Hyppää pääsisältöön

laulelmat

  • Onnea, Juliette Gréco 90 vuotta!

    08.02.2017 Musiikki

    Juliette Gréco 90 vuotta.

    Toisen maailmansodan jälkeisen ranskalaisen laulelmamusiikin yksi suurimmista nimistä on eittämättä Juliette Gréco. Tällä viikolla hän täytti 90 vuotta.

  • Dalle mun easkka lávllunge go lean okto - garjá maid lávlu dalle go lea okto

    06.02.2017 Ealli arkiiva

    Sámi radio vuosttas Sámi ságat -vuolggahus, 30.10.1968

    Sámi ságat lei guhká Yle Sámi radio vahkkosaš válduprográmma namma. Dan sádden álggii 30.10.1968. Juohke maŋŋebárgga, earret jus deaivvai bassibeaivi, vuolggahuvvui áimmuide Sámi ságat. Dáinna namain dat sáddejuvvui gitta jagi 1991 golggotmánu loahpa rádjai, 23 jagi.

  • Kauko Käyhkö oli Erkki Eräs, Justeeri ja Vanha vaari

    01.04.2016 Elävä arkisto

    Kunnianosoitus muhkean, leppeän laulajan uralle.

    Nallekarhumainen, monitoiminen ja monen salanimen taakse kätkeytynyt Kauko Käyhkö oli yksi Suomen sodanjälkeisen populaariviihteen joviaaleimmista peruspilareista. Elävän arkiston kooste on kunnianosoitus hänen monikymmenvuotiselle muusikon ja lauluntekijän uralleen.

  • Barbara Helsingiuksen tumma ääni syvensi 1960-luvun suomifolkia

    01.02.2016 Elävä arkisto

    Olympiamiekkailijasta tuli folktrubaduuri.

    Suomen puolesta olympialaisissakin miekkaillut Barbara Helsingius muistetaan parhaiten laulu-urastaan, joka sai vauhtia 1960-luvun folkmusiikkibuumista. Syvä alttoääni tuli tunnetuksi monista tv- ja radioesiintymisistä.

  • Banjo kohtasi kanteleen suomifolkin potpurissa 1965

    20.11.2015 Elävä arkisto

    Anki ja kumppanit esittelevät kansalle folkvillitystä.

    Moderni kansanmusiikki, folk, oli vuonna 1965 nousemassa villitykseksi Suomessakin. Sen juuria, suuntauksia ja nuorta idealismia esiteltiin Balladi -65 -ohjelmassa, jota tähdittivät Hootenanny Trio, Anki Lindquist, Guldgurkorna, Kaj Järnström ja Pokelan pariskunta.

  • 27.10. Teeman Elävä arkisto: Toni Edelmann

    27.10.2015 Yle Teema

    Säveltäjä Toni Edelmannin lauluja eri ajoilta.

    Säveltäjä Toni Edelmann syntyi 25.10.1945. Syntymäpäivän kunniaksi kuuntelemme hänen ajatuksiaan ja sävelmiään eri ajoilta.

  • Loiri ja Leino kohtasivat jo radikaalilla 1960-luvulla

    29.12.2014 Elävä arkisto

    Vesa-Matti Loiri on vuosikymmenien ajan yhdistetty väkeviin laulutulkintoihin Eino Leinon runoista. Yksi hänen varhaisista Leino-esityksistään tallennettiin asunnottomien alkoholistien itsenäisyysjuhlassa vuonna 1967.

  • Tyttö ja tanssiva karhu on surullinen balladi sirkuksesta

    22.10.2014 Elävä arkisto

    Marja-Leena Mikkolan väkevä ja mieleenpainuva runo tytöstä ja sirkuksen tanssikarhusta kuultiin vuonna 1978 lauluna tv-näytelmässä Kun käki ei enää kuku. Kaj Chydeniuksen sävellyksen esitti siinä Rea Mauranen.

  • 30.12. Teeman Elävä arkisto: Vesa-Matti Loiri

    21.06.2014 Yle Teema

    Vesa-Matti Loiri täyttää 70 vuotta 4.tammikuuta 2015.

    Viihdetaiteilija Vesa-Matti Loiri täyttää 70 vuotta 4.tammikuuta 2015. Juhlapäivän kunniaksi olemme kaivaneet arkistosta esiin kaksi puolta tästä monilahjakkaasta taiteilijasta.

  • 11.8. Teeman Elävä arkisto: Inga Sulin 70 vuotta

    21.06.2014 Yle Teema

    Ikinuori Inga Sulin nousi tähdeksi 1960-luvulla.

    Ikinuori Inga Sulin on katsojille tuttu Uudesta päivästä. Seitsemänkymppinen tähti syttyi säteilemään jo 1960-luvulla, jolloin Inga profiloitui hillittynä laulelmatyttönä. Arkisto-ohjelmissa nähdään Ingan yhdennaisenshow vuodelta 1967 sekä musiikki-irvailu Me vasta vallankumoukselliset vuodelta 1971.

  • Kipparikvartetti matkailee maailmanmusiikissa

    19.06.2014 Elävä arkisto

    Suosikkiyhtye laulaa ja pelleilee eksoottisissa lavasteissa.

    Kun suosittu Kipparikvartetti sai oman tv-sarjansa Suomen televisioon vuonna 1964, se lauloi ja pelleili milloin eteläamerikkalaisina rosvoina tai Lapin kullankaivajina, milloin Havaijilla palmupuiden varjossa tai amerikkalaisella plantaasilla naamat mustassa plankissa.

  • Laulu Monosen ruumisarkkuliikkeestä heräsi henkiin

    21.03.2012 Elävä arkisto

    Ruuhkasuomenlaulun esityksiä

    Tapio Lipposen (1942–2017) perustama Ruuhkasuomenlaulu-ryhmä virvoitti Muksut-yhtyeen klassikkobiisit uusina sovituksina vuosituhannen vaiheessa. Muksut tuli 1960-luvulla tunnetuksi lauluilla, jotka oli sävelletty mm. Pentti Saarikosken, Jouni Lompolon, Aulikki Oksasen ja muiden kirjailijoiden teksteihin.

  • Sanoittaja Aappo I. Piippo

    07.02.2011 Elävä arkisto

    Yli 2000 laulun sanoittaja Aappo Ilmari Piippo (1950-2011) koki velvollisuudekseen tehdä lauluillaan muistomerkkejä ihmisille, jotka muuten eivät tulleet noteeratuiksi.

  • Reijo Tani: Seuramatkat

    28.10.2010 Elävä arkisto

    Juha Vainion kynästä kirvonnut Seuramatkat-iloittelu kuvaili Härmän jätkien kosteita toivioretkiä etelän lomaparatiiseihin, joista ei puutu aurinkoa ja huokeita janojuomia.

  • Lapset laulavat opettavaisia lauluja

    04.05.2010 Elävä arkisto

    Hämeenlinnan normaalikoulun 2 A -luokan oppilaat esittivät vuonna 1990 opettajansa Vesa Toivosen johdolla YLEn opettavaiset laulut 2. osan kappaleita.

  • Cafe Veijon Baari – kansallisen kulttuurin erikoisohjelma

    30.04.2010 Elävä arkisto

    Kansanomainen iskelmä ja kupletti soi Radiomafiassa 9 vuotta

    Kansalliselle kulttuurille omistetun asiaviihdeohjelma Cafe Veijon Baarin tunnuksena oli "pettuleivästä jauhelihapitsaan, jauhelihapitsasta pytikkä".

  • Tapio Rautavaaran juhlakonsertti

    16.02.2010 Elävä arkisto

    Tapio Rautavaara kuoli syyskuussa 1979. Seuraavana keväänä pidettiin Finlandia-talolla laulajan suuri muistokonsertti.

  • Sepi Kumpulainen, laulava talonmies

    20.01.2010 Elävä arkisto

    Armottomasta menosta tuli vuoden 1991 muistetuimpia biisejä.

    Sepi Kumpulainen oli mitä epätodennäköisin iskelmätähtiehdokas. Hänen Armottomasta menostaan tuli kuitenkin vuoden 1991 muistetuimpia kappaleita.

  • Anna Kuoppamäki: Sinua sinua rakastan

    16.10.2009 Elävä arkisto

    Anna Kuoppamäki esittää Sinua sinua rakastan

    Anna Kuoppamäki tulkitsi Kaj Chydeniuksen klassikon Sinua sinua rakastan Radiomafian Saa uskaltaa –produktiossa vuonna 1995.

  • Four Cats: Gabrielle

    21.08.2009 Elävä arkisto

    Ruotsalaiset lainasivat Gabrielle-folkhittiinsä melodian neuvostoliittolaisesta pioneerimarssista. Suomeksi käännettynä se nautti meillä suursuosiota vuonna 1965.

Sivut