Hyppää pääsisältöön

YYA-sopimus

  • Yöpakkaset ja noottikriisi

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Sodanjälkeisen ajan kriittisimmät hetket.

    Sodanjälkeisen ajan kriittisimmät hetket Suomen suhteissa Neuvostoliittoon olivat yöpakkaset ja noottikriisi. Näiden vuosina 1958 ja 1961 syntyneiden kriisien jälkeen Kekkosen asema lujittui entisestään.

  • Kekkonen Leningradiin, hallitus kaatuu

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Paine Fagerholmin kolmatta hallitusta vastaan oli kova. Hallituksen kaatuminen oli selvää, kun maalaisliitto jätti sen joulukuussa 1958.

  • YYA-neuvotteluista päätös Suomessa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Hallitus päätti YYA-neuvotteluista

    Vuoden 1948 alussa Stalin alkoi panssaroida suhteita läntisiin naapurimaihin. Itäblokin maiden kanssa tehtyjen sopimusten jälkeen oli Suomen vuoro.

  • YYA-neuvottelut Moskovassa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Suomen neuvotteluvaltuuskunnan tavoitteena oli sopimus ilman sotilaallisen yhteistyön henkeä. Keskeisin päämäärä oli maiden välisten suhteiden kehittäminen.

  • Presidentti Paasikiven YYA-puhe

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Presidentti Paasikivi rauhoitteli kansan epäilyksiä.

    YYA-sopimuksen allekirjoitushetkellä Suomessa elettiin huhujen täyttämää ja poliittisesti levotonta aikaa. Presidentti J. K. Paasikivi ampui radiopuheessaan alas huhuja sopimuksesta, joka söisi Suomen.

  • Ydinaseeton Pohjola

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vuonna 1978 presidentti Urho Kekkonen uudisti jo vuonna 1963 esittämänsä aloitteen Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä.

  • Kekkonen haki tunnustusta Itä-Saksalle

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Toisen maailmansodan jälkeen blokkien välissä tasapainoileva Suomi piti ainoana ei-sosialistisena maana yllä samanarvoisia suhteita jaetun Saksan molempiin valtioihin. Saksan Demokraattinen Tasavalta DDR kärtti itselleen Neuvostoliiton tuella kansainvälistä tunnustusta.

  • J. K. Paasikivi oli äksy eheyttäjä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Henkilökuva J.K. Paasikivestä

    Vaikka J. K. Paasikivi oli konservatiivi, hän vierasti äkkijyrkkää oikeistolaista ajattelua. Lapuan liikkeen ja IKL:n jälkimainingeissa maltillisen kokoomusjohtajan taitoja tarvittiin puolueen eheyttäjänä.

  • Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Syksyn 1961 noottikriisin dramatiikkaa lisäsi Kekkosen päätös hajottaa eduskunta, jotta uusien vaalien tuloksena saataisiin viimein aikaan vakavan tilanteen edellyttämä enemmistöhallitus.

  • Suuri vaalikeskustelu presidentinvaaleista 1968

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Vuoden 1968 presidentinvaalikampanjassa vedettiin rajaa keskustan ja vasemmiston muodostaman ”kansanrintaman” ja muiden välille. Vasemmisto, kepu ja liberaalit kannattivat Urho Kekkosen uudelleenvalintaa, kokoomuksen ehdokas oli pankinjohtaja Matti Virkkunen, ja Suomen Maaseudun puolueelle keräsi protestiääniä tullineuvos Veikko Vennamo.

  • Kekkonen kuvailee idän- ja lännensuhteita 1970

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Presidentti kävi valtiovieraana kahdessa suurvallassa.

    Presidentti Urho Kekkosen haastattelutilaisuus elokuussa 1970 kuvaa oivallisesti Suomen tuolloista asemaa idän ja lännen välillä. Kekkonen on juuri tehnyt valtiovierailun sekä Yhdysvaltoihin että Neuvostoliittoon.

  • YYA-sopimus Bartenjevin ja Komissarovin teoksessa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    YYA Bartenjevin ja Komissarovin mukaan

    Vuonna 1976 suomalaisissa tiedotusvälineissä herätti huomiota Neuvostoliitossa ilmestynyt T. Bartenjevin ja Juri Komissarovin kirja ”30 vuotta hyviä naapuruussuhteita”, joka sivusi ajankohtaista kiistaa Suomen puolueettomuuspolitiikasta.

  • Puolueettomuus ja suomettuminen

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Professori Jukka Nevakiven mukaan puolueettomuus merkitsi presidentti Kekkoselle sitä, että suomalaiset pysyisivät yhtä loitolla Neuvostoliiton kansainvälisistä puuhista kuin irlantilaiset Iso-Britannian ulkopoliittisista asioista.

  • Alkuvuosikymmenet vasemmiston ja oikeiston kamppailua

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Suomen politiikkaa leimasi maailmansotien välisen ajan vasemmiston ja oikeiston ristiriidat. Tilanne kärjistyi etenkin Lapuan liikkeen mahtiaikoina vuoden 1930 paikkeilla.

  • Paasikivestä Kekkosen linjaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Sota muutti Suomen poliittista asetelmaa. Kommunistisen puolueen toiminta sallittiin, ja Suomen piti muutoinkin huomioida lähes joka asiassa Neuvostoliiton mielipide.

  • Sivustakatsojat sotasyyllisyysoikeuden istunnossa 1945

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuonna 1945 nostatti myös mielenosoituksia.

  • Puhemies Fagerholmin sotasyyllisyyspuhe

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Oikea tulkinta vuoden 1944 välirauhansopimuksesta on se, jonka tekee valvontakomissio, sanoi eduskunnan puhemies Karl-August Fagerholm vetoomuksessaan 1946.

  • Väitös: NL käytti Suomea Pohjoismaiden ohjailuun

    03.06.2006 Yle Uutiset

    Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan Neuvostoliitto käytti Suomea 1950-luvulla muiden Pohjoismaiden ohjailuun.

  • Sata vuotta kansanvaltaa

    23.05.2006 Yle Uutiset

    Näin luonnehti P. E. Svinhufvud vuonna 1907 valtiopäivien avajaisissa uutta valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia, joilla suomalaiset saivat äänioikeuden ja nykymuotoisen eduskuntamme.

  • Sotavuodet, YYA ja EU

    23.05.2006 Yle Uutiset

    Toisen maailmansodan aikana säädetty poikkeuslaki kavensi jälleen eduskunnan valtaa, sillä poliittinen ja sotilaallinen johto oli tosiasiallisesti suppealla sotakabinetilla.

Sivut