Hyppää pääsisältöön

Uusimmat artikkelit

Veden kemiallinen merkki H2O ja vesiroiske.

Ilman vettä ei olisi elämää – maapallon vesi on satumaisten sattumien summa

Veden keskeisyys toistuu myös luomismyyteissä ympäri maailman.

Elysia timida -merietana

Viherhiukkasia varastava merietana yhteyttää kuin kasvi – lajien tutkimus voi vastata jopa elämän kehityksen suuriin kysymyksiin

Elysia timida -merietana syö levää ja sulattaa ravintonsa solut jättäen jäljelle vain viherhiukkaset. Laji upottaa hiukkaset omiin soluihinsa, joissa ne voivat yhteyttää kuukausia UV-säteiltä suojassa.

Dolly-lammas valokuvaajien ympäröimänä

Kun skottilainen lammas löi olemassaolollaan koko maailman ällikällä – kloonauksen piti muuttaa lääketiedettä, mutta miten kävi?

Maailman kuuluisin lammas Dolly esiteltiin yleisölle tasan 25 vuotta sitten. Suomenlampaan ja dorset-rodun risteytys oli ensimmäinen aikuisesta solusta onnistuneesti kloonattu nisäkäs.

Laboratoriotyöntekijä kumartuu lasikaappiin puhaltamaan näytettä.

Muovinen robotti liikkuu valon avulla ilman koneistoa – suomalaistutkijat ehdollistivat elottoman aineen

Suomalaiset tutkijat ovat opettaneet muovin käyttäytymään haluamallaan tavalla. Mallia on otettu biologisista rakenteista, esimerkiksi lihansyöjäkasveista. Käytännön sovelluksiin vaikkapa lääketieteessä on matkaa kuitenkin vuosia.

Soluja pullossa.

Kudosten kasvattaminen kuulostaa scifiltä, mutta Pekko Vasantola tekee siitä taidetta – näin laboratoriossa syntyy veistoksia ihmisen soluista

Pekko Vasantolan taideteoksissa huipputeknologia ja taide lyövät kättä. Aiemmissa teoksissaan hän on käsitellyt muun muassa tekoälyä ja ihmisten datalla tehtävää bisnestä.

Sydänsoluja mikroskoopin näytöllä.

Tutkijat aiheuttivat keinotekoisen sydänkohtauksen suorassa lähetyksessä – katso, mitä sydänsoluille tapahtuu

Tamperelaisen huippuyksikön tutkijat kehittävät monikudosmallia, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa tarjota aiempaa henkilökohtaisempaa hoitoa sydänsairauksiin.

Antti Lehtinen kotona.

Finland suffering shortage of younger blood, stem cell, sperm donors

For reasons not entirely clear, too few young men in Finland are donating blood and stem cells that could help save lives.

Vaaleaa ja tummaa rouhetta laboratoriossa.

VTT tuotti kahvia kasvisoluista – kotikeittiössä voi pöristä tulevaisuudessa oma bioreaktori

VTT:ssä tutkitaan mahdollisuuksia tuottaa ruokaa laboratoriossa. Se on aiemmin tutkinut muun muassa mustikan ja hillan soluviljelytekniikoita. Nyt vuorossa on kahvi, jonka massatuotanto kasvisoluista on enää muutaman vuoden päässä.

Koronarokotepullo

Ärhäkkä deltavariantti jyllää jopa rokotettujen välityksellä – koronarokotteet suojaavat siltä kehnommin kuin muilta muunnoksilta, kertoo tuore selvitys

Rokotteet suojaavat hyvin vakavalta, sairaalahoitoa vaativalta taudilta virusvariantista huolimatta. Silti alentunut teho lievempiä tartuntoja vastaan huolestuttaa THL:n ylilääkäriä. Hän painottaa, että koronavarotoimia tarvitaan edelleen.

Naudan soluista laboratoriossa kasvatettu pihvi.

Tulevaisuuden naudanlihapihvi kasvaa navetan sijaan laboratoriomaljassa – bisneksessä pyörivät isot rahat, mutta lupatarkastelu on tiukka

Keinolihan pääsyssä kuluttajien lautaselle esteenä on ollut ennen kaikkea sen tuotannon kalleus.

Äiti pitelee vastasyntyneen lapsen jalkoja

Finland's first public sector donor egg babies born

Finland is seeing its first babies from publicly funded fertility treatments using donor cells.

Proteiinin aminohappomalli 3D

Keinoäly auttaa ratkaisemaan yhden biologian visaisimmista pulmista

AlphaFold-tietokoneohjelman tulosten ansiosta voidaan tehostaa mm. syövän, dementian ja Covid-19-taudin vastaista taistelua.

Australialainen dokumentti tutkii aivojen ikääntymistä.

Prisma: Pitkän elämän salaisuudet – treenatut aivot kestävät paremmin ikääntymistä

Aivot kestävät ikääntymistä, kun niitä jaksaa treenata.

Lähikuva lasilevystä mikroskoopin alla.

Viruksia on kaikissa ja kaikessa, ne ovat ihmiselle pahiksia, hyviksiä ja yhdentekeviä – ja yksi niistä pitää nyt ihmiskuntaa polvillaan

Viruksilla on muutama geeni, ihmisellä 30 000. Silti virusten merkitys meidänkin lajimme synnylle ja kehittymiselle on valtava.

Röntgenhoitajat Säde Korpinen ja Viivi Hytönen

Uutta tietoa miesten eturauhassyövän leviämisestä

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä.

hapero

Sunnuntai 27.9.2020 (radio)

Työsuhdepolkupyörä. Ennätysmäärä munasolujen ja siittiöiden luovuttajia. Tanskan koronasovellus.. Kuurojen päivä. Aurinkosää.

DNAn kaksoiskierre sinisävyisenä

CRISPR-geenisaksien teho todistettiin viimein käytännössä – veritaudeista kärsineet pääsivät eroon kuukausittaisista verensiirroista

Nyt on varmaa, että geenieditoinnin mullistanut työkalu toimii kuten sen kuuluukin. Työtä on kuitenkin yhä tehtävänä.

Käsien pesua wc:ssä.

Suomessa sairastetaan miljoonia flunssia vuodessa – ihmisen puolustusmekanismi taistelee viruksia vastaan, mutta omaa vastustuskykyään voi lähinnä vain heikentää

Pikkulapsen keho oppii vastustamaan pöpöjä. Asiantuntija kertoo, miksi flunssa iskee toiseen ihmiseen helpommin kuin toiseen.

vauva makaa hoitopöydällä

Lahjoittajaryntäys yllätti julkiset sairaalat – Hedelmöityshoitoihin on saatu paljon sukusoluja

Lahjoitussoluilla tehtäviä hedelmöityshoitoja annetaan tällä hetkellä Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Myöhemmin mukaan ovat tulossa Oulu ja Kuopio.

3D-biotulostin

Ihmiseen voidaan jo tehdä varaosia – 3D-tulostettu sarveiskalvo voi tulevaisuudessa auttaa 10 miljoonaa sokeutunutta ympäri maailman

Vainajilta saatujen siirteiden sijaan näkökyvyn voi tulevaisuudessa palauttaa biotulostettava sarveiskalvo.

Molekyylibiologi Eric Olson tutkii perinnöllisen sairauden parantamista geenimuokkauksen avulla.

Prisma: Genetiikan vallankumous – Mihin olemme valmiit käyttämään geenimuokkausta?

Mihin kaikkeen olemme valmiit käyttämään geenimuokkausta?

New Scientist -lehden nettiuutinen.

Maailman ensimmäinen "sika-apina" syntyi Kiinassa – ja kuoli

Espanjalaisen lehden mukaan Kiinassa kehitellään jo apinan ja ihmisen kimeeriä.

Osastonylilääkäri Katja Ahinko tekee ultraäänitutkimusta

HUS ja Tays aloittavat hedelmöityshoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä – lahjasoluja voivat nyt saada myös naisparit ja itselliset naiset

Hoitojen tahti määräytyy lahjoittajien mukaan. Munasolujen ja siittiöiden luovuttajia kaivataan nyt kipeästi.

Näytteen analysointia laboratoriossa.

Tutkimus: Bakteerit osaavat "stripata" ja se tekee niistä immuuneja antibiooteille

Bakteerien käyttäytymistä tutkittiin Newcastlen yliopistossa Britanniassa.

Haukotteleva pussiahma

Tutkimus: Seksi kehittyi evoluution keinoksi tarttuvia syöpiä vastaan

Yksilöstä toiseen tarttuvat syöpäsolut voisivat hävittää kokonaisia populaatioita, jos niillä ei olisi geneettisen vaihtelun antamaa aseistusta, tuumii tuore tutkimus.

Maija Salmi

"Naisen on valittava ura tai perhe" – Ylen toimittaja Maija Salmi vastaa kysymyksiin ja kertoo miksi kolmekymppiset espanjalaisnaiset pakastavat munasolujaan

Pätkätyöt, sinkkuelämä vai biologia – mikä on munasolujen pakastustrendin taustalla? Maija Salmi vastaa yleisön kysymyksiin.

Silmä.

Finnish researchers create corneas using 3D bioprinters

In future, organ transplant recipients won't need to wait for donors, but instead will get new organs created using their own cells, according to a researcher.

Silmä.

3D-biotulostimella valmistetaan jo sarveiskalvoa, ja kohta myös ihoa ja ihmisen varaosia

Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on ensimmäisenä maailmassa tulostanut 3D-tulostimella osia ihmisen sarveiskalvosta.

Yuka:ksi nimetty mammutti näyttelyssä Jokohamassa Japanissa.

Tutkimushanke mammutin herättämiseksi henkiin alkoi hyvin, mutta ajautui vaikeuksiin

Mammutin solut ovat osoittaneet elämän merkkejä, mutta eivät ole alkaneet jakautua.

hiiri ja kädet joissa kumihanskat

Eläinkokeita pystytään nyt vähentämään algoritmien avulla – pääroolissa maailman kattavin kemikaalitietopankki Helsingissä

Algoritmit voivat ennustaa kemikaalin vaikutukset iholla, mutta perinnölliset vaikutukset selviävät vasta eläinkokeissa.

Minna Lintu poimii tomaatteja kaupassa.

Omasta ruokavaliosta kannattaa tehdä tiliä viimeistään keski-iässä – näin lataat puhtia itseesi oikeanlaisella ruoalla

Varsinkin työpäivän aikana pitää syödä hyvin ja mielellään yhdessä työkavereiden kanssa.

Kaksi laboratoriohoitajaa käyttävät CliniMACS-konetta.

Finland to offer cutting-edge child cancer therapy

Finland is piloting a costly cancer therapy for children suffering from leukemia that involves giving patients genetically modified immune cells.

Vauva nukkuu.

Suomalaistutkijat selvittivät, miten vauvaiässä puhkeava diabetes syntyy

Kun vaurioon johtava tapahtumaketju tunnetaan, on mahdollista löytää keino vaikuttaa siihen, sanoo professori.

Moilasen perhe olohuoneessa.

Kolme kokemusta hedelmöityshoidoista: Perheenisästä tuli spermanluovuttaja, Moilaset saivat kaksi tytärtä ja pariskunta hyväksyi lapsettomuutensa

Kallis yksityisklinikalla tehty lapsettomuushoito on monelle edelleen ainoa tapa saada lapsi – ensi vuonna tilanne voi olla toinen.

Lehmärobotti

Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa – suomalaiset keksivät, miten maailman kasvavaa väestöä ruokitaan

Mitä me syömme sitten, jos lihansyönnistä tulee ympäristösyistä mahdotonta eivätkä pellotkaan riitä kasvavan väestön ruokkimiseen? Edessä on mullistus, joka vetää vertoja maatalouden keksimiselle.

Outi Hovatta

Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

Tutkija osoittaa tietokoneen ruutua.

Kantasoluista syntyy eläviä kudoksia – suomalainen huippututkimus yhdistää biologiaa, teknologiaa ja lääketiedettä, jotta löydettäisiin uusia keinoja sairauksien hoitoon

Kokonaisten, siirteeksi kelpaavien elinten rakentamiseen menee vielä vuosia, mutta esimerkiksi kantasoluteknologian avulla tehtyjä luukudoksia siirretään jo potilaalle.

Mustikoita

"Mitä enemmän väriä, sen parempi" – tutkijat löysivät marjojen väriaineista uusia terveysvaikutuksia

Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan marjojen väriaineista voi olla mahdollista kehittää uusia lääkkeitä esimerkiksi paksusuolensyövän hoitoon.

Silmätutkimus.

Uusi hoito tuo toivoa silmänpohjan rappeumasta kärsiville – "Olen onnellinen, että näkökyky on annettu minulle takaisin"

Suomessa silmäpohjan rappeumaa sairastaa yli 130 000 ihmistä. Uusia tapauksia todetaan yli 8 000 vuodessa.

Kuorintavoidetta valuu tuubista.

Onko muovi haitallista terveydelle? Voiko muovi mennä ihmisen solujen sisään? Asiantuntijat vastaavat

Osa muovin riskeistä ja haitoista jo tiedetään, mutta tutkimus on vasta alussa. Vanhat muoviastiat ja muovilelut kannattaa poistaa käytöstä, asiantuntijat neuvovat.

Eero ja Jouko Salmijärvi.

Eero Salmijärvi katsoi kuolemaa silmiin, kunnes veli tuli ja pelasti – "Se oli viimeinen oljenkorsi"

Jouko Salmijärvi oli kahdeksan sisaruksen sarjasta ainoa, jonka kudostyyppi sopii yhteen Eero-veljen kudostyypin kanssa.

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle