Hyppää pääsisältöön

katovuodet

  • Leipomoteollisuus. Leipä (reikäleipä, ruisleipä) ja ruislimpun viipaleita.

    Hiilikka, kakku, kaltiainen – tärkeällä leivällä on ollut monia nimiä

    02.11.2016Kulttuuri
    Eikö lapsi sulje leipäläpeään ja eikö työ lyö leiville? Entä takaako uskonto jokapäiväisen leivän? Ravinnosta puhutaan yleisesti leipänä, ja siihen on leipäkulttuuria tutkineen professori emeritus Bo Lönnqvistin mukaan selvä syy: leivällä on ollut valtaa, uskonnollisia ulottuvuuksia ja vaikutuksia muun ravinnon syntymiseen.
  • Metsästäjiä talvimaisemassa (Tammikuu sarjasta Vuodenajat, 1565)

    Pieni jääkausi jätti jälkeensä nälkää, sotaa ja kohtalokasta taidetta

    11.12.20157Elävä arkisto
    Pieni jääkausi jäähdytti Euroopan 1500–1800-luvuilla. Viileän ajanjakson seurauksena nähtiin nälkää, mutta muistoksi jäi myös maalaustaidetta ilonpidosta Euroopan jäätyneillä joilla. Radion ohjelmasarja Mitä pikkujääkausi sai aikaan? tarkkailee kylmää ilmastovaihetta monitieteellisesti. Toimittaja Jorma Kallenaution kanssa keskustelua käyvät vuonna 2001 arkkitehti Aaro Söderlund, metsätutkija Mauri Timonen, sotahistorioitsija professori Jussi T. Lappalainen ja hydrologi Esko Kuusisto.
  • Aamuista metsää Sompion Lapion Savukoskella.

    Matka 1800-luvun Lappiin kertoo kalotin kansan ankarista oloista

    12.04.20136Elävä arkisto
    Matka 1800-luvun Lappiin -sarja kertoo pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alkuperäiskansojen ja uudisasukkaiden vaiheista. Kuusiosaisen sarjan toimittaja on radion historiasarjojen konkari Jorma Kallenautio ja asiantuntijana Suomen historian dosentti Maria Lähteenmäki.
  • Leipää vartaalla

    Tarina leivän historiasta

    09.10.20122Elävä arkisto
    Ruisleipä, suolakala ja piimä ovat olleet suomalaisten perusravintoa vuosisatojen ajan. Ruis tunnettiinkin jo kivikauden Suomessa.
  • Jaakko Kolmonne pettumetsällä.

    Pettu muuttui hätäravinnosta terveysruoaksi – Kokki Kolmonen testasi

    23.11.20101Elävä arkisto
    Pettu tunnetaan katovuosien hätäravintona, jota lisättiin leipäjauhoon, kun vilja loppui. Nykyään sitä markkinoidaan terveystuotteena. Keittiömestari Jaakko Kolmonen seuraa pettuleivän valmistusta.
  • Suomalaiset kerjuulla

    28.09.2010Elävä arkisto
    Kerjääminen oli 1900-luvun alkupuolella osalle suomalaisista ainoa toimeentulon muoto. Kerjuulla käyneet kertovat kovista kokemuksistaan Elävän arkiston koosteessa.
  • Ihamäki ja mummot iltapuhteella

    02.02.2010Elävä arkisto
    Vuonna 1920 syntynyt Niilo Ihamäki aloitti radiotyöt Satakunnassa jo vuonna 1947. Sen lisäksi, että Ihamäki käynnisti pääministerin haastettelutunnin, niin hänen tavamerkkinään oli myös ikäihmisten haastattelu.
  • Kaiho Nieminen: Pakolaisten kuski

    25.03.2009Elävä arkisto
    Vaikka Nieminen sijoittaa tarinansa vuoteen 1868, hän kirjoittaa kuitenkin myös meidän ajastamme. Pakolaisista ja hädänalaisista luvataan pitää huolta, mutta tosipaikan tullen heitä pallotellaan paikasta toiseen.
  • Jokapäiväinen leipämme

    08.09.2006Elävä arkisto
    Entisaikoina leipävilja jauhettiin käsikivillä ja leipää jatkettiin mm. pettujauhoilla, oljella, puolukalla ja suovehkalla. Kouluradio ottaa selvää, miten noista ajoista oli edistytty vuoteen 1958 mennessä.
  • Vennamo villitsee eduskunnan

    08.09.20061Elävä arkisto
    Veikko Vennamo (1913-1997) toimi 20 vuotta Suomen Maaseudun puolueen puheenjohtajana. Hän oli värikäs ja kiistelty poliitikko, jonka ulosantia ei voinut ainakaan moittia kuivakaksi.