Iskelmä-Suomi
Kymmenen tarinaa kaihosta, kilometreistä ja iskelmästä.
Alvar Kolasen kuvia tähdistä
Alvar Kolasen kuvia tähdistä
Valokuvaaja Alvar Kolanen kuvasi suomalaisen iskelmän loistavimpia tähtiä.
Osa 1/10
Kohtalon tähdet
Suomalainen iskelmäyleisö on erityisen kiintynyt tähtiin, joiden tarinassa on menestyksen ja kimalluksen vastavoimana vahvoja tummia sävyjä, lankeemusta ja kilvoittelua taitelijaelämään kuuluvia kiusaajia vastaan. Tähti ei saa olla täydellinen, haavoitettuna hänenkin pitää vuotaa verta. Tämä tarina kertoo Iskelmä-Suomen kohtalon tähdistä, joiden loisto on perustunut musiikillisen lahjakkuuden ja ihmisyyteen kuuluvien heikkouksien ainutlaatuiseen yhteen kietoutumiseen. 1. osan päähenkilöt ovat Kari Tapio, Olavi Virta, Irwin Goodman, Laila Kinnunen, Rauli Badding Somerjoki ja Topi Sorsakoski.
Teemalla ma 7.3. klo 18.00
Jukka Orma: Kaikki lähtee Puccinista
yle.fi/musiikki haastatteli Iskelmä-Suomen ensimmäisen osan aiheista kitaristi Jukka Ormaa. Orman ensimmäinen iskelmään liittyvä muisto koskee Satumaata ja erityisesti kohtaa, jossa lauletaan: ”vaan siivetönnä en voi lentää / vanki olen maan.”
Kohtalon tähdet ovat Iskelmä-Suomen ikisankareita
Olavi Virta, Tapio Rautavaara, Laila Kinnunen, Badding, Irwin, Topi Sorsakoski... Suomalaisten suurimmista suosikeista moni on maksanut laulujen lunnaat korkojen kera. Elävän arkiston kooste taustoittaa Iskelmä-Suomen ensimmäistä osaa.
Osa 2/10
Kuningattaret
Suomalaisessa iskelmässä on kaksi kuningatarta. Kummankin matkareitti on kulkenut halki 1960-luvun murtuvan ja muuttuvan maan, läpi huonojen aikojen ja menestyksen vuosien. Tien poskeen on jäänyt iskelmän keskeisiä virstanpylväitä, voittoja ja hävittyjä kamppailuita, oikeita ja vääriä valintoja. Tämä on kahden voimakkaan naisen matkakertomus halki Iskelmä-Suomen. 2. osan päähenkilöt ovat Katri Helena ja Paula Koivuniemi. Sivurooleissa Lea Laven, Eini, Kaija Koo, Anne Mattila ja Suvi Teräsniska.
Teemalla ma 14.3. klo 18.00
Ville Leinosta kiehtoivat mummon levyt
yle.fi/musiikki haastatteli Ville Leinosta, joka teininä koki Katri Helenan Lady Love -albumin kiehtovaksi ja lohduttavaksi. Siitä alkoi hänen iskelmän diggailunsa ja levyjen keräilynsä.
Iskelmä-Suomella on vaalea ja tumma kuningatar
Suomen mittakaavassa Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat malliesimerkkejä siitä, mitä vuosikymmenestä toiseen kantava kestotähteys on. Toinen iskelmän kuningattarista on tumma ja kohtalokas, toinen vaalea, heleä-ääninen naapurin tyttö. Elävän arkiston kooste taustoittaa Iskelmä-Suomen toista osaa.
Osa 3/10
Syvä kuin meri
Kun tango iski Eurooppaan noin sata vuotta sitten, alettiin heti puhua hulluudesta, johon tämä argentiinalainen intohimojen tanssi ajaa ihmiset. Tango sai Suomenkin valtaansa puoli vuosisataa ensi-iskujen jälkeen. Tämä tarina kertoo siitä, kuinka lainatavarasta tuli ikiomaa. Tango antaa ujolle kansalle luvan tulla lähelle samalla kun se soi ääniraitana katoavalle maailmalle. Se synnyttää uuden tähtipolven ja avaa ovet romaneille, joista tuli olennainen voimanlähde suomalaiseen iskelmäkulttuuriin. 3. osan päähenkilöt ovat Toivo Kärki, Unto Mononen, Olavi Virta, Eino Grön, Reijo Taipale, Taisto Tammi, Markus Allan, Agents ja Rainer Friman.
Teemalla ma 21.3. klo 18.00
Tuure Kilpeläiselle musiikin tehtävä on tuoda ihmisiä yhteen
yle.fi/musiikki haastatteli Tuure Kilpeläistä, jonka elämässä iskelmä on ollut mukana alusta asti. Suomalaisen tangon hän näkee olevan vaikeuksissa: Olavi Virran valtava hahmo hallitsee edelleen. Siitä on vaikea päästä eteenpäin.
Iskelmä-Suomi on myös tangon satumaa
Henry Theel lauloi tangoa jo sota-aikana, mutta todellinen tangohulluus valtasi Suomen 1960-luvun alussa. Uuden pohjoisen sielun saanut musiikki aiheutti räjähdyksen, jonka kaiku kiirii edelleen. Elävän arkiston tangopaketti on lisämateriaalia Iskelmä-Suomi-dokumenttisarjaan.
Osa 4/10
Kaupungin valot
Epätodellista puhtautta hehkuva maalaismiljöö on erottamaton osa suomalaisen iskelmän sielunmaisemaa. Iskelmällä on kuitenkin aina ollut myös aivan toisenlainen, kaupunkiympäristön kuumeisesta energiasta ja avoimesta ilmapiiristä ammentava puolensa. Iskelmän säikeissä on soinut jazzin rytmi, urbaani viihde-eleganssi ja rikas kansainvälisten impulssien kirjo. Tämä tarina kertoo vaikutteiltaan ja esikuviltaan anglo-amerikkalaisesta ja länsieurooppalaisesta kaupunki-iskelmästä. 4. osan päähenkilöt ovat Erik Lindström, Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen, Kai Lind & Four Cats, Carola, Jaakko Salo, Rauno Lehtinen ja Seija Simola.
Teemalla ma 28.3. klo 18.00
Timo Santala etsii unohtuneita iskelmähelmiä
Valokuvaaja Timo Santala on ollut luomassa ravintolapäivää sekä mm. iskelmätansseja järjestävää We Love Helsinkiä. yle.fi/musiikin haastattelussa Santala kertoo iskelmän olevan hänelle tunnelmaa luovaa kotimusiikkia.
Kaupungin valot tuikkivat iskelmä-Suomen laitamilla
Bluesia, swingiä, jazz-intohimoa, kosmopoliittisia vaikutteita, muhkeaa viihdesointia. Elävän arkiston paketissa on mukana iso joukko 1950–1960-lukujen tähtiä Brita Koivusesta Seija Simolaan.
Osa 5/10
Yes Sir, alkaa polttaa
1960-luvulla maailman pop ja viihdehitit vyöryvät Suomeen kiihtyvällä vauhdilla ja 1970-luvulla voi puhua jo hyökyaallosta. C-kasetti mullistaa musiikkimarkkinat ja kansa janoaa viihdykettä. Hurjassa nousukiidossa viilettävä suomalainen musiikkiteollisuus ruokkii armotonta kysyntää käännösiskelmiin perustuvalla tarjonnalla. Finnhitseistä, El Bimboista, Apinamiehistä ja Kung fu -taistelijoista tulee osa suomalaisen iskelmän maailmaa. Pop, purkka ja disco sekoittuvat kotimaan turpeeseen ja luovat Iskelmä-Suomelle uuden klangin, joka soi osana tämänkin päivän iskelmää. Tuontitavaran rinnalla nousee esiin myös uusi iskelmäntekijöiden polvi joka ymmärtää niin uusien rytmien kuin vanhojen konstien päälle. 5. osan päähenkilöt ovat Markku Aro, Kisu, Fredi, Lea Laven, Vexi Salmi, Eini, Kake Randelin ja Raul Reiman
Teemalla ma 4.4. klo 18.00
Seija Simola LSD-maailmassa – haastattelussa Matti Mikkola
Tehosekoitin-yhtyeen kitaristina ja säveltäjänä, ja nyttemmin mm. Pepe Willbergin tuottajana, tunnetuksi tullut Matti Mikkola on aina digannut isosta viihdesoinnista. yle.fi/musiikin haastattelussa hän muistelee myös huoltoasemakasettia, jolla Mikko Alatalo sanoi "paska".
Kun Suomi-iskelmistä tuli Finnhitsejä
Iskelmällä meni 1970-luvulla lujaa, kun kansainväliset virtaukset solahtivat kevyesti kotimaiseen makuun sopiviksi. Elävän arkiston tukipaketti Iskelmä-Suomi-sarjaan on soundtrack Finnhitsien, purkan ja diskon aikakauteen.
Osa 6/10
Sininen ja valkoinen
Juha Vainio, Jukka Kuoppamäki ja parivaljakko Irwin Goodman-Vexi Salmi tulivat suomalaisen iskelmän maailmaan keskellä 1960-luvun kulttuurista murrosta. He jatkoivat suomalaista laulun tekemisen perinnettä ja samalla mullistivat sen. Kupletista kumpuava riimimittainen iskelmärunous vietiin uudelle todenmukaisuuden ja tarkkanäköisyyden tasolle. Vainio oli Kotkan poika, Kuoppamäki Stadin kundi ja Irwin ja Vexi radan varresta, Hämeenlinnasta. Heidän kokemusmaailmojaan yhdisti sodan jälkeinen todellisuus. Lauluissaan he kuitenkin loivat kolme erilaista kuvaa Suomesta ja suomalaisista. Yksi kuva oli raastava ja räävitön, toinen kansallisromanttinen ja kolmas humoristisesti salaviisas ja humaani. 6. osan päähenkilöt ovat Juha Vainio, Jukka Kuoppamäki, Irwin Goodman ja Vexi Salmi.
Teemalla ma 11.4. klo 18.00
Paleface kuuntelee mieluummin keskikaljajuoppoa karaokessa kuin Robbie Williamsia
Hämeenlinnasta kotoisin olevalle rap-artistille tarinat Vexi Salmen ja Irwinin hurjasta taiteilijaelämästä tulivat tutuiksi jo lapsena. yle.fi/musiikin haastattelussa Paleface ennustaa, että tulossa on sataprosenttisen tosissaan iskelmää tekevä uusi polvi.
1960-luvun lauluntekijöistä tuli iskelmä-Suomen tarinankertojia ja elämänfilosofeja
Kotkalainen Juha ”Watt” Vainio, stadilainen Jukka Kuoppamäki sekä hämeenlinnalaiset Irwin Goodman ja Vexi Salmi olivat tärkeimmät 1960-luvun esiin nostamat suomalaiset iskelmäntekijät. Elävä arkisto tarjoilee kansakunnan henkiseen maisemaan voimallisesti vaikuttaneesta nelikosta laajan taustapaketin Iskelmä-Suomi-sarjaan.
Osa 7/10
Show must go on
Iskelmätähteyteen kuuluu kasvun logiikka, se pyrkii joskus olemaan "elämää suurempaa". 1960-luku synnytti modernin suomalaisen vastineen Elviksen ja Tom Jonesin edustamalla maailmoja syleilevälle estraditähteydelle. Musiikin ja laululyriikan suurieleisyys heijastuu estradi-iskelmässä myös artistien tapaan esittää asiansa. Kansainvälisen viihde-estetiikan ja kotimaisen reaalitodellisuuden yhdistäminen ei suju kivuttomasti. Iskelmän tarinaan kuuluvat olennaisena osana artistit, jotka ovat lähteneet haastamaan iskelmätähteyden rajoja. 7. osan päähenkilöt ovat Danny, Kirka, Tapani Kansa, Jari Sillanpää ja Anna Eriksson.
Teemalla ma 18.4. klo 18.00
"Lähes kaikki valtavirtamusiikki on nykyään iskelmämusiikkia"
On hämmästyttävää, miten hyvin suurille ikäluokille suunnattu retroilu ja nostalgia on uponnut nuoriin, kirjoittaa Anna Eriksson.
Iskelmä-Suomen omapäiset showmaakarit rikkoivat rajoja
Iskelmän tarinaan kuuluvat olennaisena osana artistit, jotka ovat lähteneet haastamaan iskelmätähteyden rajoja. Elävän arkiston bonuspakkaus Iskelmä-Suomi-sarjan showjaksoon tarjoaa vaikuttavia ja osin vavisuttaviakin tuokiokuvia Dannyn, Tapani Kansan, Jari Sillanpään ja Anna Erikssonin vaiheista.
Osa 8/10
Mä joka päivä töitä teen
Suomalaista iskelmää on aina tehty ylpeän ammattilaisen etiikalla. Viihdyttäminen on työn, ei taiteen tekoa. Äänitetuotannossa sen tuotannossa on ollut aina myös teollisia piirteitä. Kaupankäynnin rautaiset lait ovat antaneet iskelmätuotannolle raamit läpi vuosikymmenten. Ilman palveluasennetta iskelmää on turha lähteä esittämään elävän yleisön eteen. Päähenkilöt: Matti ja Teppo, Kake Randelin, Finlanders, Anne Mattila, Arja Koriseva, Tauski, Toivo Kärki, Jaakko Salo, Juha Björninen, Nappi Ikonen.
Teemalla ma 25.4. klo 18.00
"Kyllähän mä aloin jo kymmenen tai yhdentoista vanhana heittämään humppakeikkaa."
Rumpali Anssi Nykänen on soittanut Pekka Pohjolan kanssa, Paula Koivuniemen orkesterissa ja tehnyt undergroud-konemusiikkiakin. Nykäsen mukaan iskelmäpuolen kovimmissa haitaristeissa on enemmän rokkia kuin rokkijätkissä.
Iskelmän ammattilaisten veri punnitaan tien päällä
Iskelmä-Suomen miehistä ja naisista on aina otettu mittaa tien päällä, jossa soittajan leipä on pieninä murusina. Elävän arkiston koosteessa nähdään kuvia raskaasta, rakkaasta viihdyttäjän työstä.
Osa 9/10
Elämän valttikortit
Suomalainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta, surullinen suomalainen on onnellinen. Itäistä perua oleva syvä surumielisyys, melankolia, on sitkein suomalaisen iskelmän eri vuosikymmeniä yhteen sitova punainen lanka. Mollissa kulkeviksi melodioiksi puettu haikeus edustaa suomalaiselle yleisölle paradoksaalisesti usein surun ja ahdistuksen vastavoimaa, murheellinen musiikki auttaa kestämään elämän murheita. Historian hämystä tämän päivän suomirokkiin ja uusiskelmään kulkeva mollin pitkälinja kulkee koko ajan pinnan alla ja nostaa välillä kunnolla päätään. 9. osan päähenkilöt ovat Jamppa Tuominen, Rainer Friman, Timo Koivusalo, Toivo Kärki ja Tuure Kilpeläinen.
Teemalla ma 2.5. klo 18.00
"Jos iskelmää pitää nolona, saattaa itse muljahtaa nolon puolelle."
yle.fi/musiikin haastateltavana on uusiskelmän keskeinen hahmo Martti Servo, jonka mielestä Katri Helenan Katson autiota hiekkarantaa sisältää kaikki tarvittavat vastaukset kysymykseen, millaista iskelmä on. (Kuva: Matti Paavonen)
Iskelmä-Suomi on murheellisten laulujen maa
En ole katkera, mutta kuitenkin: kuin kynttilä on elämämme tää. Oli avoinna kaikki portit, mutta nyt hiljainen on kylätie etkä voi tulla rajan taa. Elävän arkiston koosteessa kuurankukat kasvavat sinne, mihin varjo lankeaa.
Osa 10/10
Perutaan häät
Mitä iskelmä on nyt? Tietääkö joku? Iskelmä on aina muuttunut vaikkakin hitaasti. Se on imenyt ajastaan vaikutteita ja sekoittunut uusiin tuuliin. Sillä on perinteiset elinympäristönsä tanssilavoineen ja tangomarkkinoineen, mutta perinteellä on paljon haastajia. Osa iskelmästä elää traditiosta, osa erkaantuu siitä koko ajan kauemmaksi. Popin ja rokin vaikutus on muovannut iskelmää jo vuosikymmeniä ja radioiden rooli on lisännyt murroksen voimaa. Missä iskelmän raja kulkee? Onko raja-aidoilla enää mitään merkitystä? Mistä nykyiskelmä imee voimansa? Iskelmä-Suomen 10. eli viimeisen osan päähenkilöt ovat Tero Vaara & Mamba, Anne Mattila, Suvi Teräsniska, Kaija Koo, Tuure Kilpeläinen, Tauski ja Simo Silmu.
Teemalla ma 9.5. klo 18.00
"Kaikella on pimeä puolensa, iskelmällä se on erityisen pimeä."
yle.fi/musiikin haastateltavana on Iskelmä-Suomen tekijä Pekka Laine, joka halusi kääntää nurin yleisen mielikuvan, että rock on jännittävää ja iskelmä tylsää.
Iskelmä-Suomella on katto korkealla ja seinät leveällä
Raja suomirockin ja iskelmän välillä alkoi muuttua veteen piirretyksi viimeistään Dingon mollimelodioiden ja Mamban iskelmäpastissien myötä. Elävän arkiston koosteessa esiintyvät mm. Yö, Dingo, Mamba, Laura Voutilainen ja Kaija Koo.
