Hyppää pääsisältöön

pommitukset

  • Huuto Syyriasta – kansalaiset pommitusten keskellä kuvaavat ja kertovat elämästään

    16.05.2017 Yle TV1

    Syyrialaiset ovat kuvanneet elämäänsä pommitusten keskellä.

    Syyrialaiset aktivistit ja tavalliset ihmiset kuvaavat sekä kertovat elämästään pommitusten keskellä.

  • Kuolleilla lapsilla ei ole nimiä

    24.11.2014 Dokumentit

    "Muhammad Malaki, 2 vuotta, Siraj al-Al, 8 vuotta, Sara al-Id, 9 vuotta, Sahir Abu Namus, 4 vuotta…" Näin alkoi radiomainos, jonka israelilainen ihmisoikeusjärjestö B’Tselem halusi julkaista Israelin radiossa kesällä. Järjestö maksoi ilmoituksen, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Se oli Israelin radion johdon mielestä ”provokatiivinen ja ristiriitainen”.

  • Arkkitehdit sodassa

    05.09.2014 Kulttuuri

    Arkkitehtien moraalia on koeteltu sodissa. He ovat osallistuneet niin kansanmurhiin kuin kaupunkien suojeluun pommituksilta. Toinen maailmansota oli arkkitehtien koekenttä.

  • Ensimmäinen maailmansota kotkalaisnuorukaisen näkemänä

    27.03.2014 Elävä arkisto

    Ainutlaatuinen aikalaiskuvaus taltioitui radiohaastatteluun.

    Kotkalainen Reino Tenkanen (1899–1995) oli 15-vuotias ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Nuori mies seurasi tapahtumia alkuun vain lehdistä, mutta pian sota näkyi jo Suomessakin.

  • Kun Pyynikin kentällä kaikui Sieg Heil

    31.05.2013 Elävä arkisto

    Suomalainen SS-pataljoona palasi kotimaahan 1943.

    Suomesta koottiin välirauhan aikana vapaaehtoinen SS-pataljoona siteiden lujittamiseksi Saksan kanssa. Kun sotajoukko palasi maailmansodan itärintamalta kotimaahan kesäkuussa 1943, Suomi oli jo ottamassa etäisyyttä Kolmanteen valtakuntaan. Helsinkiin toivotun triumfin asemesta SS-miehille pidettiinkin matalamman profiilin juhlat Hangossa ja Tampereella. Niinpä Pyynikin kentällä kaikuivat 3.6.1943 Horst Wessel ja Mannerheimille osoitetut natsitervehdykset, joita marsalkka ei tosin ollut kuulemassa.

  • Venäläisten suurhyökkäys ja rauhanneuvottelut

    12.11.2012 Oppiminen

    Stalingradin taistelu oli alkua maailmansodan ratkaisulle.

    Toisen maailmansodan ratkaisu alkoi vähitellen kypsyä, kun Saksan puolustusvoimien pääesikunta ilmoitti Stalingradin taistelun tappiosta. Mutkana matkassa oli Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944. Suomen hallitus ja korkein sotilasjohto asettivat tavoitteeksi irtaantua sodasta.

  • Lenita Airisto - luonne on kohtalo

    19.07.2012 Elävä arkisto

    Airisto Maarit Tastulan haastattelussa.

    Lenita Airisto on vuosikymmenestä toiseen jaksanut ottaa kantaa monenlaisiin elämän ilmiöihin. Myös uutterana bisneksen puolestapuhujana tunnettu Airisto kertoo Maarit Tastulan haastattelussa, millainen on nainen, joka tietoisesti on halunnut olla hankala ja ärsyttävä.

  • Elisenvaaran tragedia

    19.12.2011 Elävä arkisto

    Kesäkuun 20. 1944 jäi Suomen historiaan traagisena päivänä.

    Kesäkuun 20. päivä 1944 jäi Suomen historiaan traagisena päivänä. Suomi menetti Viipurin ja yli 150 ihmistä sai surmansa neljännestunnin aikana, kun neuvostokoneet pommittivat Kurkijoen Elisenvaaran asemaa. Suurin osa kuolleista oli siviilejä, naisia ja lapsia.

  • Vallankaappaus Chilessä – Allende kuollut

    06.09.2011 Elävä arkisto

    CIA:n tukema juntta kaappasi vallan Chilessä 11.9.1973.

    11. syyskuuta 1973 sosialistipresidentti Salvador Allende syöstiin vallasta kenraali Augusto Pinochetin johtamassa kaappauksessa, jota Yhdysvallat tuki.

  • Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941

    27.05.2011 Elävä arkisto

    Neuvostoliiton massiiviset pommitukset asutuskeskuksiin

    Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen 25.6.1941 Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.

  • Ulkoministerin talvisotapuhe

    06.10.2010 Elävä arkisto

    Yksi itsenäisen Suomen dramaattisimmista puheista pidettiin talvisodan syttyessä. Ulkoministeri Eljas Erkko välitti Suomen sanoman maailmalle Yleisradion studiosta.

  • Pommitettu Nagasaki vuonna 1988

    06.08.2010 Elävä arkisto

    Nagasakiin pudotettiin ydinpommi Hiroshiman jälkeen 9.8.1945

    Nagasakin ydinpommi pudotettiin 9. elokuuta 1945, kolme päivää sen jälkeen, kun ensimmäinen oli hävittänyt Hiroshiman. Toimittaja Kai R. Lehtonen vieraili Nagasakissa kesällä 1988 tutkiakseen satunnaisen vierailijan näkökulmasta, miten kaupungin hurja kohtalo oli näkyvissä yli 40 vuotta hävityksen jälkeen.

  • Hiroshima 40 vuotta pommin jälkeen

    05.08.2010 Elävä arkisto

    Toimittaja Kai R. Lehtonen vieraili Hiroshimassa vuonna 1985

    Kuudes elokuuta 1945 kello 8.15 aamulla noin 560 metriä Hiroshiman kaupungin yläpuolella Japanissa räjähti ensimmäinen koskaan pudotettu ydinpommi. Toimittaja Kai R. Lehtonen vieraili Hiroshimassa 40 vuotta myöhemmin ja raportoi, miten täystuhon jälki näkyi vuonna 1985.

  • Evakko Eeli Aalto palasi Wiipuriinsa puolen vuosisadan päästä

    13.10.2009 Elävä arkisto

    Lapsuuden muistikuvista syntyi nostalginen dokumenttifilmi.

    Talvisodan aikana evakkoon joutunut Eeli Aalto palasi Viipuriin vuonna 1991, ja hänen lapsuutensa muistikuvat muuttuivat nostalgiseksi dokumenttielokuvaksi.

  • Aulikki Oksanen: Katastrofilauluja naisille

    28.03.2008 Elävä arkisto

    Aulikki Oksasen levytys Katastrofilauluja naisille joutui soittorajoitukseen, koska musiikin pohjana oli käytetty Paciuksen Sotilaspoika-laulua.

  • Orvokki aloitti television kabareekauden

    14.03.2008 Elävä arkisto

    Ylioppilasteatterin pasifististen ja kaksinaismoraalia irvailevien Orvokkien tv-versio herätti vanhoillisten tv-katsojien vihat.

  • Turussa vuonna 1948

    11.01.2008 Elävä arkisto

    Kuva Turun linnasta kertoo karua kieltä; Turku joutui talvisodassa laajimpien pommitusten alle Suomen nykyisistä kaupungeista.

  • Rauhan mahdollisuutta tunnustellaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Helmikuussa 1944 USA vaatii Suomea irrottautumaan Saksasta ja aloittamaan neuvottelut Neuvostoliiton kanssa. J. K. Paasikivi lähetetään ”kirjaostoksille” Tukholmaan, jossa hän tapaa salaa Neuvostoliiton lähettilään Aleksandra Kollontain.

  • Hiroshiman atomipommimuseo muistuttaa kauheasta tuhosta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Atomipommimuseossa 36 vuotta Horoshiman hävityksen jälkeen.

    Martti Silvennoinen kävi tutustumassa Hiroshiman hävityksen todisteisiin 36 vuotta pommituksen jälkeen. Atomipommin räjäytys synnytti maailmaan uuden pelon lajin.

  • Hiroshima – yhden päivän historiaa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Hiroshimassa atomipommihyökkäyksen todisteiden äärellä

    Japanilaiseen Hiroshiman kaupunkiin pudotettiin 6. elokuuta 1945 maailman ensimmäinen atomipommi. Tuhon jäljet välittyvät ihmisten tarinoissa ja atomipommimuseossa hävityksen todisteita tutkiessa Martti Silvennoisen raporteissa vuosina 1962 ja 1981. Toimittaja Kai R. Lehtonen kuvailee tuhoja ja asukkaiden tuntoja kesällä 1985 – 40 vuotta Yhdysvaltain atomipommihyökkäyksen jälkeen.

Sivut