Hyppää pääsisältöön

välirauha

  • Sodanjälkeinen Suomi - jälleenrakennuksesta 90-luvun lamaan

    26.10.2017 Yle Teema

    Sotakorvausten ja jälleenrakentamisen jättiurakka

    Teeman Elävä arkisto sukeltaa kolmen viikon ajaksi Suomen sodanjälkeiseen historiaan. Ankarien sotakorvausten ja jälleenrakennuksen vuosien jälkeen mennään 60-luvun kulutuskulttuurin ensihuumaan ja lopulta 90-luvun alun suureen talouslamaan.

  • Jäämerentie oli Suomen henkireikä välirauhan aikana

    20.05.2016 Elävä arkisto

    Jäämerentie piti Suomea hengissä välirauhan aikaan

    Lapin korpien läpi kulkeva mutkainen, mäkinen ja huonokuntoinen Jäämerentie toimi suomalaisten elämänlankana välirauhan aikana 1940–41. Tie lähti Rovaniemeltä ja päättyi 531 kilometriä myöhemmin Jäämeren rannalle, Petsamon Liinahamarin satamaan.

  • Vihollisia omassa maassaan – leireille vangittujen suomalaisten tarinoita

    12.11.2015 Elävä arkisto

    Suomi vangitsi 1944 saksalaisten suomalaisvaimot ja lapset

    Jatkosodan jälkeen Suomi sopi välirauhansopimuksessa Neuvostoliiton kanssa internoivansa, eli eristävänsä vankileireille maassa oleskelevat saksalaiset ja unkarilaiset. Suomi päätti kuitenkin omin päin internoida myös saksalaisten kanssa perheen perustaneet suomalaiset naiset lapsineen.

  • Jatkosodan tuntematon tausta

    13.01.2014 Elävä arkisto

    Päätyikö Suomi sotaan ajopuuna vai ohjattuna koskiveneenä?

    Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallinen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen Hitlerin sateenvarjon alle? Lasse Vihonen pureutuu kysymyksiin vuonna 2001 toimittamassaan ohjelmassa.

  • Välirauhan aika

    08.11.2012 Oppiminen

    Välirauha on ajanjakso talvisodan ja jatkosodan välillä.

    Välirauha tarkoittaa sitä ajanjaksoa, joka osuu talvisodan ja jatkosodan väliin. Välirauhan aikana Suomi kävi ulkopoliittisia neuvotteluja Ruotsin ja Saksan kanssa sekä teki sotilasyhteistyötä Saksan kanssa.

  • Suomen sotakorvauksilla rakennettiin Neuvostoliiton tulevaisuutta

    17.09.2012 Elävä arkisto

    Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle

    Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 4,5 miljardia euroa.

  • Punainen ruuti paukkui Pispalassa Hitleriä vastaan

    13.03.2012 Elävä arkisto

    Suomalaisten yksimielisyys rakoili jatkosodan aikana, kun Suomi lähti sotaan Saksan ja Hitlerin rinnalla. Punainen ruuti alkoi räjähdellä Tampereella, kun isänmaallisina itseään pitäneet nuoret aloittivat oman sotansa ja tihutöiden sarjan suomalaisten selustassa.

  • Sota-ajan tanssikieltoa rikottiin salatansseilla

    01.06.2011 Elävä arkisto

    Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja.

    Julkinen tanssiminen kiellettiin Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana. Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja, joita poliisi puolestaan parhaansa mukaan ratsasi.

  • Huippumatemaatikko ylisti Göringiä radiossa 1940

    26.05.2011 Elävä arkisto

    Samaan aikaan kun Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö tiivistyi välirauhan aikana, professori Rolf Nevanlinna esitteli radioesitelmässään natsi-Saksan valtakunnanmarsalkan sankarillisena valtiomiehenä.

  • Ryhmy ja Romppainen vedättivät vihollista ja omiakin tärkeilijöitä

    24.05.2011 Elävä arkisto

    Jatkosodan huumorisankarit vääpeli Ryhmy ja vänrikki Romppainen seikkailivat Armas J. Pullan suosituissa sotaromaaneissa. Vihollista nimiteltiin estoitta ja kalauteltiin rutiininomaisesti kalloon, ja hienosteleville nappiherroillekin ehdittiin naureskella.

  • Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

    23.05.2011 Elävä arkisto

    Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.

  • Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

    20.05.2011 Elävä arkisto

    Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

  • Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä

    20.05.2011 Elävä arkisto

    Liiallisen isänmaallisen propagandan havaittiin jatkosodan aikana vain ärsyttävän rintamamiehiä. Asemiesillat olivat viihteellinen vaihtoehto joukkojen mielialan ylläpitämiseksi.

  • Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944

    06.05.2011 Elävä arkisto

    Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.

    Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.

  • Sota syttyy - kansa kortille

    08.04.2011 Elävä arkisto

    Sota merkitsi säännöstelyä myös Suomessa.

    Sokeri ja kahvi olivat talvisodan alla ensimmäisiä säännösteltäviä elintarvikkeita. Vaikka Suomessa ei uskottu sodan alkavan, maassa kuitenkin laadittiin suunnitelmia pahimman varalle.

  • Salakuljettaja muistelee

    07.04.2011 Elävä arkisto

    ”Pula ei ollut kyllä mistään, kun vain rahaa oli”, sanoo entinen salakuljettaja Viljo Koivunen Turusta.

  • Rintamalotan tarina

    30.03.2011 Elävä arkisto

    Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana.

    Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."

  • Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

    23.03.2011 Elävä arkisto

    Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.

  • Kansa selätti korvikkeilla pulan ja säännöstelyn

    08.03.2011 Elävä arkisto

    Kun ruoka uhkasi sodan aikana loppua kokonaan, Suomessa otettiin käyttöön ostokortit ja elintarvikkeiden säännöstely. Kekseliäs kansa kehitteli korvikkeita ja kävi mustan pörssin kauppaa, vaikka valtio sitä paheksui.

  • Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän puhe 1939

    03.12.2010 Elävä arkisto

    Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt.

Sivut