Hyppää pääsisältöön

armeija

  • Tannerin radiopuhe talvisodan rauhan ehdoista

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Maaliskuun 13. päivänä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto talvisodan rauhasta ja sen raskaista ehdoista.

  • Suomi siirtyy rauhan kauteen

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Moskovan rauhansopimuksen määräyksiä pidettiin raskaina ja väärinä. Pian alettiinkin puhua välirauhasta. Suomessa uskottiin, että rauhanehdot olisi tulevaisuudessa mahdollisuus oikaista.

  • Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Talvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden.

  • Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Pekka Tiilikaisen haastattelu vuodelta 1940

    Sotavangiksi Neuvostoliittoon joutui talvisodassa lähes 900 suomalaissotilasta. Lähes kaikki heistä palautettiin Suomeen. Vankien vaihto alkoi huhtikuussa 1940.Oheisessa ohjelmassa Pekka Tiilikainen haastattelee huhtikuussa 1940 viittä Neuvostoliitosta palautettua sotavankia.

  • Suomalaisvangit eivät viihtyneet naapurin leireillä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Neuvostoliitosta talvisodan jälkeen palautetut sotavangit joutuivat ensimmäiseksi karanteenileirille. Monet heistä olivat haavoittuneita tai muuten heikossa kunnossa. Pekka Tiilikainen vierailee toukokuussa 1940 tilapäisellä karanteenileirillä ja haastattelee palautettuja sotavankeja.

  • Sörkan pojat talvisodassa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Helsinkiläisistä pojista muodostettiin talvisodassa Ässärykmentti eli ns. Sörkan rykmentti. Talvisodan päätyttyä Martti Jukola vieraili Ässärykmenttiä tapaamassa huhtikuussa 1940.

  • Suomi kääntyy Saksan suuntaan vuoden 1940 aikana

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Suomi kyseli aseapua Saksasta

    Välirauhan aikana vuoden 1940 keväällä Suomi alkoi kysellä mahdollisuuksia aseavun saamiseksi Saksasta. Vielä tuolloin siihen ei myönnytty, mutta kesän mittaan Saksan huomio kääntyi itään ja mieli muuttui.

  • Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    "Jälleen on vihollinen tunkeutunut alueellemme"

    Jatkosodan alettua presidentti Risto Ryti totesi radiopuheessaan 26.6.1941 rauhaa rakastavan kansamme joutuneen jälleen ikiaikaisen vihollisen raa’an hyökkäyksen kohteeksi.

  • Erillissota vai sotaliitto?

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Suomi katsoi joutuneensa uuteen sotaan Neuvostoliiton pommitettua sen aluetta 25.6.1941. Mutta jo sitä ennen maa oli sitoutunut sodankäyntiin Saksan rinnalla. Lähtökohdat ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset kuin liittolaisella.

  • Paavo Talvelan sotamuistelmat

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Kenraali Paavo Talvelan 1970-luvulla ilmestyneistä muistelmista odotettiin sensaatiota. Jatkosodassa Talvela komensi 6. armeijakuntaa ja toimi Laatokan Karjalan joukkojen komentajana. Oheisessa ohjelmassa käydään läpi Talvelan toimintaa sotien aikana.

  • Adolf Ehrnrooth muistelee Mannerheimia

    08.09.2006 Elävä arkisto

    ”Ilman Mannerheimiä ei itsenäistä Suomea olisi.”

    ”Majuri ei kuole, koska majurilla on niin kirkkaat silmät”, marsalkka Mannerheim totesi jatkosodassa haavoittuneelle Adolf Ehrnroothille vuonna 1941.

  • Mannerheimin kiitospuhe syntymäpäivillä 1942

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin salonkivaunussa.

    Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivää vietettiin Immolaan pysäköidyssä salonkivaunussa kesäkuussa 1942.

  • Hitlerin salaa tallennettu keskustelu Suomessa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Adolf Hitler Mannerheimin yllätysvieraana vuonna 1942.

    Kun Mannerheim vietti 75-vuotispäiväänsä 4.6.1942, hän sai yllätysvieraakseen Adolf Hitlerin. Yleisradion ääniteknikko Thor Damen heitti juhlavaunun hattuhyllylle mikrofonin, jolla miesten keskustelu tallennettiin salaa.

  • Sotavuosien Paasikivi

    08.09.2006 Elävä arkisto

    J. K. Paasikivi tuli laajalti tunnetuksi vasta vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton alueneuvotteluissa, joissa hän edusti selkeästi myöntyväisempää linjaa kuin esimerkiksi ulkoministeri Eljas Erkko. Mutta miten Paasikivi sotavuosina toimi ja mitä hän ajatteli?

  • Suomi etsii tietä rauhaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Jatkosodan jälkipuolisko alkoi keväällä 1943. Uusi hallitus otti Edwin Linkomiehen johdolla tavoitteekseen irrottaa Suomi sodasta, mutta erillisrauhasta ei vielä voinut puhua ääneen.

  • Oppositio vaatii pikaista rauhaa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Liittoutuneiden voitot kesällä 1943 saivat yhä useamman suomalaisen aprikoimaan, että maailmansodan lopputulos olisi ehkä toisenlainen kuin täällä oli veikattu.

  • Ikävä viesti rauhan ehdoista

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Lokakuussa 1943 Suomi sai ikävän viestin. Liittoutuneiden ulkoministerikonferenssin päätöksen mukaan Saksan ja sen vasallien tuli antautua ehdoitta. Suomenkin tulevaisuus oli suurvaltojen ja erityisesti Neuvostoliiton käsissä.

  • Rauhan mahdollisuutta tunnustellaan

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Helmikuussa 1944 USA vaatii Suomea irrottautumaan Saksasta ja aloittamaan neuvottelut Neuvostoliiton kanssa. J. K. Paasikivi lähetetään ”kirjaostoksille” Tukholmaan, jossa hän tapaa salaa Neuvostoliiton lähettilään Aleksandra Kollontain.

  • Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944. Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen Viipurikin oli jo menetetty. Neuvostoliitto vaati 22.6.1944 Suomea antautumaan ehdoitta, mutta samana päivänä saatiin tieto Saksan ulkoministeri Ribbentropin Suomen-vierailusta.

  • Veteraanit muistelevat Lapin sotaa

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Jatkosodan rauhansopimuksen mukaan Suomen tuli riisua maassa olevat saksalaisjoukot aseista 15.9.1944 mennessä. Lapin sodan veteraanit muistelevat ratkaisevia taisteluja.

Sivut