Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Auton renkaiden jäljet lumisella metsäautotiellä.

Suomen luonnon elvyttämiselle laskettiin 9 miljardin euron hintalappu – näillä keinoilla luontokato voitaisiin pysäyttää

Merkittävät lisätoimet tulevat hintaviksi. Luontopaneeli peräänkuuluttaa aiheuttaja maksaa -periaatetta, jossa luontohaitoista hyötyvät osallistuvat elvyttämisen kustannuksiin.

Anna Haavikko ja Joel Heino seisovat vierekkäin ja hymyilevät kameralle. Taustalla ohuen lumikerroksen peittämää kuusimetsää.

Vihtiläisperhe sai vajaat 20 000 euroa suojelemalla metsäänsä – he eivät ole tavallisia metsänomistajia

Ministeriön mukaan metsien suojelu on jatkossa metsänomistajien vapaaehtoisuuden varassa. Samanaikaisesti suojeluohjelman rahoitus vähenee.

Tanskalainen maajussi

Yle vieraili tanskalaisen maajussin kotona – näin kaupunkilainen voi ottaa mallia maatilan monitoimimiehestä

Suositusta Tanskalainen maajussi -ohjelmasta tuttu Frank Erichsen pyrkii omavaraisuuteen. Jyllannin maaseudulla asuva Erichsen antaa inspiraatiota kestävämpään elämäntapaan myös kaupungeissa.

Nainen seisoo hakkuuaukealle pystyyn jätetyn jättimäisen haapapuun vierellä ja katsoo kohti puun latvaa.

Metsäyhtiö Tornator sai huomautuksen Kiteen Viklasuon hakkuista

Keväällä 2022 avohakattu 3,5 hehtaarin alue oli FSC-standardin mukaista aina säästettävää, runsaslahopuustoista kangasmetsää, joka olisi pitänyt rajata hakkuiden ulkopuolelle

Lehmiä Jungfruskärin niityllä.

Mitä tapahtuu kun joku eläin tai kasvi katoaa luonnosta? Ketjureaktio-sarjan oppimispaketti kouluille

Kaikilla lajeilla on luonnossa jokin tarkoitus, mutta jotkut lajit ovat tärkeämpiä kuin toiset. Avainlajien suojelussa on saatu pieniä voittoja luontokadon suitsimiseen.

Puro virtaa vilkkaana syksyisessä metsäuomassa. Erilaisia kasveja puron varrella.

Lakiteksti muuttui parilla sanalla, ja yhtäkkiä tuhansista puronvarsista ja lähteistä tuli lainsuojattomia

Viranomaisen tulkinta metsälaista poisti tietojärjestelmistä noin 34 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja luontokohteita viidessä vuodessa.

Kypäräpäinen mies on kyykistyneenä viheralueelle ja katsoo maahan. Miehen yläpuolella ja takana on iso metallinen rakennelma ja taustalla näkyy kolme suurta ja korkeaa lieriön mallista säiliötä.

Jättitehtaan ympäristöön palautetaan alkuperäinen luonto – Kemistä tehdään maailmanlaajuinen esimerkki teollisuuden ja luonnon yhteiselosta

Metsä Fibren Kemin tehtaan alueella ja ympäristössä olevien kaupunkimetsien ja viheralueiden luontoa kohennetaan. Tavoitteena on, että luonnon tila paranee yli 650 hehtaarin laajuisella alueella.

Kaksi miestä seisoo metsässä ja katsoo alaspäin kohti kameraa.

Metsässä voi törmätä outoon laiteryhmään – keksitkö, mitä tietoa näillä vempaimilla kerätään?

Suomen talousmetsistä on kerätty tietoa jo yli sadan vuoden ajan. Nyt metsistä kerätään uutta tietoa monimuotoisuudesta, sillä pelkästään puustoa koskeva tieto ei riitä luontokadon taklaamiseksi.

Naurulokkiyhdyskunta pienellä keinotekoisella kosteikkosaarella Kokkolassa.

Kaupungin keskustaan syntyi kahdessa vuodessa kosteikko, jossa hauenpoikaset ja linnut juhlivat

Kuntien työ jää usein yksittäisiksi luonnon monimuotoisuus -hankkeiksi ja yhden ihmisen harteille.

Sata vuotta sitten lapiotyönä kaivettu kalanviljelylaitoksen vedenottouoma.

Gösta Serlachius rakennuttaa Suomeen uuden joen – ”Moni on sanonut, että hullun hommaa, mutta sillä mennään”

Keski-Suomeen rakentuu uusi, luonnonmukainen virtavesi, josta toivotaan kotia uhanalaiselle järvitaimenelle. Samalla selviää, miten nopeasti luonto ottaa tutkimukselle pyhitetyn alueen haltuunsa.

Virtavesitalkoolaiset keräävät kiviä.

Oletko valmis käärimään hihat Suomen luonnon hyväksi? Katso 10 luontotekoa konkaripelastajille

Voit auttaa luontoa esimerkiksi talkoilemalla tai rakentamalla luontopihan.

Nainen makaa pihassa riippumatossa aurinkolasit päässä ja selaa iPadia.

Haluatko ottaa kesän rennosti, mutta silti auttaa luontoa? Katso 10 helppoa tapaa vaikuttaa

Jos et juuri nyt pysty isoihin luontotekoihin, niin ota nämä pienet teot osaksi arkeasi.

yleiskuva

Elintarviketeollisuus tarttui luontokadon torjumiseen – kahviyritys: ”Kyse myös raaka-aineiden saatavuudesta tulevaisuudessa”

Koko ruokaketjussa on lisättävä yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, summaa Elintarviketeollisuusliiton tuore selvitys.

Liito-oravat pesivät tikankoloissa ja erityisen mielellään vanhoissa haapapuissa.

Vanhat metsät ovat vähissä ja pirstaleina – sadat eliölajit vaarassa hävitä

Turun yliopisto korjaa tilannetta ostamalla nuoria metsiä nyt, että ne saisivat kehittyä luonnontilaisiksi tulevaisuudessa. Vain kolme prosenttia Suomen metsistä on luonnontilaisia.

Piirros männyn kasvusta taimesta täysikokoiseksi puuksi.

Tällaista on elämä mäntynä – tutustu puun 700 vuoden elinkaareen monine seuralaisineen

Talousmetsässä männyn elämä päättyy puiden mittakaavassa jo teini-iässä. Kurkista, millaisista lajeista metsiemme yleisin puu mänty saa seuraa vuosien saatossa.

Tallar och andra träd i en skog mot blå himmel och vita moln. Solsken.

EU:n kiistelty ennallistamisasetus voi kaatua – suurin parlamenttiryhmä haluaa kaataa esityksen

Luonnon ennallistamiseen tähtäävä esitys on joutunut vastatuuleen. EU-parlamentin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä uhkaa kaataa komission ehdotuksen ratkaisevissa äänestyksissä.

Liito-orava kurkistaa pesäkolostaan keväisenä iltana. Kuva otettu Helsingissä keväällä 2022.

Harvinainen näky tallentui videolle helsinkiläismetsässä: pesästään kurkistaa liito-orava, jolla on yllättävää valtaa

Liito-oravat viihtyvät urbaaneissakin ympäristöissä, mutta niille sopivien elinympäristöjen määrä pienenee koko ajan.

Vihreällä lehdellä on vihreävärinen hämähäkki, jolla on vihreämustat jalat ja oranssi vartalo.

Turun yliopiston tutkija löysi Iranista 147 uutta hämähäkkilajia

Tutkimuksessa löydettiin 11 tieteelle uutta hämähäkkisukua, 147 uutta lajia ja tunnistettiin 419 lajia, joiden ei tiedetty esiintyvän Iranissa.

Mies ajaa traktoria ruiskuttaen hyönteismyrkkyä hedelmäpuille.

Suomalaistutkijat kehittivät yhden maailman ensimmäisistä luontojalanjäljen mittareista yrityksille – S-ryhmä halusi heti mukaan kokeilemaan

Kuluttaja voinee pian vaikuttaa luontojalanjälkensä kokoon samalla tavalla kuin hiilijalanjälkeensä oman laskurin avulla. Jatkossa ilmasto- ja luontohaitat mitataan samalla laskurilla.

Kahden kuvan yhdistelmä, joista toisessa näkyy kimalainen kukassa ja toisessa metsäkone avohakkuualueella.

Asiantuntijat Sitran raportissa: Ilman monimuotoista luontoa ei ole taloutta

Hiilidioksidilla käydään päästökauppaa, mutta luontokato on kinkkisempi ongelma.

Angelika Rudnik nostaa siniseen kuoreen tehtyjä kasvismakkaroita telineeseen.

Raportti: Markkinat ovat sokeita ympäristön heikkenemiselle – siksi luonnolle pitää Suomessakin asettaa hintalappu

Metsä- ja maatalous ovat päävastuullisia luontokadosta maassamme. Luonnonsuojelu ja kasvisruoka auttaisivat luontoa elpymään.

Mielenosoittajat kantavat kylttejä ja soittavat rumpuja kulkueessa.

Analyysi: YK:n historiallinen luontopäätös sinetöitiin nuijaniskulla, mutta kansainvälinen luottamus saattoi saada siitä kolhun

Montrealissa neuvoteltua pakettia on pidetty kunnianhimoisena ja onnistuneena, mutta aina on tilaa parannuksille. Kokousta paikan päällä seurannut toimittaja Johannes Blom analysoi neuvotteluja.

Alli Pylkkö Cop15 kokouksessa.

Tästä on kyse loppusuoralle kääntyvissä YK:n luontoneuvotteluissa – nuoret haluavat turvata tulevaisuutensa

YK:n luontokokouksessa Montrealissa yritetään saada sopu siitä, miten ihmiset ja luonto voisivat elää sopusoinnussa. Sopimusluonnoksen mukaan 30 prosenttia maapallosta oltaisiin suojelemassa.

Mielenosoittajat kantavat kylttejä ja soittavat rumpuja kulkueessa.

Yritykset haluavat YK:n luontokokouksesta selkeät pelisäännöt, mitä voivat tehdä luontokadon pysäyttämiseksi

Yritykset ja rahoittajat ovat YK:n luontokokouksessa läsnä isommin kuin koskaan. Ne toivovat valtioilta vahvaa sitoumusta luontokadon pysäyttämiseksi ja selkeitä, mitattavia tavoitteita.

Bombus affinis Rusty-patched bumble bee katoamisuhanalainen mehiläinen.

Kadonnut kimalainen kertoo luontokadon tarinaa Montrealissa – tutkija: ”Luontoa ei voi ymmärtää, jos ei tunne sen historiaa”

”Kun puhumme kantojen maailmanlaajuisesta hupenemisesta, asettaisin hyönteismyrkyt listan kärkeen”, sanoo professori Colin Favret Montrealin yliopistosta. Kaupunki isännöi kansainvälistä luontokokousta.

Mies esittelee pistiäiskokoelmaa.

Amazonian pistiäisten tutkija Ilari Sääksjärvi: Mitä kauemmin odotamme luontokadon pysäyttämisessä, sitä suurempi on ratkaisujen hintalappu

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi on tutkinut Perussa Amazonian sademetsän loispistiäisiä. Hänet palkittiin juuri Alfred Kordelinin säätiön tunnustuksella.

Perun Amazoniasta löytynyt Creagrura allpahuaya-loispistiäislaji mikroskooppikuvassa.

Loisiva ahmaspistiäinen ja littana hämähäkki kertovat katoavasta luonnon monimuotoisuudesta – turkulaistutkijat löysivät erikoisia eläinlajeja

Valtaosa maapallon eliölajeista on yhä löytymättä. Esimerkiksi Perun Amazoniasta Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat löysivät viikossa satakunta tieteelle tuntematonta pistiäislajia.

Metsänomistajille esitellään pähkinäpensaslehtoa.

"Ehkä omat polttopuut voin ottaa" – moni uusi metsänomistaja on kiinnostunut luonnon monimuotoisuudesta

Kävimme koulutustilaisuudessa seuraamassa, kuinka metsänomistajia perehdytetään monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesiensuojeluun. Metsä tarjoaa omistajalleen usein muutakin kuin puuta.

Piirretyssä kuvassa keskiössä on mänty, jota ympäröi kumpuileva metsämaisema. Kuvan etualalla on mustikanvarpuja ja perhosia.

Tiesitkö, että männyt ruokkivat jälkikasvuaan siinä missä mekin? – Metsiemme yksipuolistuminen uhkaa nyt tuhatvuotisia ekosysteemejä ja samalla ihmisen hyvinvointia

Metsät ovat yksi tärkeimmistä liittolaisistamme taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, mutta nyt ihminen ravistelee niiden monimutkaista elämän tasapainoa.

Palokunta sammuttaa metsäpaloa. Liekit ovat kymmen metriset.

Ylen kysely: suomalaiset yhtä huolissaan luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta

Ylen kyselyn mukaan suomalaiset ovat pitkälti yhtä huolissaan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Naiset ovat huolestuneempia kuin miehet ja nuoret huolestuneempia kuin iäkkäät.

SLL:n Paloma Hannonen A-studiossa

Luontokato on kohtalon kysymys myös ihmiselle, sanoo asiantuntija Paloma Hannonen – "On turha puhua ruokaturvasta, jos meillä ei ole pölyttäjiä"

Ympäristöministeriö laatii parhaillaan uutta, kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon torjumiseksi.

Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen ja suuri Haapa lehtometsässä.

Suomen lehdoista on jäljellä enää rippeet ja ne menettävät nopeasti luontoarvoaan – suojelu kiinnostaa metsänomistajia yhä enemmän

Kaikki Etelä-Suomen paras maatalousmaa on ennen pelloksi raivaamistaan ollut lehtoa. Nykyään arvokkaimpia lehtoja on jäljellä enää pieninä laikkuina peltojen reunoissa tai korjuulta säilyneissä talousmetsän palasissa.

Henkilö istuu puiston penkillä.

Tällä viikolla sorvataan kansainvälistä sopimusta – tavoitteena on suojella kolmannes maapallon luonnosta

Suomen neuvottelija on luottavainen, vaikka yhteisymmärrystä on vaikeaa saavuttaa. Sopimusta puidaan kansainvälisissä neuvotteluissa Nairobissa.

Ahlmanin lehmät

Ahlmanin nautakarja hoitaa taas Iidesjärven rantalaitumia

Tampereen Iidesjärven itäinen eli Messukylän puoleinen pää pysyy kunnossa neljän hiehon voimin. Myös hyönteiset, linnut ja muu luonnon monipuolisuus hyötyvät laiduntamisesta.

Kaksi laulujoutsenta kirkkaansinisellä taivaalla.

Kevät etenee, pian taas pesitään – Suomen pesimälinnuston nykytilaa kartoitetaan lintuatlakseen

Suomessa pesii noin 250 lintulajia, mutta missä ja miten paljon, ja millaisia muutoksia pesinnässä on tapahtunut? Sen kartoittamiseksi ovat tervetulleita kaikkien havainnot koko Suomesta.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kuvattiin 8. maaliskuuta 2022.

Metsäteollisuus joutuu uudenlaiseen puntariin, kun ministeri Emma Kari laskee luontokadolle hinnan euroissa – “Metsien arvoa ei voi mitata vain puukuutioissa”

Kari aloittaa selvityksen, jonka esikuvana on kuuluisa Dasguptan raportti. Siinä selvitetään, miten luontoarvoille voi laskea hinnan ja miten se vaikuttaa taloudelliseen päätöksentekoon.

Syysvärit alkavat näkymään Puijolla

Kuopion kaupunki luokitteli metsät niiden käyttötarkoituksen mukaan – luonnonystävät pelkäävät vanhojen arvokkaiden metsien puolesta

Kaupungin metsäsuunnitelma on tehty vuoteen 2070 saakka, mutta se ei sido päättäjien käsiä. Metsien tilannetta seurataan valtuustokausittain. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys moittii suojelusuunnitelmia liian ympäripyöreiksi.

Taivalkosken voimalaitos Keminmaassa kuvattuna tammikuussa 2022

Vaelluskala-aktiivit kritisoivat Kemijoen kalatiesuunnitelmaa – myös tutkijat pitäisivät luonnonmukaista uomaa parempana ratkaisuna

Taivalkosken voimalaitokseen suunnitellaan 700 metrin kalauomaa. Hanketta arvostelevien mielestä vesivoimayhtiön pitäisi rakentaa uoma, jossa hyödynnettäisiin ympäristövirtaamia ja joka mahdollistaisi myös jokiluonnon elpymisen.

tukkipino

EU:n suojeluvaatimus voi iskeä raskaasti Suomen metsäteollisuuteen: uhkana puupula

Esimerkiksi Kaakkois-Suomen metsäteollisuus käyttää huomattavasti enemmän puuta kuin alueelta saadaan. Metsien huomattava lisäsuojelu voi vaarantaa metsäyhtiöiden raaka-ainepohjan.

Elefanter på en åker.

Maailman maat julistivat: tavoitteena ihmisen ja luonnon harmonia – luontoneuvottelut Kiinassa sujuivat ilman suurempaa kitkaa

Suomen pääneuvottelija korostaa, että julistus on pakettiratkaisu, jonka kaikki kohdat ovat tärkeitä. Ensimmäinen osa YK:n konferenssista sujui Marina von Weissenbergin mukaan jopa hämmentävän jouhevasti ja kitkattomasti.

Kunmingin kaupunki maisemakuvassa

Ensi viikolla alkavissa neuvotteluissa laaditaan sopimusta luontokadon pysäyttämiseen – tavoite on venynyt jo vuosikymmenillä alkuperäisestä

Viime vuoden lopussa YK:n biodiversiteettisopimuksen luonnos herätti kitkaa ja neuvotteluja uhkasi umpikuja. Tulevalla viikolla selviää, mitkä maailman maiden asenteet ovat nyt.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle