Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Uhanalaisia tunturikoivuja tutkitaan harvinaisen laajasti – Metsähallituksen tutkijaryhmä liikkuu Pohjois-Lapissa

Myös poroaitakeskustelusta tunnettu Mallan luonnopuisto on yksi kohteista, jossa tarkastellaan tunturimittarituhoja.

Puut kertovat toisilleen, jos joku hyökkää

Elävät puut -luontosarja avaa puiden salaperäistä elämää.

Tuhohyönteiset leviävät Lappiin ilmaston lämmetessä – tunturikoivun hyvinvointi veitsenterällä

Pohjois-Lapissa havaitaan yhä uusia tunturikoivun tuholaisia ilmaston lämmetessä.

Loppuun kaluttu Lappi: käsikirjoitus

Loppuun kaluttu Lappi -ohjelman käsikirjoitus

Älä hävitä muurahaisia turhaan pihasta – niillä on monta tärkeää tehtävää puutarhassa

Muurahainen on asuinhuoneistoissa ikävä vieras. Puutarhassa kuusijalkainen työmyyrä on kuitenkin hyvä apuri.

Tutkija: Porojen kesälaidunnus estää hallamittarin syömien koivikkojen toipumisen

Norjan puolen tunturikoivuista vajaa puolet on elossa, kun Suomen puolella koivuista pahimmillaan vain neljä prosenttia on hengissä. Norjan puolella porot viedään kesäisin laiduntamaan rannikolle ja mittarin vaurioittamat koivut saavat rauhassa elpyä.

Tutkija: Hallamittarin uusi joukkoesiintymä todennäköinen Lapissa

Norjan Varangin- ja Tenovuonoissa havaittu massaesiintymä syö nyt tunturikoivujen lehdet samoilla paikoilla kuin kymmenen vuotta sitten. Hallamittarin massaesiintymäalue mahdollisesti laajenee.

Turun seudulta löytyi tieteelle uusi pistiäislaji

Vainopistiäisten heimoon kuuluva laji elää ainakin tunturimittariperhosen toukkien sisällä heikentäen tunturimittarikantoja. Laji on merkittävä tuhoeläin Lapissa, jossa se saattaa huippuvuosina, kuten tänä kesänä, syödä tunturikoivujen lehdet valtavilta alueilta.

Tunturikoivu puolustautuu ovelasti

Tunturikoivut ovat hyviä suojautujia tuholaisia vastaan. Tunturimittareiden järsimät koivut kehittävät lehdissään vasta-ainetta, joka voi estää seuraavan mittareiden hyökkäyksen, käy ilmi Turun yliopistossa perjantaina tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Sinisessä valossa kasvaa matalammaksi

Oulun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan sininen valo vaikuttaa kasvien pituuskasvuun. Esimerkiksi mänty kasvaa pohjoisessa lyhyemmäksi, koska pohjoisessa valo on sinisempää kuin etelässä.

Taudit vaivaavat Lapin koivuja

Sateinen heinäkuu ja loppukuun sienitaudit rokottavat syksyn ruskaa Lapissa. Nyt näkyvissä olevat ruskanvärit ovat sienitaudin tekosia, esimerkiksi koivunruostesieni on kellastanut lehtipuita, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Risto Jalkanen.

Pakkanen piinaa tunturikoivun tuhoajia

Kovat pakkaset saattavat pelastaa Ylä-Lapin tunturikoivikot lehtiä syöviltä mittareilta. Halla- ja tunturimittarin munat kuolevat 35-36 asteen pakkasessa.

Väinönputki paransi saamelaisten vaivat

Saamelaislapsille väinönputki oli herkkua alkukesästä. Se oli myös tärkeä rohtokasvi saamelaisille. Väinönputken ja muiden luonnonkasvien käyttöön voi nyt tutustua Enontekiöllä luontokeskus Skierrin "Eatnanšaddu - saamelaiset ja luonnonkasvien käyttö" -erikoisnäyttelyssä.

Käsivarren koivut kestivät kolmannen toukkakesän

Suurin osa Käsivarren tunturikoivuista näyttää säilyneen hengissä jo kolmatta kesää jatkuneista tunturimittarin toukkien tuhoista.

Käsivarren koivuja uhkaa jälleen tuho

Tunturimittariperhosten toukat uhkaavat aiheuttaa laajoja tuhoja Käsivarren tunturikoivuille myös ensi kesänä.