Hyppää pääsisältöön

saamelaisuus

  • Poronhoidosta deittichattiin - Kääntäjäkarhulla palkittu Kaisa Ahvenjärven kokoama runoteos avaa nykysaamelaisuuden solmuja suomeksi

    04.07.2018 Kulttuuri

    Saamelaisrunouden suomennos palkittiin kulttuuritekona

    Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon saanut suomentaja Kaisa Ahvenjärvi uskoo, että runous voi olla someräyhäämiseen verrattuna hiljainen kuiskauspuheenvuoro saamelaisuudesta.

  • Saamelainen elokuvaohjaaja Katja Gauriloff Berliinin elokuvajuhlilla: Olen ikuisesti ulkopuolinen

    14.02.2017 Kulttuuricocktail

    Katja Gauriloff on saamelainen, mutta ei osaa kieltä.

    Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff tajusi teini-ikäisenä, että hän ei osaa äidinkieltään. Havaintoa seurasi usean elokuvan mittainen tutkimusmatka kolttasaamelaisten kulttuuriin. Nyt ohjaaja tietää, mitä tarkoittaa, kun käpyjä sataa.

  • Ranskan viimeinen kuningas Louis Philippe Lapissa 2.

    29.12.2015 Historia

    Laestadius toimi Ranskan kuninkaallisen retkikunnan oppaana.

    Ranskan viimeisen kuninkaan Louis Philippen retkikunta sai Lapissa pätevän oppaan: Lars Levi Laestadius tunnettiin kasvitieteilijänä ja paikallisolojen tuntijana. Meidän historiamme tuntee hänet lähinnä saarnaajana ja hurmoksen nostattajana. Laestadiuksen saamelaistaustasta eivät oppikirjat ole aina maininneet. Juuri siitä ranskalaisretkikunta oli erityisen kiinnostunut.

  • Yle tuotti saamenkielisen vaaligallerian

    09.09.2015 Yleisradio

    Yle tuotti saamelaisten vaaleihin Saamen vaaligallerian

    Yle tuotti saamelaisten vaaleihin Saamen vaaligallerian, joka on tehty Ylen euro- ja eduskuntavaalien vaaligallerioiden sapluunalla – mutta kolmella saamen kielellä ja suomeksi.

  • Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain

    10.04.2015 Elävä arkisto

    Sammeli Morottajan matka Urho Kekkosen puheille 1976.

    Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.

  • Niillas Holmberg on hieman kiukkuinen

    02.04.2015 Kulttuurin välikysymys

    Niillas Holmberg on kiukkuinen eduskunnalle

    Saamelainen kulttuurin moniottelija Niillas Holmberg luki kansanedustajan lauseen samana maaliskuisena päivänä, kun eteläisessä Suomessa istuva eduskunta äänin 162-28 hylkäsi hallituksen esityksen saamelaiskäräjien uudistamiseksi. Taiteilija halusi lähettää terveisiä pohjoisesta niille kansanedustajien sormille, jotka nappia painoivat.

  • Katin 468 kilometriä lumista tietä synnytykseen

    22.11.2013 Elävä arkisto

    Moni Lapissa asuva nainen on joutunut synnyttämään autossa

    Utsjoella asuva Kati Eriksen joutuu matkaamaan yli 400 kilometriä kotikylästään Rovaniemelle synnyttämään. Matka taittuu postiautolla ja bussilla. Samalla reitillä on moni nainen joutunut synnyttämään tien päällä.

  • Paimentolaissaamelaiset jutaavat talvesta kesään

    07.11.2013 Elävä arkisto

    Dokumentti seuraa Norjan paimentolaissaamelaisten elämää.

    Kaunis ja tunnelmallinen dokumentti 1970-luvulta seuraa Norjan paimentolaissaamelaisten porojutausta eli heidän pitkää vaellusta porojen kanssa Norjan ja Suomen rajalta Jäämeren rannalle. Matkaa porojen kesälaitumille säestää Henrik Otto Donnerin herkkä musiikki.

  • Saamelainen Oula Aikio uskaltaa puhua kulttuurinsa menetyksistä

    05.11.2013 Elävä arkisto

    Poromies on sodankyläläinen aktiivi.

    Sodankyläläinen saamelaismies ja poromies Oula Aikio on paikallinen aktiivi, jonka monet tuntevat ja joka uskaltaa puhua kulttuurinsa kokemista vääryyksistä.

  • Joiku ei tarvitse sanoja

    30.05.2013 Elävä arkisto

    1970-luvulla kuvatussa saamenkielisessä ohjelmassa kuullaan lähes hypnoottisia joikuja Lapin jylhissä maisemissa. Nils-Aslak Valkeapää puhuu joikujen merkityksestä.

  • Märät säpikkäät ravistelee saamelaisstereotypioita

    22.04.2013 Elävä arkisto

    Suvi West ja Kirste Aikio hauskuuttavat.

    Märät säpikkäät -ohjelmassa nähdään räväkkää saamelaisparodiaa ja rikotaan stereotypioita. Ohjelmassa nauretaan sekä suomalaisille että saamelaisille, mutta ennen kaikkea itselle.

  • Suomalainen ristiretki Saamenmaahan

    08.12.2011 Elävä arkisto

    Sotien jälkeistä Saamenmaata haluttiin suomalaistaa.

    Sotien jälkeen alettiin rakentaa uutta Suomea, jonka mottona oli yksi kansa, yksi kieli, yksi valtio. Tämä tuli merkitsemään muun muassa saamelaisille oman kielen ja kulttuurin syrjäyttämistä suomen kielen ja suomalaisuuden tieltä.

  • Inarinsaamelaisista tuli Inarinmaan vähemmistö

    28.11.2011 Elävä arkisto

    Ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti.

    Inarijärven rannat autioituivat, ja ennen niin rikkaat vedet olivat köyhtyneet kaloista. Inarinsaamelaisten kohtaamia muutoksia kuvasi ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti vuonna 1983.

  • Wimme Saari joikasi itsensä maailmalle

    10.02.2011 Elävä arkisto

    Wimme Saari

    Moderneilla kone-elementeillä muinaisia shamanistisia laulutekniikoita maustava saamelaisartisti Wimme Saari on noussut joiuillaan maailmanmaineeseen.

  • Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?

    04.02.2011 Elävä arkisto

    Koululaitos yritti tehdä saamelaisista suomalaisia.

    Suomi tuli Saamenmaahan -elokuva nosti keskusteluun kipeän aiheen saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. A-studion toimittaja Katri Makkonen haastattelee ensi-iltatunnelmissa pakkosuomalaistaneen koulun käyneitä saamelaisia.

  • Ailu Valkeapää toi joiun julkisuuteen

    19.02.2008 Elävä arkisto

    Áillohaš oli saamelaiskulttuurin renessanssin keskushahmo.

    Monipuolinen taiteilija ja kulttuurivaikuttaja Nils-Aslak Valkeapää, saameksi Áillohaš, oli 1970-luvulla alkaneen saamelaiskulttuurin renessanssin keskeinen hahmo. "Ailu" toi joiun tunturien yksityisyydestä julkisille estradeille ja toimi maailmanmusiikin pioneerina uudistamalla joikua modernin folkin ja jazzin aineksin.

  • Opettajien päätäntävalta kouluissa

    05.10.2006 Elävä arkisto

    Nuoret pohtivat minkälainen on hyvä koulu ja hyvät opettajat. Oppilaat toivoivat mm. että koulu ei saisi olla vankila ja, että Koulu-tv:tä lähetettäisiin useammin.

  • Saamelaiskulttuuri ja kestävä kehitys

    01.03.2004 Oppiminen

    Saamelaiskulttuuri ja kestävä kehitys

    Saamelaiset asuvat neljän valtakunnan alueella: Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä Kuolan alueella. Saamelaiset ovat olleet riippuvaisia luonnosta paljon pitempään kuin muut. Itse asiassa he ovat säilyttäneet tämän riippuvuuden luonnosta näihin päiviin asti.