Hyppää pääsisältöön

Keskiviikkosarja 2

Pianisti Jonathan Biss
Pianisti Jonathan Biss Kuva: Benjamin Ealovega jonathan biss

Jonathan Bissille neljäs konsertto on Beethovenin konsertoista suurin ja syvällisin

”Soitan ainoastaan sellaista musiikkia, joka on suurempaa kuin yksikään sen esitys”, oli legendaarisella pianistilla Arthur Schnabelilla tapana sanoa. Sitaatin on ottanut taiteelliseksi ohjenuorakseen myös nuori amerikkalainen pianisti Jonathan Biss. Ajatus sopii Beethovenin musiikkiin paremmin kuin mihinkään muuhun, ja Biss onkin sukupolvensa hienoimpia Beethoven-pianisteja.

Keskiviikkokonsertissa Biss soittaa Radion sinfoniaorkesterin solistina Beethovenin neljännen pianokonserton, konserttoviisikon lyyrisimmän ja seesteisimmän jäsenen – Biss itse luonnehtii sitä sanalla ”filosofinen”. ”Teos on täynnä kauniita, lyyrisiä yksityiskohtia, ja kuitenkin syntyy vaikutelma suuruudesta”, Biss kuvaa.

Konsertin johtaa Bissin maanmies, RSO:n johtajana aiemminkin vieraillut Joshua Weilerstein. Tähän asti on ollut harvinaista, että Biss on työskennellyt itseään nuoremman kapellimestarin kanssa. Nyt sekin aika on tullut: Biss on syntynyt vuonna 1980, Weilerstein 1987. Molempia yhdistää paitsi nuori ikä ja kansalaisuus, myös se, että he tulevat muusikkoperheistä.

Konsertti alkaa Jean Sibeliuksen Kevätlaululla, joka kuuluu amerikkalaiskapellimestari Joshua Weilersteinin suosikkeihin. Kantaesityksessään Vaasan laulujuhlilla 1894 se tosin meni ulkoilmassa jokseenkin harakoille, ja vastaanotto oli sen mukainen. Sibelius muokkasi sen uuteen uskoon, ja uusi versio sai Oskar Merikannon luonnehtimaan Kevätlaulua ”kauneimmaksi kukaksi Sibeliuksen orkesterikappaleista”.

Konsertin jälkipuoli esittelee kaksi orkesterikirjallisuuden antisankaria. Henrik Ibsenin näytelmän nimihenkilö Peer Gynt kiersi maailman ääriin ennen kuin palasi rakastettunsa helmoihin. Edvard Griegin orkesterisarjassa numero 1 musiikista Ibsenin näytelmään kuullaan rakastetuimmat Gynt-numerot, Aamutunnelmasta Vuorenpeikkoihin. Maankiertäjä oli myös keskiaikainen legenda Till Eulenspiegel, joka jekutti tärkeileviä porvareita ja virkamiehiä mitä moninaisimmin kepposin. Strauss suunnitteli Tillin tarinasta jopa oopperaa, mutta lopullisen muotonsa tarina sai parikymmenminuuttisena, huikean taitavasti orkestroituna sinfonisena runona. Strauss on selvästi joka hetki antisankarinsa puolella; jopa sinfonisen runon lopussa, jossa päähenkilölle käy kalpaten ja hän päätyy mestauslavalle, vitsikäs loppukaneetti paljastaa, että mestauskin oli vain yksi hänen kepposistaan!

Lotta Emanuelsson.

Joshua Weilerstein, kapellimestari
Jonathan Biss, piano

Sibelius: Kevätlaulu
Beethoven: Pianokonsertto nro 4
Grieg: Peer Gynt, sarja nro 1
R. Strauss: Till Eulenspiegels lustige Streiche

Ke 17.9.2014
Musiikkitalo klo 19.00
Suora videolähetys Musiikkitalosta alkaen klo 18.30
» Yle Radio 1 klo 19.03