150 Sibeliusta

Sibeliuksen Rakastava-sarjan kuoroversio jäi aikanaan sävellyskilpailussa kakkoseksi Emil Genetzin Hakkapeliitoille. Sibelius kuitenkin kierrätti hienon nuoruudenteoksensa jousiorkesteriversioksik, jota johti itsekin mielellään.

Laululla On hanget korkeat, nietokset oli erityisasema Sibeliuksen perhepiirissä. Joulunvietto Ainolassa alkoi, kun Sibelius soitti laulun pianolla.

En etsi valtaa, loistoa on Sibeliuksen viiden joululaulun joukossa aivan omassa kategoriassaan: se on ollut vuodesta toiseen esitetyin ja rakastetuin suomalainen joululaulu. Alkuperäinen teksti on Toepliuksen, mutta laulun suomentajaa ei tiedetä.

Det mörknar ute (Jo joutuu ilta) on joululauluopuksen 1 lauluista lähimpänä vaativaa taidelaulua. Hieno teksti on Zacharias Topeliuksen käsialaa.

Sibeliuksen joululauluopuksen toinen laulu on sävelletty Topeliuksen joulurunoon Nu så kommer julen, jonka on säveltänyt muutama muukin säveltäjä.

Joulu oli Sibeliukselle tärkeä juhla. Siitä ovat todisteena hänen viisi kontribuutiotaan joululaulun arvokkaaseen lajiperinteeseen. Laulut saivat julkaisuvaiheessa opusnumeron yksi, mutta ne eivät ole erityisen varhaisia eivätkä myöskään keskenään saman ikäisiä.

Viulu oli Sibeliuksen oma instrumentti ja sille kirjoitettu konsertto hänelle erityisen tärkeä. Taiturilliseen mutta samaan aikaan sinfoniseen konserttoonsa hän valoi omia kariutuneita virtuoosin haaveitaankin.

Sibelius syntyi lumettomana pakkaspäivänä Hämeenlinnan Hallituskadulla apteekkari Åkermanin omistamassa talossa. Kaupunginlääkäri Christian Gustaf Sibeliuksen ja Maria o.s. Borgin toinen lapsi kastettiin Johan Julius Christianiksi.

Finlandia, sävelruno orkesterille op. 26, on Jean Sibeliuksen tunnetuimpia ja esitetyimpiä teoksia, ja ylivoimaisesti sovitetuin: pelkästään hymniteemasta on olemassa lukuisia versioita. Alun perin Finlandiaa ei kuitenkaan kirjoitettu itsenäiseksi teokseksi.

Sibelius-viulukilpailun välierän pakollisena Sibelius-numerona kukin kilpailija saa valita yhden kuudesta humoreskista. Sibelius nautti virtuoosikappaleiden kirjoittamisesta omalle soittimelleen, vaikka niiden huumori on melko vakavaa.

Souvenir opuksesta 79 on ollut Sibelius-viulukilpailun alkuerän soitetuin Sibelius-numero. Jos Sibelius olisi elättänyt itsensä sinfonioilla, tällainen hurmaava yleisökappale olisi voinut jäädä syntymättä.

Sibeliuksen pianotuotantoa on ollut tapana moitiskella epäpianistisuudesta. Piano ei ollut hänen oma soittimensa, ja itse hän antoi ymmärtää tehtailevansa pianokappaleita lähinnä perheen elannon eteen. Siitä huolimatta hän kirjoitti yli sata teosta käsittävän pianotuotannon, joka ulottuu uran alusta loppuun.

20.9.1957 Suomi menetti kaksi sinfonikkoaan. Toinen kirjoitti seitsemän sinfoniaa, toinen yhden ainoan. Heidän elämässään oli muitakin yhtymäkohtia kuin kuolinpäivä.

Perjantai-iltana 20. 9. 1957 Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa yhdeksänkymmenenyhden vuoden ikäisenä. Seuraavassa joulukuussa hän olisi täyttänyt 92.

Eläköön se pieni ero - miten eri lailla orkesterilla soi pehmeä Des-duuri kuin kirkkaampi D-duuri, vaikka sävellajeilla on eroa vain puoli sävelaskelta! Kun Sibelius keväällä 1914 kirjoitti uusiksi orkesterirunonsa Aallottaret, hän muutti myös sen sävellajin orkesterille helpommaksi.

Sibelius sävelsi Eino Leinon runoihin vain yhden teoksen, Maan laulun kuorolle ja orkesterille. Herrat olivat toistensa kanssa tekemisissä paljonkin, mutta välit eivät olleet kaikkein lämpimimmät. Sibeliuksen 50- ja 60-vuotispäiviksi Leino kirjoitti kuitenkin komeat juhlarunot.

Maaliskuun viimeisenä päivänä 1886 20-vuotias Sibelius kirjoitti Pehr-sedälleen: ”Jean on nyt musiikkinimeni.” Hän oli ryhtynyt käyttämään ammoin haaksirikossa kuolleen merikapteenisetänsä käyntikortteja ja omaksui niistä taiteilijanimensä.

1800-luvun lopulla musiikkimaailmassa riehui influenssan lailla Wagner-kuume, jolle ei ollut immuuni edes Sibelius. Oopperaa Sibeliuksen Wagner-vaihe ei kuitenkaan tuottanut. Sen sijaan sen jälkioireina syntyi orkesterisarja Lemminkäinen, johon Sibelius itse suhtautui ristiriitaisesti.

Järvenpään Sibelius-viikkojen järjestämä kansainvälinen Sibelius-laulukilpailu on tätä kirjoitettaessa edennyt kolmanteen ja viimeiseen erään. Kilpailu ei ole uusi – se järjestetään jo kolmatta kertaa – mutta juhlavuosi tuo siihen erityistä kiinnostavuutta.

Ruotsalainen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä Wilhelm Stenhammar oli Sibeliuksen ystävä ja ihailija – jopa sellaisessa määrin, että ihailu jätti jälkensä hänen omaankin musiikkiinsa.