Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Sääntö-Suomi laittoi pienyrittäjän ahtaalle – nyt panimossa poreilee teekattila ja pakurilla maustettua olutta saa taas myydä

Luontoyrittäjien mielestä viranomaiset tulkitsevat elintarvikkeita koskevia pykäliä eri tavoin. Se harmittaa heitä.

Katajanmarja on oikeasti käpy – koskeeko jokamiehenoikeus sitä silti?

Jokamiehenoikeus houkuttelee ristiriitaisiin tulkintoihin. Kotimaisten ginien menestys on siivittänyt katajanmarjojen kysyntää.

Hämeessäkin on istutettu puihin pakurisieniä

Pakurisienen istutusta kutsutaan ymppäykseksi. Luonnossa pakurikääpä voi syntyä vaikka oksanarpiin.

Keskiviikko 22.5.2019 (tv)

Eurovaalien ennakkoäänestys loppui tiistaina. Helsingin kaupunginosilla on oma identiteetti. Suomalainen pakurikääpä on suosittua ulkomailla. Toukokuussa on ollut paljon siitepölyä. Säätiedot.

Metsissä voisi muhia miljoonien omaisuus – metsänomistajat lämpiävät hitaasti pakurin kasvatukselle

Aasiassa on kova kysyntä kasvatetulle pakurille, mutta metsänomistajia epäilyttää, häviävätkö pakurin markkinat samalla tavalla kuin aikoinaan visakoivun. Riski houkuttaa silti sijoittajia, jotka ovat ostaneet koivikoita pakurin kasvatusta varten.

Syysmyrskyt riepottelevat pihapuita – näin teet pihastasi myrskyvarman

Kuivat oksat kannattaa karsia pois ja mahdolliset käävät tutkia tarkoin.

Taivutko pakurikääpään tai Lemminkäisen asentoon? Metsäjooga yhdistää luonnon ja joogan hyödyt

Metsäjooga syntyi terveyslehden vitsistä, mutta vakiintui suomalaiseksi joogalajiksi. Joogaohjaaja Mia Jokiniva yllättyi lajin saamasta innostuneesta vastaanotosta.

Huippuarvokkaalle pakurille etsitään uusia kasvattajia – metsänomistajille tarjolla mojovat lisätulot

Laaja pakurinviljely pitäisi saada jalalle nyt, koska Kaakkois-Aasian markkinoilla on valtava imu, sanoo Pro Pakuri Finlandin puheenjohtaja Hannu Piispanen.

Luonnontuotteille oma keräyslupa - Metsähallituksen uusi lupa mahdollistaa muun muassa pakurin ja kuusenkerkän keräämisen

Pelkästään Ylä-Lappiin myytävällä luvalla saa kerätä myös eräitä muita luonnontuotteita.

Top five mistakes newbies should avoid in Finnish forests

In Finland and the wider Nordics, public access to open land is much broader than in many other countries. As people fan out across the forests in search of seasonal berries and mushrooms, it’s important to know what's allowed and what's not. Yle News compiled a list of five common mistakes novices often make when they take to the wild.

Tervolaan perustettiin pakuriviljelmä – Louen koivikossa itää 500 pakurialkiota

Pakurikääpä itää Lappian Louen koivikossa ja ensimmäinen sato on korjattavissa noin 5-6 vuoden kuluttua.

Puisto-osasto kaataa huonokuntoisia puita katujen varsilta Rovaniemellä

Puissa on monenlaisia lahottavia tauteja.

Tuuli voi puhaltaa rakkaan puuvanhuksen nurin – Mistä tietää miten puu voi?

Talon nurkalla seisovalla vanhalla puulla on tunnearvoa. Tuulen yltyessä mielessä käy, kestääköhän vanhus vielä?

Vanajan hautausmaalta kaadetaan vaurioituneet koivut pois

Vanhojen koivujen tilalle istutetaan ensi keväänä uudet taimet.

Tutkijat kehittävät viljelymenetelmiä, joilla saadaan metsistämme "kantosienituloja"

Pakurikäävän koeviljelystä on saatu niin rohkaisevia tuloksia, että tutkijoita kiinnostaa ruoka- ja erikoissienten laajamittainen ja suunnitelmallinen viljely maamme metsissä. Sienten keräily on mukava ja joillekin jopa tuottoisa harrastus, mutta nyt maanomistajille halutaan merkittäviä ja jatkuvia "kantosienituloja" esimerkiksi lampaankäävästä, koivunkantosienestä, osterivinokkaasta ja lakkakäävästä.

Pakurin terveysvaikutukset alkavat vahvistua – Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan tulehdusta hillitseviä vaikutuksia

Luonnonvarakeskuksen pakurista tekemissä tutkimuksissa etsitään tietoa sen hyvistä terveysvaikutuksista. Tähänastisten tulosten mukaan pakuri on koeputkessa hyvä jarru tulehduksille. Niillä taas on yhteys muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja verisuonten ahtautumiseen.

Tutkijat kesyttivät oikukkaan pakurin – keinoviljelystä luvassa valtavat markkinat

Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa kehitetyt pakurikäävän siirrosteet eli pakuriympit ovat tutkimuksen täysosuma. Puihin keinotekoisesti istutetut ympit ovat lähteneet koetiloilla kasvuun. Pakurin viljely avaa huikeat vientinäkymät muun muassa Kauko-Itään.

Vaihtaisitko aamusumppisi näihin terveellisiin vaihtoehtoihin?

Aamukahvi kuuluu useimpien suomalaisten rutiineihin niin oleellisena osana, että sen vaihtaminen "korvikkeeseen" voi tuntua ylittämättömältä. Raikkaita ja terveellisiä vaihtoehtoja aamusumpille on useita - testasimme muutamia.

Pakurin keinotekoinen viljely näyttäisi olevan mahdollista

Viime syksynä lähes 200 koetilalla istutettiin sienirihmastoa sisältäviä puutappeja eli pakuriymppejä koivuihin. Itä-Suomen yliopistolla on saatu alustavia tuloksia siitä, kuinka ympit ovat kehittyneet.

Koivu voi olla kultakaivos – pakurikäävällä rikkautta ja terveyttä

Se voi ehkäistä syövän ja tulehduksen. Se tekee ihon kauniiksi. Pakurikäävän vaikutuksista on montaa hyvää väitettä. Satoja vuosia Aasiassa, Siperiassa ja myös Suomessa käytettyä luonnontuotetta yritetään nyt viljellä keinotekoisesti. Koetiloja on lähes kaksisataa Etelä-Savosta Sodankylään ulottuvalla alueella. Eikä ihme – pelkän pakurijauheen hinta on yli kaksisataa euroa kilolta.

Vain harva superfoodiksi väitetty tuote on todella superfoodia

Esimerkiksi hittituotteiksi kohonneet goji-marjat ja MCT-öljy eivät ole todellisuudessa superfoodia. Tuotteen väittäminen superfoodiksi on laitonta, ellei sille ole haettu terveysväitettä johonkin tiettyyn terveysalueeseen liittyen. Pitkäaikaiskäytössä tutkimattomista elintarvikkeista voi olla terveydelle haittaa.

Harvinainen orkidea kukkii Lapin kylmässä juhannuksessa

Harvinainen tikankontti, Suomen suurin orkidea kukkii kylmällä juhannusviikolla Ylitorniolla vanhan metsän kätköissä. Kukan keltainen trooppinen uhkeus hätkähdyttää. Varsinkin kun kukan näkee ensimmäistä kertaa suurten kuusien ja vanhenevien pakurikääpäisten koivujen suojaamassa rinnelehdossa.

Nyt on paras hetki juoksuttaa koivunmahlaa

Koivunmahlan terveysvaikutuksia ei ole arvioitu tieteellisesti Euroopassa. Jos kansallispuusta juoksutettu neste kuitenkin kiinnostaa, sitä saa käyttöönsä melko helposti. Ennen hiirenkorvien puhkeamista on paras hetki. Järkevintä on porata reikiä omiin puihin.

Metsuri neuvoo: näin tunnistat riskipuut

Eino-myrsky havahdutti monet miettimään vanhojen pihapuidensa tilannetta. Joko puuvanhus pitäisi kaataa vai vieläkö se kestäisi seuraavatkin myrskytuulet? Metsurin puhelin soi myrskyjen jälkeen, mutta moni havahtuu vasta siinä vaiheessa, kun puu on jo rakennuksen päällä.

Anna Perho: Pakuri tulee, oletko valmis?

Tuoreen asennetutkimuksen mukaan Jeesuksen paluuseen uskoo yhä harvempi, mutta onneksi meillä on uusi Messias: pakurikääpä.

Villiruoasta povataan seuraavaa ruokatrendiä

Villiruoka koostuu pelkistä luonnonantimista, kuten juurista, marjoista ja kasveista. Porilainen villiruokablogisti Heikki Ruusunen kertoo saaneena villiruoasta apua omaan terveyteensä.

Pula-aika tuli Muhokselle

Muhoksella muistellaan 1940-luvun pula-aikaa näyttelyssä. Talkoohengellä, Marttojen nikseillä ja tiukalla säännöstelyllä oli suuri merkitys suomalaisten selviämisessä. Näyttelyssä nähdään muun muassa pula-ajan esineitä, vaatteita ja ruokavinkkejä.

Särki oli verkon vetonaula

Luontoaiheet koukuttivat keskisuomalaisia verkossa vuonna 2012. Palaa vuoden luetuimpien aiheiden ääreen!

Pakurikääpää kaikkiin vaivoihin

Jos pakurikäävän kaikki väitetyt terveysvaikutukset olisivat totta, muita lääkkeitä ei tarvittaisikaan.

Pakurista puhtia ja elinvoimaa?

Pakurikäävällä sanotaan olevan monenlaisia terveysvaikutuksia. Joensuulainen Leena Calveley huomasi, että vuosia vaivannut anemia katosi hänen aloittuaan pakurikäävän käyttö.

Ruoka rakentaa identiteettiä

Ruoka ei ole enää vain ravintoa. Pienistä ruokavinkeistä kasvaa nykyään mediaa puhuttavia trendejä. Ihmiset rakentavat nykyään helposti koko elämäntapansa ruokavalion ympärille ja viestivät ruokaostoksillaan myös omaa arvomaailmaansa.

Pakurikääpää saa taas käyttää

Pakurikäävän käyttö on taas sallittu ravintolisissä ja pienimittaisessa käytössä, kuten teessä ja mausteissa, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.

Pakurikääpä on rohto moneen vaivaan

Pakurikääpää on käytetty satojen vuosien ajan lääkitsemään yhtä jos toistakin vaivaa. Vaikka pakurikääpä on Suomessa elintarvikkeena yhä kielletty, tutkija Panu Halme puolustaa pakurikäävän terveysvaikutuksia.

Pakurikääpää saa myydä kosmetiikkatuotteena

Useiden lehtipuiden kainalossa saattaa kasvaa pieni sieni, joka tunnetaan nimellä pakurikääpä. Kyseessä on hyvin yleinen lehtipuiden lahottajasieni, jota esiintyy koko Suomessa. Tällä hetkellä luontaistuotekaupoissa pakurikäävän myynti elintarvikkeena on kielletty, mutta kosmetiikkatuotteena sitä sen sijaan on lupa myydä.

Pakurikääpä halutaan taas myyntiin

Luontaistuoteala yrittää saada taas myyntiluvan pakurikääpätuotteille. Evira on talven aikana vetänyt pakurijauheet ja -uutteet pois markkinoilta, koska niillä ei EU-tulkinnan mukaan ole ollut merkittävää elintarvikekäyttöä ennen vuotta 1997.

Pakurikääpä halutaan takaisin kauppojen hyllyille

Elintarviketurvallisuudesta vastaavat viranomaiset joutuvat toisinaan kieltämään myynnistä luonnontuotteita, joita ei tunneta tarpeeksi. Uusin tapaus on pakurikääpä, jolle luontaistuoteala yrittää taas saada myyntiluvan.

Kääpiä saa kerätä naapurinkin puista

Puissa elävien kääpien kerääminen on sallittu jokamiehen oikeus. Ympäristöministeriön mukaan kääpiä saa kerätä kaikista metsistä, kunhan se ei vahingoita puita.

Lapin pakurikäävät halutaan luontaistuotemarkkinoille

Lapin pakurikääpä voisi olla uusi vientivaltti maailman luontaistuotemarkkinoilla. Kehityspäällikkö Janne Lehtinen Elintarvikekehityksen osaamiskeskus Foodwest Oy:stä sanoo, että lehtipuiden pinnalla kasvavalla, hiilimäisellä pakurilla olisi esimerkiksi teeksi, tai uutteeksi tuotteistettuna markkinoita niin Kaukoidässä kuin Keski-Euroopassakin.

Koivutisle torjuu etanoita ja kääpä helpottaa kipua

Koivutisle torjuu tehokkaasti Espanjan siruetanoita, pihkavoide parantaa haavoja, kääpä lievittää tulehduskipua ja raidanjuuripahkasta maksetaan jopa tuhansia euroja kuutiolta. Tisleet, pihkat ja pahkat voivat olla tulevaisuuden vientituotteita, kun vihreä teollisuus saa jalansijaa Euroopassa, uskoo tutkija Rainer Peltola MTT:stä.