja.

Koivut jo hiirenkorvilla Etelä-Suomessa

Hies- ja rauduskoivun lehdet ovat tulleet tänä vuonna hiirenkorvalle eteläisimmässä Suomessa jo huhtikuun viimeisinä päivinä. Yhtä aikaisin koivu on ollut hiirenkorvalla viimeisen kymmenen vuoden aikana vain vuonna 2002.

Sinisessä valossa kasvaa matalammaksi

Oulun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan sininen valo vaikuttaa kasvien pituuskasvuun. Esimerkiksi mänty kasvaa pohjoisessa lyhyemmäksi, koska pohjoisessa valo on sinisempää kuin etelässä.

Juhannussaunan vihta sidotaan oikeaoppisesti oksalla

Kurikan sotaveteraanit tekivät vihtakökässä tukijoukkoineen 500 koivukimppua juhannukseksi. Vaikka vihdan voi tehdä makunsa mukaan pitkäksi tai paksuksi, tulee se Kurikan vihtamestareiden mukaan solmia oikeaoppisesti oksalla.

Vihta on juhannussaunan kunkku

Sysmäläinen Onni Salonen on hallitseva vihdanteon maailmanmestari vielä heinäkuun puoleenväliin asti. Hän sanoo tekevänsä nimenomaan vihtoja, ei vastoja, ja vihdan sidontaan käytetään tietenkin nidettä eli vitsasta. Näin Onni Salonen vaalii ikiaikaisia vihdanteon perinteitä.

Tuholaiset kaluavat koivuja etelärannikolla

Koivujen lehdet on syöty paikoitellen kokonaan. Muun muassa Salossa tuhoja on ollut erityisesti rauduskoivikoissa. Asialla on ollut lähinnä lumimittarin toukka.

Otsonikadon vaikutuksia tutkittu puuttellisilla malleilla

Otsonikadon vaikutusten tutkimus pohjautuu osittain puutteellisiin malleihin. Asia selviää Jyväskylän yliopistossa tänään tarkastettavasta Titta Kotilaisen väitöksestä, johon on kartoitettu otsonikadon seurauksien tutkimusta.

Suopursu on varsinainen tehokarkotin

Isoäidin perinteinen tapa laittaa ullakolle suopursun oksia suojaamaan villavaatteita ja turkiksia koituhoja vastaan oli toimiva. Uusi suomalainen tutkimus myös osoittaa, että kasvit tuottavat erilaisia kemiallisia puolustusyhdisteitä. Niillä ne suojautuvat ympäristön uhkia vastaan.

Kasvit taistelevat yhdessä tuholaisia vastaan

Kasvit tekevät usein yhteistyötä taistellessaan tuholaisia vastaan. Suomalaistutkimuksen mukaan monet kasvit näyttävät voivan käyttää samassa eliöyhteisössä kasvavan naapurikasvin tuottamia kemiallisia yhdisteitä hyväksi puolustautuessaan omia tuholaisiaan vastaan.

Pakkanen piinaa tunturikoivun tuhoajia

Kovat pakkaset saattavat pelastaa Ylä-Lapin tunturikoivikot lehtiä syöviltä mittareilta. Halla- ja tunturimittarin munat kuolevat 35-36 asteen pakkasessa.

Appiukon visakoivut osoittautuivat visaisiksi kasvatettaviksi

Olli Backmanin palstalla kasvaa visakoivuja. Kasvatustehtävä on tullut hänelle perittynä. Työtä riittää, mutta tienestit ovat vähissä.

Näin syntyy maailman paras vihta!

Vihta tai vasta, oli nimitys kumpi tahansa, on oleellinen osa juhannussaunontaa. Vuoden 2000 vihdanteon maailmanmestari Jaakko Porrasmäki kävi näyttämässä mallia viuhdontavälineen tekoon.

Arttu Ruuskanen sitoo saunavastoja suurella sydämellä

Keskikesän juhlaan kuuluu juhannussauna. Saunavastan ostajat ovat nyt liikkeellä.

Vihdansitomistyylillä on väliä

Suomalaiseen kesäsaunaan kuuluu olennaisena osana myös vihta. Asiantuntijan mukaan ei ole lainkaan sama, miten koivunoksat on kimpuksi aseteltu ja sidottu.

Koivuja vaivaava virus leviää

Koivuja vaivaava kierrelehtitauti leviää voimakkaasti Meri-Lapissa. Metlan erikoistutkija Risto Jalkanen kertoo, että kirsikankierrelehtivirukseen ei ole muuta lääkettä kuin kaataa sairastunut puu ja istuttaa sen tilalle uusi.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle