Hyppää pääsisältöön

musiikinteoria

  • Säveltäjä ja yrittäjä Perttu Pölönen, 23, nauttii kritiikistä eikä pelkää epäonnistumista: "Tykkään siitä, että joskus hävettää"

    19.03.2018 Puoli seitsemän

    Pölösen maailmanvalloitus alkoi sävelkellolla.

    Aina kun tuntuu siltä, että nyt en osaa tai en tiedä mitä tehdä, on hyvässä tilanteessa. Silloin on nimittäin mahdollisuus oppia. Näin uskoo monilahjakas säveltäjä ja yrittäjä Perttu Pölönen.

  • Nuottiavaimet

    26.11.2015 Orkesterikone

    Nuottiavaimet

    Nuottiavaimet

  • Sävelkorkeudet

    26.11.2015 Orkesterikone

    Sävelkorkeudet

    Sävelnimet ovat suomeksi melkein kuin aakkoset. Sävel c aloittaa aina uuden oktaavin. Sävelnimen korottamiselle, alentamiselle ja palauttamiselle on omat merkkinsä.

  • Nuottiarvot ja tauot

    26.11.2015 Orkesterikone

    Nuottiarvot ja tauot

    Nuottiarvo eli sävelen kesto määräytyy nuotin ulkonäön perusteella. Pitkien nuottien pää on rengas, ja lyhyillä nuoteilla on erilaisia väkäsiä varren jatkeena.

  • Rytmioppia

    26.11.2015 Orkesterikone

    Rytmioppia

    Nuotinluku alkaa avaimen lisäksi tahtiosoituksen lukemisesta. Sen avulla selviää tahdin pituus ja koko idea musiikin rytmittämisestä.

  • Duuri ja molli

    26.11.2015 Orkesterikone

    Duuri ja molli

    Duuri-molli-tonaalisuudessa asteikon sävelillä on niiden sijainneista riippuva ja kiinteänä pysyvä suhde musiikin alkupisteeseen. Tämä piste on perussävel tai perussointu eli toonika.

  • Modaalisuus

    26.11.2015 Orkesterikone

    Modaalisuus

    Sävellajisuus voi olla muutakin kuin duuri–molli-tonaalisuutta. Länsimaista taidemusiikkia hallitsi ennen 1600-lukua modaalisuus. Moodeja eli kirkkosävellajeja käytettiin esimerkiksi gregoriaanisessa musiikissa.

  • Intervallit

    26.11.2015 Orkesterikone

    Intervallit

    Sävelkorkeuksien välisiä eroja kutsutaan intervalleiksi. Intervalli voi olla joko peräkkäisten tai yhtä aikaa soivien sävelten välinen mitta.

  • Soinnut

    26.11.2015 Orkesterikone

    Soinnut

    Sointu on vähintään kolmen sävelen kokonaisuus. Sävelten lukumäärän mukaan sointuja kutsutaan esimerkiksi kolmi- ja nelisoinnuiksi. Niillä on lisäksi omat käännösmuotonsa.

  • Partituuri

    26.11.2015 Orkesterikone

    Partituuri

    Kapellimestari näkee partituurista, mitä orkesterin eri soittimet soittavat. Partituuriksi nimitetään vähintään kolmen nuottiviivaston yhdistelmänuottia.

  • Suhteelliset tempot

    26.11.2015 Orkesterikone

    Suhteelliset tempot

    Laajamuotoisissa musiikkiteoksissa, kuten sinfonioissa ja konsertoissa, tempot vaihtelevat. Säveltäjät korostavat vastakohtia ja nimeävät eri osia tempojen nimillä.

  • Muita esitysmerkintöjä

    26.11.2015 Orkesterikone

    Muita esitysmerkintöjä

    Musiikkinotaatio ohjaa esittämistä tempomerkintöjen lisäksi muun muassa agogiikka- ja artikulaatiomerkintöjen avulla.

  • Sävellysmuodot ja -tyypit

    26.11.2015 Orkesterikone

    Sävellysmuodot ja -tyypit

    Muoto on säveltäjän tekemä musiikkiarkkitehtuuri. Musiikinteorian avulla muotoja tunnistetaan ja luokitellaan. Muotoanalyysi jäsentää teoksia.

  • Jazzlegenda Bill Evans vierasti musiikkinsa liikaa pohtimista

    17.04.2013 Elävä arkisto

    Bill Evans keikalla olohuoneessa

    Lokakuun koleus jäi ikkkunan taa, hymy oli herkässä ja tunnelma käsinkosketeltava, kun jazzsuuruus Bill Evans trioineen heitti pienen, mutta täysipainoisen yksityiskeikan lauttasaarelaiskodissa vuonna 1969.

  • Ti-Ti Nallen kaverit

    22.12.2010 Elävä arkisto

    Lapset sukeltavat musiikin maailmaan Ti-Ti Nallen johdolla.

    Lapset sukeltavat musiikin maailmaan Riitta Korpelan ja Ti-Ti Nallen johdolla. Laulujen ja leikkien aiheissa vilisevät talviset ja jouluiset aiheet.

  • Ti-Ti Nallen talossa tapahtuu

    13.07.2010 Elävä arkisto

    Ti-Ti Nalle opetti musiikin alkeita leikkien ja laulaen.

    Riitta Korpela ja lapset opettelevat musiikin alkeita leikkien ja laulaen. Lauluja syntyy niin rannalla rokkaamisesta kuin siivoamisestakin.

  • Ti-Ti Nallen talossa

    28.01.2010 Elävä arkisto

    Lapset tutustuvat musiikin maailmaan leikkien ja laulaen Riitta Korpelan toimiessa leikittäjänä.

  • Virtasesta Vivaldiksi

    12.08.2009 Elävä arkisto

    Tämä musiikinteorian kuntokoulu lupasi antaa taviskatsojalle vahvat eväät musiikin maailmaan viidessä osassa. Oppi meni ainakin herra Virtasen päähän.

  • Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan

    06.08.2009 Elävä arkisto

    Koko ohjelmasarja katsottavissa Areenassa

    Opetusohjelmiemme kirkkaimpia klassikoita on Viuluviikarit musiikkimaassa, missä katsoja sai aitiopaikalta seurata lasten musikaalista kehitystä. Huippusuositun sarjan taustalta löytyi Géza Szilvayn uraauurtava työ musiikkikasvattajana: tv-julkisuus toi näkyväksi metodin, jolla hänen viuluopppilaansa edistyivät ilmiömäisellä vauhdilla.