Presidentti kävi valtiovieraana kahdessa suurvallassa.
Presidentti Urho Kekkosen haastattelutilaisuus elokuussa 1970 kuvaa oivallisesti Suomen tuolloista asemaa idän ja lännen välillä. Kekkonen on juuri tehnyt valtiovierailun sekä Yhdysvaltoihin että Neuvostoliittoon.
YYA Bartenjevin ja Komissarovin mukaan
Vuonna 1976 suomalaisissa tiedotusvälineissä herätti huomiota Neuvostoliitossa ilmestynyt T. Bartenjevin ja Juri Komissarovin kirja ”30 vuotta hyviä naapuruussuhteita”, joka sivusi ajankohtaista kiistaa Suomen puolueettomuuspolitiikasta.
Willy Brandtin idänpolitiikasta huolestunut Länsi-Saksan konservatiivilehdistö alkoi 1970-luvun alussa varoitusmielessä viljellä termiä ”Finnlandisierung”, jolla viitattiin Moskovan vaikutusvaltaan toisen maan sisäisissä asioissa.
Professori Jukka Nevakiven mukaan puolueettomuus merkitsi presidentti Kekkoselle sitä, että suomalaiset pysyisivät yhtä loitolla Neuvostoliiton kansainvälisistä puuhista kuin irlantilaiset Iso-Britannian ulkopoliittisista asioista.
Mauno Koiviston suhteet Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon.
Koiviston kaudella Suomen ulkopolitiikan painopiste alkoi siirtyä EU:n suuntaan. Tosin Neuvostoliiton vaikutus oli edelleen suuri. Koiviston kauden ulkopoliittisia huippuhetkiä oli suurvaltojen presidenttien Mihail Gorbatšovin ja George Bushin huipputapaaminen Helsingissä vuonna 1990.
Painopiste-ohjelmassa keskustellaan vuonna 1972 muun muassa elokuvasensuurista, rauhanlaista, intimiteettisuojasta ja pornoteollisuuden sananvapaudesta.
Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Kari kuului Kekkosen aikaan yhtä itsestäänselvästi kuin Kekkonen itse. Kari Suomalainen seurasi UKK:n poliittista uraa neljän vuosikymmenen ajan.
Former President Martti Ahtisaari argues that both Finland and Russia still need to shed the legacies of the Soviet period.