Uusimmat artikkelit
Ilman vettä ei olisi elämää – maapallon vesi on satumaisten sattumien summa
Veden keskeisyys toistuu myös luomismyyteissä ympäri maailman.

Viherhiukkasia varastava merietana yhteyttää kuin kasvi – lajien tutkimus voi vastata jopa elämän kehityksen suuriin kysymyksiin
Elysia timida -merietana syö levää ja sulattaa ravintonsa solut jättäen jäljelle vain viherhiukkaset. Laji upottaa hiukkaset omiin soluihinsa, joissa ne voivat yhteyttää kuukausia UV-säteiltä suojassa.

Kun skottilainen lammas löi olemassaolollaan koko maailman ällikällä – kloonauksen piti muuttaa lääketiedettä, mutta miten kävi?
Maailman kuuluisin lammas Dolly esiteltiin yleisölle tasan 25 vuotta sitten. Suomenlampaan ja dorset-rodun risteytys oli ensimmäinen aikuisesta solusta onnistuneesti kloonattu nisäkäs.
Muovinen robotti liikkuu valon avulla ilman koneistoa – suomalaistutkijat ehdollistivat elottoman aineen
Suomalaiset tutkijat ovat opettaneet muovin käyttäytymään haluamallaan tavalla. Mallia on otettu biologisista rakenteista, esimerkiksi lihansyöjäkasveista. Käytännön sovelluksiin vaikkapa lääketieteessä on matkaa kuitenkin vuosia.
Kudosten kasvattaminen kuulostaa scifiltä, mutta Pekko Vasantola tekee siitä taidetta – näin laboratoriossa syntyy veistoksia ihmisen soluista
Pekko Vasantolan taideteoksissa huipputeknologia ja taide lyövät kättä. Aiemmissa teoksissaan hän on käsitellyt muun muassa tekoälyä ja ihmisten datalla tehtävää bisnestä.
Tutkijat aiheuttivat keinotekoisen sydänkohtauksen suorassa lähetyksessä – katso, mitä sydänsoluille tapahtuu
Tamperelaisen huippuyksikön tutkijat kehittävät monikudosmallia, jonka avulla voidaan tulevaisuudessa tarjota aiempaa henkilökohtaisempaa hoitoa sydänsairauksiin.
Finland suffering shortage of younger blood, stem cell, sperm donors
For reasons not entirely clear, too few young men in Finland are donating blood and stem cells that could help save lives.
VTT tuotti kahvia kasvisoluista – kotikeittiössä voi pöristä tulevaisuudessa oma bioreaktori
VTT:ssä tutkitaan mahdollisuuksia tuottaa ruokaa laboratoriossa. Se on aiemmin tutkinut muun muassa mustikan ja hillan soluviljelytekniikoita. Nyt vuorossa on kahvi, jonka massatuotanto kasvisoluista on enää muutaman vuoden päässä.
Ärhäkkä deltavariantti jyllää jopa rokotettujen välityksellä – koronarokotteet suojaavat siltä kehnommin kuin muilta muunnoksilta, kertoo tuore selvitys
Rokotteet suojaavat hyvin vakavalta, sairaalahoitoa vaativalta taudilta virusvariantista huolimatta. Silti alentunut teho lievempiä tartuntoja vastaan huolestuttaa THL:n ylilääkäriä. Hän painottaa, että koronavarotoimia tarvitaan edelleen.

"Päätin jo teini-ikäisenä, että lahjoitan sukusolujani heti kun voin", kertoo luovuttaja – HUS: Sukusoluja tarvitaan kipeästi lisää
Hedelmöityshoitoon on tällä hetkellä melkein vuoden mittainen jono.
Tulevaisuuden naudanlihapihvi kasvaa navetan sijaan laboratoriomaljassa – bisneksessä pyörivät isot rahat, mutta lupatarkastelu on tiukka
Keinolihan pääsyssä kuluttajien lautaselle esteenä on ollut ennen kaikkea sen tuotannon kalleus.
Bioteknologi tahtoo uudet pohdinnat ruoan juupas–eipäs-keskustelun tilalle: onko soluista tehty nugetti vegaaninen, missä menee kannibalismin raja?
Pekonista ei tarvitse luopua tulevaisuudessakaan, uskoo biotekniikan tohtori Lauri Reuter.
Finland's first public sector donor egg babies born
Finland is seeing its first babies from publicly funded fertility treatments using donor cells.

Keinoäly auttaa ratkaisemaan yhden biologian visaisimmista pulmista
AlphaFold-tietokoneohjelman tulosten ansiosta voidaan tehostaa mm. syövän, dementian ja Covid-19-taudin vastaista taistelua.
Prisma: Pitkän elämän salaisuudet – treenatut aivot kestävät paremmin ikääntymistä
Aivot kestävät ikääntymistä, kun niitä jaksaa treenata.

Viruksia on kaikissa ja kaikessa, ne ovat ihmiselle pahiksia, hyviksiä ja yhdentekeviä – ja yksi niistä pitää nyt ihmiskuntaa polvillaan
Viruksilla on muutama geeni, ihmisellä 30 000. Silti virusten merkitys meidänkin lajimme synnylle ja kehittymiselle on valtava.

Uutta tietoa miesten eturauhassyövän leviämisestä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä.
Sunnuntai 27.9.2020 (radio)
Työsuhdepolkupyörä. Ennätysmäärä munasolujen ja siittiöiden luovuttajia. Tanskan koronasovellus.. Kuurojen päivä. Aurinkosää.

Puoli vuotta pandemiaa – viruksen käyttäytymisessä on yhä niin paljon kysymyksiä, että vauhtisokeus saa tutkijat julkaisemaan jopa aivan roskaa
SARS-CoV-2-viruksen perimä on avattu eri puolilla maailmaa kymmeniätuhansia kertoja.
CRISPR-geenisaksien teho todistettiin viimein käytännössä – veritaudeista kärsineet pääsivät eroon kuukausittaisista verensiirroista
Nyt on varmaa, että geenieditoinnin mullistanut työkalu toimii kuten sen kuuluukin. Työtä on kuitenkin yhä tehtävänä.
Suomessa sairastetaan miljoonia flunssia vuodessa – ihmisen puolustusmekanismi taistelee viruksia vastaan, mutta omaa vastustuskykyään voi lähinnä vain heikentää
Pikkulapsen keho oppii vastustamaan pöpöjä. Asiantuntija kertoo, miksi flunssa iskee toiseen ihmiseen helpommin kuin toiseen.
Lahjoittajaryntäys yllätti julkiset sairaalat – Hedelmöityshoitoihin on saatu paljon sukusoluja
Lahjoitussoluilla tehtäviä hedelmöityshoitoja annetaan tällä hetkellä Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Myöhemmin mukaan ovat tulossa Oulu ja Kuopio.

Ihmiseen voidaan jo tehdä varaosia – 3D-tulostettu sarveiskalvo voi tulevaisuudessa auttaa 10 miljoonaa sokeutunutta ympäri maailman
Vainajilta saatujen siirteiden sijaan näkökyvyn voi tulevaisuudessa palauttaa biotulostettava sarveiskalvo.
Prisma: Genetiikan vallankumous – Mihin olemme valmiit käyttämään geenimuokkausta?
Mihin kaikkeen olemme valmiit käyttämään geenimuokkausta?

Maailman ensimmäinen "sika-apina" syntyi Kiinassa – ja kuoli
Espanjalaisen lehden mukaan Kiinassa kehitellään jo apinan ja ihmisen kimeeriä.
Kuusi vuotta kantasoluja odottanut Heidi Lindholm, 23, saa toivoa Suomessa uudesta hoidosta – hoitaja luuli kammottavia veriarvoja virheeksi
Harvinaista luuydinkatoa sairastava Heidi Lindholm saa kantasoluja omalta isältään.

HUS ja Tays aloittavat hedelmöityshoidot lahjoitetuilla munasoluilla ja siittiöillä – lahjasoluja voivat nyt saada myös naisparit ja itselliset naiset
Hoitojen tahti määräytyy lahjoittajien mukaan. Munasolujen ja siittiöiden luovuttajia kaivataan nyt kipeästi.
Biologian yo-koe edessä? Katso lista ohjelmia ja artikkeleita biologian opiskelun tueksi
Ylen sisältöjä biologiasta.

Kaikki kulta ei kiillä eikä sitä edes näe – nanokokoiset kultapartikkelit yllättävät monipuolisuudellaan
Nanotutkimuksessa kulta on millimetrin miljoonasosan kokoisina palasina.

Tutkimus: Bakteerit osaavat "stripata" ja se tekee niistä immuuneja antibiooteille
Bakteerien käyttäytymistä tutkittiin Newcastlen yliopistossa Britanniassa.

Espanjalaistutkija yhdisti onnistuneesti ihmissoluja apinan alkioon – tavoitteena ihmiselimien kasvattaminen muissa eläimissä
Kokeet tehtiin Kiinassa, koska Espanjassa ne ovat kiellettyjä.

Tutkimus: Seksi kehittyi evoluution keinoksi tarttuvia syöpiä vastaan
Yksilöstä toiseen tarttuvat syöpäsolut voisivat hävittää kokonaisia populaatioita, jos niillä ei olisi geneettisen vaihtelun antamaa aseistusta, tuumii tuore tutkimus.

"Naisen on valittava ura tai perhe" – Ylen toimittaja Maija Salmi vastaa kysymyksiin ja kertoo miksi kolmekymppiset espanjalaisnaiset pakastavat munasolujaan
Pätkätyöt, sinkkuelämä vai biologia – mikä on munasolujen pakastustrendin taustalla? Maija Salmi vastaa yleisön kysymyksiin.
Finnish researchers create corneas using 3D bioprinters
In future, organ transplant recipients won't need to wait for donors, but instead will get new organs created using their own cells, according to a researcher.
3D-biotulostimella valmistetaan jo sarveiskalvoa, ja kohta myös ihoa ja ihmisen varaosia
Tampereen yliopiston tutkimusryhmä on ensimmäisenä maailmassa tulostanut 3D-tulostimella osia ihmisen sarveiskalvosta.

Tutkimushanke mammutin herättämiseksi henkiin alkoi hyvin, mutta ajautui vaikeuksiin
Mammutin solut ovat osoittaneet elämän merkkejä, mutta eivät ole alkaneet jakautua.

Eläinkokeita pystytään nyt vähentämään algoritmien avulla – pääroolissa maailman kattavin kemikaalitietopankki Helsingissä
Algoritmit voivat ennustaa kemikaalin vaikutukset iholla, mutta perinnölliset vaikutukset selviävät vasta eläinkokeissa.

Omasta ruokavaliosta kannattaa tehdä tiliä viimeistään keski-iässä – näin lataat puhtia itseesi oikeanlaisella ruoalla
Varsinkin työpäivän aikana pitää syödä hyvin ja mielellään yhdessä työkavereiden kanssa.
Prisma: Ihmiskehon ihmeet – elimistö muuttuu ja uusiutuu koko elinikänsä ajan
Mitä tiedämme ihmiskehon ihmeistä?
Finland to offer cutting-edge child cancer therapy
Finland is piloting a costly cancer therapy for children suffering from leukemia that involves giving patients genetically modified immune cells.

Suomalaistutkijat selvittivät, miten vauvaiässä puhkeava diabetes syntyy
Kun vaurioon johtava tapahtumaketju tunnetaan, on mahdollista löytää keino vaikuttaa siihen, sanoo professori.

Uutta, mullistavaa syöpähoitoa kokeiltiin Suomessa – viranomaiset pohtivat nyt hoidon hyötyjä, sillä hinta on poikkeuksellisen suuri
HUSissa on annettu niin sanottua CAR-T-soluterapiaa ensimmäisen kerran Suomessa.

Kolme kokemusta hedelmöityshoidoista: Perheenisästä tuli spermanluovuttaja, Moilaset saivat kaksi tytärtä ja pariskunta hyväksyi lapsettomuutensa
Kallis yksityisklinikalla tehty lapsettomuushoito on monelle edelleen ainoa tapa saada lapsi – ensi vuonna tilanne voi olla toinen.

Maitoa ilman lehmää ja munia ilman kanaa – suomalaiset keksivät, miten maailman kasvavaa väestöä ruokitaan
Mitä me syömme sitten, jos lihansyönnistä tulee ympäristösyistä mahdotonta eivätkä pellotkaan riitä kasvavan väestön ruokkimiseen? Edessä on mullistus, joka vetää vertoja maatalouden keksimiselle.
Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija
Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

Kantasoluista syntyy eläviä kudoksia – suomalainen huippututkimus yhdistää biologiaa, teknologiaa ja lääketiedettä, jotta löydettäisiin uusia keinoja sairauksien hoitoon
Kokonaisten, siirteeksi kelpaavien elinten rakentamiseen menee vielä vuosia, mutta esimerkiksi kantasoluteknologian avulla tehtyjä luukudoksia siirretään jo potilaalle.

"Mitä enemmän väriä, sen parempi" – tutkijat löysivät marjojen väriaineista uusia terveysvaikutuksia
Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan marjojen väriaineista voi olla mahdollista kehittää uusia lääkkeitä esimerkiksi paksusuolensyövän hoitoon.

Uusi hoito tuo toivoa silmänpohjan rappeumasta kärsiville – "Olen onnellinen, että näkökyky on annettu minulle takaisin"
Suomessa silmäpohjan rappeumaa sairastaa yli 130 000 ihmistä. Uusia tapauksia todetaan yli 8 000 vuodessa.

Onko muovi haitallista terveydelle? Voiko muovi mennä ihmisen solujen sisään? Asiantuntijat vastaavat
Osa muovin riskeistä ja haitoista jo tiedetään, mutta tutkimus on vasta alussa. Vanhat muoviastiat ja muovilelut kannattaa poistaa käytöstä, asiantuntijat neuvovat.

Eero Salmijärvi katsoi kuolemaa silmiin, kunnes veli tuli ja pelasti – "Se oli viimeinen oljenkorsi"
Jouko Salmijärvi oli kahdeksan sisaruksen sarjasta ainoa, jonka kudostyyppi sopii yhteen Eero-veljen kudostyypin kanssa.