Hyppää pääsisältöön

armeija

  • Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle olivat jättimäinen urakka

    01.11.2007 Elävä arkisto

    Suomi maksoi Neuvostoliitolle vuosia sotakorvauksia.

    Hävityn sodan seurauksena Suomi tuomittiin maksamaan Neuvostoliitolle jättimäiset sotakorvaukset. Koko maan tuotanto oli valjastettava kuudeksi vuodeksi korvausten maksuun.

  • Hävittäjälentäjien on hallittava huikeat syöksyt ja silmukat

    31.08.2007 Elävä arkisto

    Äänivallia kohti -filmit (1962) Kauhavan lentosotakoulusta

    Huikeat syöksyt ja silmukat on hallittava viimeistä piirtoa myöten, jos mielii hävittäjälentäjäksi. Ennen kuin hävittäjän ohjaamoon voi huoletta istahtaa on läpäistävä tiukat valintakokeet ja monipuolinen koulutus.

  • Naiset armeijassa

    28.08.2007 Elävä arkisto

    Suomen ensimmäisen naispuolustusministerin Elisabet Rehnin kaudella päätettiin, että myös naiset saavat käydä armeijan.

  • Poikamme ilmassa

    30.05.2007 Elävä arkisto

    Ohjelma kuvaa sotilaslentäjien arkipäivää.

    Ohjelma kuvaa sotilaslentäjien arkipäivää Satakunnan lennostossa Pirkkalassa, Kauhavan lentosotakoulussa ja Utin kuljetuslentolaivueessa Suomen ilmavoimien täyttäessä 70 vuotta.

  • Pää majassa

    13.04.2007 Elävä arkisto

    "Alkupalat on ihan poskellaan, pihvi on kuin pahvia, ja kahvin kanssa tulee pelkkää Jallua" eli miten sodanjohto Päämajassa oikeastaan menikään?

  • Karanteeni: Antti

    11.04.2007 Elävä arkisto

    Armeijanvastaisuus oli yksi suomipunkin omaleimaisista teemoista. Pirkkalalainen punkryhmä pilkkaa sotilasuran valinneita treenikämpällään tammikuussa 1981.

  • Suursaaren valtaus 1942

    02.02.2007 Elävä arkisto

    Suomalaiset saivat haltuunsa talvisodassa Neuvostoliitolle

    Suomalaiset saivat haltuunsa talvisodassa Neuvostoliitolle menetetyn Suursaaren. Hyökkäysoperaatiota johtanut kenraalimajuri Aaro Pajari piti kiitospuheen joukoilleen 28.3.1942.

  • Ex-pasifisti Pentti Linkola kertoo

    19.01.2007 Elävä arkisto

    Linkola sanoo olleensa pasifisti puhtaasta ihmisrakkaudesta.

    Nuori innokas rauhan ystävä Pentti Linkola kirjoitti vuonna 1960 kirjan "Isänmaan ja ihmisen puolesta". Vuosien varrella Linkolan pasifismi on kuitenkin joutunut koetukselle.

  • Ceausescu huudatti itsensä vielä johtajaksi

    24.11.2006 Elävä arkisto

    Romanian kommunistipuolueen puoluekokous vahvisti jälleen Ceausescun aseman maan johtajana marraskuussa 1989. Hän oli toiminut maan johtajana 1960-luvun puolivälistä saakka.

  • Opaskoirat sodassa sokeutuneiden apuna

    22.11.2006 Elävä arkisto

    Näkönsä menettäneiden avuksi koulutettiin opaskoiria.

    Sodassa näkönsä menettäneiden avuksi koulutettiin jo heti talvisodan jälkeen opaskoiria. Ensimmäiset opaskoirat luovutettiin sotasokeille syksyllä 1940.

  • Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen

    21.11.2006 Elävä arkisto

    Rovaniemen ja muun tuhotun Lapin jälleenrakennus aloitettiin välittömästi Lapin sodan päätyttyä. Lapin asukkaat joutuivat kuitenkin vuosikausia asumaan tuhottujen talojen raunioissa, parakeissa ja kiireellä kyhätyissä majoissa - jopa maakuopissa.

  • Meripojat ketterinä kuin keväiset oravat - Suomen Joutsen merellä vuonna 1940

    13.10.2006 Elävä arkisto

    Filmissä kerrotaan Suomen Joutsenen miehistön toiminnasta.

    “Ketterinä kuin keväiset oravat” kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana vuonna 1940 kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta.

  • Itsenäisyyspäivä sodan varjossa

    12.10.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan jälkeen itsenäisyyspäivää vietettiin hartaasti

    Ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis.

  • Sota-Helsingin kasvot

    05.10.2006 Elävä arkisto

    Pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

    Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.

  • Maaottelumarssilla vuonna 1941 nähtiin koko kansa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Väinö Tanner marssi sikaria tuprutellen

    Kevään 1941 maaottelumarssilla Ruotsia vastaan nähtiin koko kansa. Näyttelijä Tauno Palo, presidentti Risto Ryti, pääministeri Jukka Rangell ja monet muut tuon ajan kuuluisuudet näyttivät kansalle esimerkkiä.

  • Suomi taistelee itsenäisyydestään

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Puna-armeijan tykistö avasi tulen 30.11.1939

    Moskovan neuvottelujen kariutumisesta huolimatta Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäykseen. Marraskuun 30. päivänä 1939 kello 6.50 puna-armeijan tykistö kuitenkin avasi tulen Kannaksella. Aamun valjetessa alkoivat myös Helsingin pommitukset.

  • Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhanehdot herättivät surua ja murhetta

    Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

  • Suomi hyökkää Saksan rinnalla

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Jatkosodassa haluttiin korjata talvisodan vääryys

    Suomi lähti jatkosotaan kokonaan toisista lähtökohdista kuin talvisotaan. Aseveljeys voimakkaan Saksan kanssa nähtiin mahdollisuutena, jolla talvisodan vääryys voitiin korjata.

  • Jatkosodan rintama murtuu kesäkuussa 1944

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen

    Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.

  • Presidentti Kallio tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen uudenvuodenpuheessaan 1940

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kyösti Kallio tarkasteli puheessaan sodan päämääriä.

    Kuukausi talvisodan alkamisen jälkeen presidentti Kyösti Kallio tarkasteli uudenvuodenpuheessaan 1940 Neuvostoliiton sodan päämääriä. Kovasanaisessa puheessaan Kallio tuomitsi Suomea vastaan kohdistetun hyökkäyksen.

Sivut