Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Väitös: Asiakirjat yli 400 vuoden ajalta selventävät, kenelle historialliset maa- ja vesioikeudet kuuluvat Lapissa

Juha Joona (OTL) pitää mahdollisena, että viranomaisen tulkinta saamelaisten maaoikeuksista Suomen Lapissa ei ollut silloisen Ruotsin lain mukainen.

Ylpeys kolttasaamelaisista juurista heräsi henkiin Pohjois-Norjassa – “Täällä ei tiedetä, että kolttasaamelaisia elää yhä”

Neidenin kolttasaamelaiset odottavat kielensä ja kulttuurinsa elpyvän uuden kolttasaamelaisen museon myötä. Norjan valtiolla ei ole enää aikaa viivyttelyyn, ennen kuin perinnetieto katoaa ikääntyvän väen mukana, näkee nuori kolttasaamelainen.

Kotiin Näkkälään – sveitsiläinen opettaja haluaa viettää loppuelämänsä Lapissa

93-vuotias sveitsiläinen opettaja palaa vielä Lappiin.

Keskustelukurssi herätti pienen saamelaiskylän puhumaan osin unohtunutta äidinkieltä

Nellimistä lähtöihin oleva Teija Linnanmäki opiskeli aikuisena mummonsa äidinkielen, noin neljänsadan puhujan inarinsaamen. Hän kuitenkin huomasi, että lapsuuden kotikylässä kieli oli jo osittain unohtunut. Ratkaisuksi muodostui keskustelukurssi, jossa muistellaan ja vahvistetaan äidinkieltä.

Kaijukan saamelaiskylän arjesta syntyi valokuvanäyttely

Saamelaismuseo Siidassa Inarissa avattiin erityinen valokuvanäyttely Kaijukan suvun elämästä ja arjesta poronhoidon parissa Raittijärven syrjäisessä kylässä.

Nuori poronhoitaja on yrittäjä, puolustaja ja poliisi – ei riitä, että osaa lukea poroja

Ruotsin Lapissa kiistellään siitä, kuka saa määrätä metsästyksestä poronhoitoalueella. Girjasin saamelaiskylä taistelee Ruotsin valtiota ja metsästäjiä vastaan. Poronhoitajan mielestä vain saamelaiset tuntevat porojen kaudet.

Oikeusoppinut: Ruotsin saamelaistuomio voi rohkaista oikeudenkäynteihin myös Suomessa

Oikeustieteen tohtori Markku Kiikeri toivoo porosaamelaisten voiton Ruotsissa vaikuttavan myös suomalaiseen oikeusajatteluun. Girjásin lapinkylä eli paliskunta sai keskiviikkona yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen poronhoitoalueellaan Pohjois-Ruotsissa.

Girjásin lapinkylä Jällivaarassa voitti Ruotsin valtion oikeudessa

Girjásin lapinkylä eli paliskunta Jällivaarassa, Pohjois-Ruotsissa, on voittanut Ruotsin valtion käräjäoikeudessa. Kylä vaati ja sai yksinoikeuden metsästykseen ja kalastukseen omalla alueellaan. Girjás haastoi valtion oikeuteen vuonna 2009.

Utsjoella superviikonloppu

Utsjoella on tiedossa oikea superviikonloppu, kun samana viikonloppuna kylässä kisataan Tenon lohikuninkuudesta, saamelainen suursuku Guttormit kokoontuu sukukokoukseen ja Utsjoen kunta juhlistaa saamaansa rajakuntatunnustusta.

Saamelaisten ja Ruotsin valtion välisestä oikeuskäsittelystä tuomio marraskuussa

Oikeuskäsittely Girjaksen lapinkylän ja Ruotsin valtion välillä loppui tänään 25.6. kertoo Ruotsin saamenradio. Tuomio annetaan marraskuussa.

Vuotson Lapin markkinat järjestetään parin vuoden tauon jälkeen

Vuotson Lapin Markkinat järjestetään parin vuoden tauon jälkeen elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Teemana ovat tänä vuonna sukupolvet.

Ruotsin oikeuskansleri: Ruotsi ei kyseenalaistanut saamelaisten asemaa alkuperäiskansana

Ruotsin oikeuskansleri Anna Skarhed on kommentoinut Girjásin lapinkylän oikeuskäsittelyssä alkanutta keskustelua saamelaisten alkuperäisasemasta. Kukaan ei väitä, etteivät saamelaiset olisi Ruotsin alkuperäiskansa, mutta tässä tapauksessa sillä ei ole merkitystä, sanoo Skarhed.

Peltojärven lapinkylälle haetaan virallista asemaa

Enontekiön Peltovuomassa oleva Peltojärven vanha lapinkylä halutaan virallistaa. Kylästä polveutuvat jälkeläiset sanovat, että virallistaminen vahvistaisi heidän asemaansa saamelaisyhteisössä.

Syksy merkitsee monelle uutta alkua - Utsjoen tyttö muutti Kallioon

Monet nuoret muuttavat syksyn kynnyksellä uudelle paikkakunnalle opintojen perässä. Niin teki tänä syksynä myös Utsjoen Karigasniemen kylästä kotoisin oleva Mila Guttorm. Suurin haaste on ollut osua oikeaan bussiin, naureskelee uusi pääkaupunkilainen.

Oikeuskansleri vastasi lapinkylä-yhdistysten kanteluun - Biodiversiteettisopimuksen artikla koskee vain saamelaisia

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on käsitellyt seitsemän yhdistyksen kantelun kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen suomenkielisestä käännöksestä. Jonkka ei näe oikeudellisia syitä laajentaa YK:n biodiversiteettisopimuksen artiklaa 8(j) koskemaan Suomessa muita kuin saamelaisia.

Suomen pohjoisin Yle Uutisluokka teki ensimmäisen tv-juttunsa

Vuotson koulun oppilaat tekivät uutisen siitä, miten lähiruokaa saataisiin koulujen ruokalistalle.

Korpijaakko-Labba: Metsälappalaisia ei yksilötasolla esiinny asiakirjoissa missään

Dosentti Kaisa Korpijaakko-Labba on tutkimassa metsäsaamelaistermin esiintymistä asiakirjoissa 1600-luvulta lähtien. Asia käy ilmi saamelaiskäräjien Lapin ely-keskukselle antamasta lausunnosta Kittilän lapinkylä -hankkeesta, jossa lainataan Korpijaakko-Labban vielä julkaisematonta käsikirjoitusta. Korpijaakko-Labban selvityksen mukaan metsälappalaisten ryhmä jää niin oikeudellisesti kuin käytännössäkin tyhjäksi.

Enontekiö: Metsäsaamelaisten, lapinkylien ja inarinsaamelaisten edustus vaalilautakuntaan

Asiaa kokonaisuutena tarkasteltuaan Enontekiön kunnanhallitus esittää, että laki saamelaiskäräjistä palautetaan vähintäänkin saamelaismääritelmän osalta riippumattoman asiantuntijatyöryhmän valmisteltavaksi. Enontekiön kunta on käyttänyt lausunnon valmistelussa asiantuntijana OTL Juha Joonaa, mutta hän sanoo ettei välttämättä ole samaa mieltä lausunnon sisällöstä ja ehdotuksista.

Ruotsissa outo kiista: voiko homoseksuaali olla poromies?

Ruotsissa homoseksuaali mies on vasta oikeuden päätöksellä saanut oikeuden poronhoitoon. Saamelaiskylä kiistää, että kyse olisi ollut syrjinnästä.

Oikeuskanslerille kantelu alkuperäisväestöä koskevasta käännöksestä

Seitsemän lappilaista yhdistystä jätti oikeuskanslerille kantelun biodiversiteettisopimuksen suomennoksesta. Yhdistykset katsovat, että biodiversiteettisopimuksen artiklan 8(j) suomenkielisen käännöksen yhteydessä on tapahtunut virhe, joka jättää tulkinnan ulkopuolelle suuren osan niistä yhteisöistä, joita sopumuksella tulisi suojata.

Simman dokumenttielokuva Olga kilpailee Amsterdamin dokumenttifestivaaleilla

Elokuvaohjaaja Paul-Anders Simma iloitsee, kun viimein pääsi kilpailemaan elokuvallaan Amsterdamin dokumenttielokuvafestivaalille. Simma kertoo, että on kymmenkunta kertaa yrittänyt päästä mukaan kilpailuun. Simman kilpailuelokuva Olga kertoo saamelaistytön elämän lisäksi saamelaisen poronhoidon muuttumisesta Kuolan niemimaalla.

Opetustuokio Sompion metsäsaamelaisten viimeisessä talvikylässä

Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset -yhdistys on järjestänyt lapsille opetustuokioita metsäsaamelaisten kulttuurista ja entisestä elämänmuodosta. Ensimmäinen opetustuokio järjestettiin syyskuussa Sompion metsäsaamelaisten viimeisessä talvikylässä Kyläselässä Sodankylän kunnassa ja toinen lokakuussa Savukoskella.

Mielenosoittajat jättivät Kallakin

Mielenosoittajien leiri Pohjois-Ruotsin Kallakissa on purettu. Mielenosoittajat jättivät Kallakin torstaina kaksi kuukautta kestäneiden mielenosoitusten jälkeen. Kaivosyhtiö on saanyt malmin koeporaukset päätökseen ja kuljettaa saadut näytteet analysoitavaksi Suomeen.

Rundgren vaatii riippumatonta saamelaisselvitystä

Lappilainen keskustan kansanedustaja Simo Rundgren vaatii riippumatonta saamelaisalueiden analyysia ennen ILO 169 -sopimuksen allekirjoittamista. Rundgrenin mukaan pitäisi jopa selvittää, onko kaikilla Lapin kuntien kuntalaisilla oikeudellinen erityisasema suhteessa valtaväestöön. Lapin kuntien kulttuurinen perusta kun rakentuu hänen näkemyksensä mukaan juuri alueilla aikoinaan sijainneisiin lapinkyliin.

"Nykyisestä saamelaismääritelmästä seurannut kaksi ryhmää"

Saamelainen- ja lappalainen-käsitteiden sisällöstä on keskusteltu vilkkaasti viime aikoina. Entisen saamelaiskäräjien lakimiessihteerin Heikki J. Hyvärisen mukaan nykyisestä saamelaismääritelmästä on seurannut kaksi ryhmää: vanha saamelaisten ryhmä ja lakisaamelaisten ryhmä.

Koskinen: ILO-keskustelu kuumenee turhaan

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen haluaa hillitä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevasta sopimuksesta käytävää riitelyä Enontekiöllä. Esimerkiksi kunnanhallituksen puheenjohtaja Sari Keskitalo uhkaa, että ILO-sopimuksen ratifiointi aiheuttaa sotatilan Enontekiölle.

Saamelaiset juhlivat kansallispäiväänsä

Saamelaiset viettävät keskiviikkona kansallispäivää neljän valtakunnan alueella. Saamelaisten kansallispäivää vietetään sen kunniaksi, että Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous 6. helmikuuta vuonna 1917.

Finland last to sign indigenous rights treaty?

Several youth organisations are gathering in Helsinki on Wednesday, the national day of the Sámi minority. They will demonstrate on the steps of Parliament House, demanding ratification of the UN labour organisation’s treaty on the rights of indigenous peoples.

Enontekiö tyytyväinen hallituksen ILO-linjauksiin

Enontekiön kunta on tyytyväinen hallituksen päätökseen muodostaa saamelaisasioiden ministeriryhmä päättämään poliittista linjausta vaativista saamelaisasioista. Kunnanjohtaja Mikko Kärnä toteaa, että hallitus on päätöksellä tunnustanut sen tosiasian, että ILO-169 yleissopimuksen mahdollinen ratifiointi edellyttää sitä, että vaikeiksi osoittautuneisiin kysymyksiin on ensin löydettävä sellaiset kansalliset ratkaisut, jotka kaikki osapuolet voivat hyväksyä.

Rundgren: Lapinkylien asema selvitettävä

Kolarilainen kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.) vaatii hallituksen on selvittävän useita asioita ennen alkuperäiskansojen ILO-sopimuksen ratifiointia.

Monaco royal couple to visit Lapland

Sovereign Prince Albert II of Monaco and Princess Charlene will visit the municipality of Enontekiö in Lapland, where a traditional reindeer race will take place in the Sámi village of Hetta on Sunday.

Saamelaisille lisää hallintaoikeuksia Ruotsin Lappiin

Maanantaina Jokkmokissa vahvistettiin Laponia-sopimus, jonka mukaan alueen saamelaiset ovat enemmistönä Laponian laajan suojelualueen hallinnossa.

Leville kansainvälinen saamelaiskylä

Leville aiotaan rakentaa laaja kylä, joka esittelee saamelaista kulttuuria matkailijoille. Kylän aikoo toteuttaa Sami Land Oy, joka haluaa vuokrata Kittilän kunnalta 3 200 m 2 maata läheltä Levi Summit -kongressikeskusta.

JSN huomautti Lapin Kansaa

Lapin Kansa on saanut huomautuksen Julkisen sanan neuvostolta (JSN). Langettava päätös liittyy viimekeväiseen uutiseen ja sitä seuranneeseen mielipidekirjoitteluun, jossa lehti jätti julkaisematta kantelijan mielipidekirjoituksen.

Sunnuntaiaukiolon vapauttaminen tappaa kyläkauppoja

Hyvä kesämyynti vaikuttaa ratkaisevasti kyläkauppojen kannattavuuteen. Kauppojen sunnuntaiaukiolon vapauttaminen on kuitenkin ajanut monet kyläkauppiaat taloudelliseen ahdinkoon.

Inarin ja Murmanskin välille puuhataan kelkkauraa

Inarin ja Venäjän Murmanskin välille suunnitellaan moottorikelkkauraa, joka olisi kesällä myös endurokäytössä. Inarin kunta valmistelee hanketta yhdessä Kuolan kunnan kanssa.

Inarinsaamelaiselle oppimateriaalille rahaa

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi keskiviikkona kolme Lappiin liittyvää aloitetta osaksi valtion budjettia. Inarinsaamelaisen oppimateriaalin tuottamiseen osoitettiin 20 000 euron lisämääräraha.

Hukkuneista poroista haluttaisiin biopolttoainetta

Bioalalla toimivat kiinnostuivat Pohjois-Ruotsissa hukkuneesta porotokasta. Norjalainen yritys haluaisi valmistaa ruhoista biopolttoainetta.

Kyläpajat saamenkäsityön elvyttäjiksi

Saamenkäsityötä elvytetään kylissä avattavilla kyläpajoilla. Ensimmäinen kyläpaja aloittaa toimintansa lauantaina Sevettijärvellä.

Saamelaiskylät haastavat valtion oikeuteen Ruotsissa

Neljä saamelaiskylää haastaa Ruotsin hallituksen oikeuteen, kertoo Sisuradio. Saamelaiskylät vaativat, että hallitusoikeus purkaa Ruotsin ja Norjan yhteisen poronlaiduntamissopimuksen.

Ruotsin saamelaiset vaativat oikeuksia käräjillä

Ruotsin saamelaiset hakevat kalastus ja metsästysoikeuksia oikeudessa. Ruotsin saamelaisliito ja Girjan saamelaiskylä jättävät maanantaina haasteen Jällivaaran käräjäoikeudelle kalastus- ja metsästysmaiden käytöstä.

Suomen ja Norjan rajalta löytyi vanha saamelaiskylä

Norjalaiset arkeologit ovat löytäneet vanhan saamelaiskylän jäänteitä Suomen ja Norjan rajalta.

Saamelaisten asema ja Suomen valtio ”Ei tule vaivatta vapaus”

Saamelaisten oikeusasemasta Suomessa on käyty laajempaa yhteiskunnallista kädenvääntöä pian neljäkymmentä vuotta. Keskeiset vaiheet olivat Saamelaisvaltuuskunnan perustaminen, parlamentin synnyttämien, kulttuuri-itsehallintolaki ja nykyiset, ratkaisemattomat kysymykset saamelaisten oikeudesta määrätä omaksi katsomansa maan hyödyntämisestä ja käytöstä. Tämä kysymys liittyy vahvasti Suomen lupaukseen ratifioida ILO:n vähemmistökansojen asiakirja.

Saamelaisten maaoikeuskiista vailla ratkaisua

Oikeusministeriön tilaama selvitys saamelaisten maanomistusoikeuksista ei edelleenkään ratkaise Lapinmaiden omistajaa.

Saamelaisten maaoikeuskiistaan ei ratkaisua

Oulun ja Lapin yliopistojen lähes neljä vuotta kestänyt tutkimus saamelaisten maaoikeuksista on valmistunut. Tutkimus ei kuitenkaan tuo selvää ratkaisua lapinmaiden omistukseen.

Saamelaisten maaoikeuskiistaan ei ratkaisua

Oulun ja Lapin yliopistojen lähes neljä vuotta kestänyt tutkimus saamelaisten maaoikeuksista on valmistunut. Tutkimus ei kuitenkaan tuo selvää ratkaisua lapinmaiden omistukseen.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle