Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Hämeen linnan uudesta puusillasta halutaan paloauton painon kestävä – järeät mäntytukit on valittu yksitellen

Nyt rakennettava uusi puusilta on kolmas saman mallin mukaan ja samalle paikalle rakennettu. Rakennusmateriaalina käytetään veistettyjä mäntyhirsiä, jotka tervataan. Siltaa levennetään vastaamaan pelastustielle asetettavia nykymääräyksiä.

Luoteisväylää 1800-luvulla etsineiden tuho on iso mysteeri – DNA auttoi nyt tunnistamaan yhden uhrin ja pääkallo antoi hänelle kasvot

Franklinin retkikunnan kuolema on tutkimusmatkailun suurimpia arvoituksia. Liki sata retkikuntalaista on jäänyt kateisiin mutta yksi on nyt saanut takaisin identiteettinsä. Vastauksia antanevat myös heidän aluksensa, kunhan korona sallii sukellukset.

Alkuperäiskansoille tarkoitetun koulun alueelta löydettiin satojen lapsien jäänteet Kanadassa

Kanadan alkuperäiskansojen lapsilla oli usein kova kohtalo valtion ja kirkon ylläpitämissä sisäoppilaitoksissa 1800-luvulla.

Kojamo-veistos yhdistää asiat, joista 400-vuotias Tornio elää: teräksen ja lohen – tutkija listaa 5 tapahtumaa, jotka ovat muuttaneet kaupunkia

Tornion tasavuosisadat täyttyvät päivälleen tänään, mutta jos Ruotsin kuninkaan Juhana III:n tahto olisi toteutunut, juhlat olisi pidetty jo 1980-luvulla. 400-vuotiseen historiaan mahtuu monia merkkipaaluja, jotka ovat muovanneet perinteistä kauppakaupunkia.

Seurapiireissä valssattiin puolison perässä ja Venäjän keisarin puolesta liputtaen – 1800-luvun Turku oli Suomen seuraelämän keskus

Tutkija Topi Artukka yllättyi, kuinka vähän seurapiirien historiaa oli tutkittu. Toinen yllätys oli, miten vilkkaasti 1800-luvun alun eliitti harrasti seuraelämää. Välillä tutkija mietti, miten he ovat jaksaneet käydä ilta toisensa jälkeen juhlissa.

Valamon luostari esittelee 1800-luvun arvoteoksia Laatokalta – ruokapalkalla maalanneista opiskelijoista kasvoi Venäjän huippumaalareita

Pietarissa näyttelyn teokset houkuttelivat museoon kymmeniä tuhansia katsojia. Kokoelma on tässä laajuudessa esillä Suomessa ensi kertaa.

Tällainen on Suomen ensimmäinen tekoälyn tekemä kuunnelma – kone on luonut myös uusia kieliä: tuleeko taiteilijasta jo tarpeeton?

Tekoälyä on viime vuosina käytetty erilaisissa kuva- ja äänitaiteellisissa kokeiluissa, ja Suomessa on tehty ensimmäinen kuunnelma, johon tekoäly on tehnyt dialogin.

Vertaa vanhoja maalauksia samoilta paikoilta ottamiimme valokuviin – Näet, miten Helsinki on muuttunut sadassa vuodessa

Haavoittunut enkeli on yksi Suomen tunnetuimmista maalauksista. Harva kuitenkaan tietää, mikä paikka maalauksen taustalla näkyy.

Heikki Autio on uransa huipulla, kun saa kunnostaa vihkikirkkonsa urut – jättiurakassa syynätään tuhannet pillit ja palkeet

Tampereen tuomiokirkon urkujen restauroinnissa palautetaan kansainvälisestikin merkittävän soittimen sointi alkuperäiseen loistoonsa.

Yksi oli hengissä 20 vuoden pakkotyön jälkeen – Suomi karkotti vankeja Siperiaan jo paljon ennen Stalinia

Suomi lähetti 1800-luvulla yli 3000 vankia Siperiaan ja välttyi kalliilta vankilarakentamiselta.

Suomalainen Anni Gullichsen alkoi katsoa uutta tv-sarjaa ja huomasi siinä tutun nimen – isotäti olikin osa Norjan hovia: "Isoin yllätys"

1870-luvulla puutavara-alan nousukaudella Kotkaan perustettiin monta höyrysahaa, myös norjalainen Gutzeitin saha. Yksi Kotkaan muuttaneiden norjalaisten jälkeläisistä päätyi hovineidoksi Norjaan.

Napoleonin ajan sotilaita haudattiin uudelleen Venäjällä

Ranskalaisten uskotaan kuolleen vuonna 1812 käydyssä taistelussa, joka liittyi Napoleonin Venäjän-retkeen.

Lääketieteen kieli on kimuraista ja sanakirja paisunut jo yli 45 000 sanan eepokseksi, eikä loppua näy – testaa kuinka hyvin sinä puhut lääkäriä

Lääketieteen suomen kirjoittaminen aloitettiin 1800-luvulla. Sitä ennen esimerkiksi kuumeelle ei ollut varsinaista suomenkielistä sanaa. Juttu on julkaistu tammikuussa 2021.

Kun Suomen peruskallion rajaa piirrettiin vuonna 1899, syntyi luonnontieteellinen Suur-Suomi

1800-luvulla etsittiin kansojen luonnonmukaisia rajoja. Suomessa ne löytyivät Itä-Karjalasta.

Ovatko päiväsi pitkiä ja kiireisiä? Kurkista millaista oli työläisperheen arki 150 vuotta sitten

Loimijoen varteen rakennettiin tekstiiliteollisuuden mahti. Forssan perustanut Axel Wahren syntyi 206 vuotta sitten.

Kävelijöiden siltayhteys Uunisaareen aukeaa ensi viikolla

Pontonisilta on käytössä huhtikuun puoliväliin.

Suomen kahvikansa on juonut teetä jo kolmesataa vuotta

Teetä siemailtiin aateliskodeissa 1700-luvulla, mutta pian sajua särpivät myös talonpojat heinätöiden lomassa

Kirjallisuuden Botnia-palkinnon saa biologi-toimittaja Jouni Tikkasen 1800-luvun lastensurmia ja susivihaa käsittelevä tietokirja

Lauma-tietokirja on palkittu Suomessa aiemminkin. Oulun kirjailijaseuran myöntämän palkinnon arvon on 10 000 euroa.

Lovisa Törndal osasi lukea verenseisautusloitsut ja viedä ihmiseltä onnen – 1800-luvulla Suomessa tietäjä saattoi olla lääkärin ja poliisin korvike

Pohjanmaan ruotsinkielisestä rahvaanuskosta ja erityisesti tietäjistä ja kansanparantajista on tekeillä väitöskirja.

Tällainen on pahanhajuinen lähde, jonka piti hoitaa kaikki vaivat – nyt sen vettä saa juoda vain omalla vastuulla

Pikkalan lähteestä pulppuaa hyvin rikkivety- ja rautapitoista vettä. Se oli pitkään unohduksissa, mutta nyt sinne pääsee jälleen.

Seskarön sahan toiminta on käynnistymässä Haaparannalla

Tällä hetkellä sahalla on menossa koeajot. Itse toiminta on tarkoitus aloittaa syys-lokakuun vaihteessa

Britanniassa miesten salanimillä julkaisseet naiskirjailijat saavat kunnianosoituksen: Teoksia julkaistaan ensi kertaa naisten omilla nimillä

Suomessa 1800-luvun varhaiset romaanikirjailijat olivat useimmiten naisia. He käyttivät salanimiä, mihin oli osin syynä romaanin vähäinen arvostus alkuvaiheessa, arvioi tutkija.

Kainuussa otetuissa valokuvissa välittyy hauskuus – katsoja pääsee tutustumaan kuviin Suomen itä -näyttelyssä

Ensi vuonna Kajaaniin saapuvassa Suomen itä -näyttelyssä nähdään Kainuussa otettuja kuvia monelta vuosisadalta.

Pohjois-Pohjanmaan museo avautuu jälleen yleisölle – lattiatarrat muistuttavat turvaväleistä

Kesän aikana museossa pääsee tutustumaan menneen ajan hautaustapoihin.

Forssan arvokkaasta Klubista käydään monimutkaista vääntöä – mukana ympäristöministeriö ja Museovirasto

1800-luvulla tehty suojeltu rakennus sijaitsee keskellä kansallista kaupunkipuistoa.

Historia: Ihmistarhat – vaiettu vaihe ihmiskunnan menneisyydestä

Ranskalaisdokumentti kertoo surullisen vaiheen historiasta.

Historia: Banaanivalta

Tarina taloudesta, politiikasta ja maapalloistumisesta.

Musiikin supertähdet villitsivät 1800-luvun nuorisoa ja lietsoivat vallankumouksia

Dokumenttisarjassa nähdään, miten musiikki muutti maailmaa.

Kolme ajattelijaa: Marx, Nietzsche, Freud

Miten näiden uranuurtajien perintö näkyy nykyajassa?

Tutkimusmatkailija Marianne North

Teekutsujen sijaan hän valitsi seikkailut viidakoissa

Lewis Carrollin salainen maailma

Kuka oli Charles Dodgson, mies taiteilijanimen takana?

Kurtisaaneja ja kokotteja taiteessa

Prostituoiduista tuli 1800-luvun Pariisissa taiteen aihe

Kotiseutu – kaipauksen vuodet

Edgar Reitzin suursarjan uusi osa sijoittuu 1840-luvulle

Pieni jääkausi jätti jälkeensä nälkää, sotaa ja kohtalokasta taidetta

Ohjelmasarja 1500–1800-lukujen kylmästä ilmastovaiheesta

I. K. Inha — kansallisvalokuvaaja

I. K. Inha sai Suomen ymmärtämään kansallismaiseman arvon

Viktoriaaninen koti

Viktoriaanisen ajan tavallinen koti oli vaaroja täynnä.

Tutustu valtiopäivärakennuksiin

Tutustu valtiopäivärakennuksiin

Luonto tyrmää kuin taide

Upeat kesäsäät ovat hurmanneet suomalaiset kuvaamaan. Kesäluonto-, maisema- ja sääkuvia jaetaan sosiaalisessa mediassa koko ajan. Luontokokemukset ja maisema ovat innoittaneet taiteilijoita aina.

Keisarivierailu vauhditti yhteiskunnan muutosta

Keisarivierailu vauhditti yhteiskunnan muutosta

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle