Hyppää pääsisältöön

laulut

  • Martín ja gävleläiset tekevät sen jälleen

    24.11.2017 Klassinen

    Levyarvio

    Suuri yleisö tuntee Johannes Brahmsin parhaiten tämän sinfonioista ja konsertoista, mutta Brahms oli huomattavassa määrin enemmän kamarimusiikki- ja laulusäveltäjä kuin orkesterisäveltäjä. Nämä kaksi elementtiä – laulu ja orkesteri – myös yhdistyvät hänen tuotannossaan siellä täällä. Suurimittaisen Ein deutsches Requiemin lisäksi Brahms sävelsi myös muun muassa kantaatteja sekakuorolle ja orkesterille. Gävlen sinfoniaorkesteri ja Eric Ericson -kamarikuoro tekevät niille kunniaa Ondinen uudella levyllä.

  • Lyyrikon unohdettuja lauluja

    03.10.2017 Klassinen

    Levyarvio

    Yrjö Kilpinen on suomalaisista laulusäveltäjistä ainoa, joka todella pääsi murtautumaan kansainväliseksi tekijäksi saksankielisen Liedin maailmassa. Häntä voikin helposti pitää Kuulan ja Sibeliuksen jälkeen merkittävimpänä suomalaisena laulusäveltäjänä. Niinpä Kansalliskirjaston arkistossa piilossa uinuneiden Kilpisen laulujen kaivaminen esiin ja toimittaminen laulukuntoon on kansallinen kulttuurinen teko, ja ne ansaitsevat luonnollisesti myös tasokkaan levytyksen.

  • Seikkailukoneen tunnussävelen sanat

    21.09.2017 Lapset

    Miten tutun tunnussävelen sanat menivätkään?

    Miten tutun tunnussävelen sanat menivätkään?

  • Dylanin Nobel nosti biisintekijöiden arvostusta ja sai harrastajat liikkeelle – Mikko Kekäläinen teki elämänsä ensimmäisen laulun tyttärelleen

    19.09.2017 Puoli seitsemän

    Oman biisin tekeminen vaatii rohkeutta

    Laulujen sanoittaminen ei ole enää vain huonoa runoutta, sen todisti viimeistään Bob Dylanin kirjallisuuden Nobel-palkinto. Dylanin voitto on innostanut myös suomalaiset tekemään omia biisejä. Puoli seitsemän juontaja Mikko Kekäläinen uskaltautui biisileirille ja teki elämänsä ensimmäisen oman kappaleen.

  • Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan, kertoo Kääntäjakarhun voittaja Liisa Enwald

    05.07.2017 Kulttuuri

    Runopalkinnot jaettiin Kajaanin runoviikolla

    Kun Liisa Enwald suomentaa runoa, hän ajattelee veistävänsä. Samalla hän kuuntelee, sanoo synnyttävänsä laulun. Ylipäätään Enwald vertaa runoutta toisiin taiteisiin. Ehkä ne oikeastaan ovatkin yhtä. Enwaldin Rainer Maria Rilke -suomennos palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla.

  • Bardin lauluja viideltä vuosisadalta

    19.05.2017 Klassinen

    Levyarvio

    Näin kevään lopuksi kannattaa kammata viime syksyn julkaisuja, josko sieltä vielä onnistaisi löytää helmiä. Ja löytyyhän niitä: Ian Bostridgen ja Antonio Pappanon upea albumi William Shakespearen teksteihin sävelletyistä lauluista hakee monellakin tasolla vertaistaan. Mukana on myös Shakespearen oman ajan tulkintoja Bardin lauluista Elizabeth Kennyn aistikkaalla luuttusäestyksellä.

  • Ihastuttavaa kamarimusiikkia pohjolasta

    16.12.2016 Klassinen

    Levyarvio

    Runsaan tunnin mittaisen kokonaisuuden onnistunut rakentaminen sekä sitä myötäävä paketointi kuvineen, graafisine ilmeineen sekä kiinnostavine—jopa esteettisesti miellyttävine—levyteksteineen puoltaa yhä musiikin julkaisemista fyysisinä albumeina. Siksikin tämä käyrätorvisti Jukka Harjun yhdessä muusikkoystäviensä kanssa rakentama uusi suomalainen kamarimusiikkilevy tekee vaikutuksen.

  • Kulta-ajan melodikot Verlainen parissa

    11.12.2016 Klassinen

    Levyarvio

    Paul Marie Verlaine tarjosi fin de sieclen kulta-ajan ranskalaisille mélodie-säveltäjille ehtymättömän värien ja tunnelmien lähteen. Sopraano Carolyn Sampson sekä pianisti Joseph Middletonin esittävät kattavan kokoelman 1800- ja 1900-lukujen taitteen Verlaine-lauluja ilmeikkäästi, tekstiin sävykkäästi eläytyen. Samalla käy ilmi eroavaisuudet samoihin teksteihin tehtyjen laulujen välillä: kuinka erilaisista lähtökohdista säveltäjät saapuivatkaan Verlainen ääreen!

  • Laulaminen viestii, voimaannuttaa ja yhdistää

    08.07.2016 Klassinen

    Iiron musiikkiluokan lämmittelyä

    Laulaminen on ihmissuvun elinehto. Esi-isämme lauloivat, mahdollisesti jo ennen kuin puhuivat. Yhdessä laulaminen on toiminut heimon sisäisenä liimana, hyräily tyynnyttänyt lapset uneen, ja laulaminen on edelleenkin yksi tärkeimmistä—ellei jopa tärkein—väline tunteiden käsittelyyn ja viestimiseen. Laulaminen on myös yleisin musisoinnin muoto maailman musiikkikulttureissa länsimaista klassista musiikkia myöten.

  • Beethovenin kaukainen rakkaus

    14.06.2016 Klassinen

    Maisteri Lindgren esitelmöi täyttymättömästä rakkaudesta.

    Ludwig van Beethovenin rakkaus kreivitär Josephine Brunsvikiin syttyi, kun nuori Josephine aloitti pianonsoiton 29-vuotiaan säveltäjän oppilaana. Beethoven pysyi rakkaudessaan uskollisena, vaikka Josephine ehti vuosien varrella mennä kaksi kertaa naimisiin ja synnyttää lapsia niin avioliitoissaan kuin niiden ulkopuolellakin.

  • Wagnerin lauluissa on myös huumoria!

    27.05.2016 Klassinen

    Levyarvio

    Richard Wagner oli 1800-luvun merkittävin musiikillinen hahmo Beethovenin jälkeen. Hän iski merkkinsä myöhäisromantiikan melodis-harmoniseen kielioppiin sekä orkesterimusiikkiin ja musiikkielämään ylipäänsä—mutta muistetaanpa, että hän oli oopperoidensa kautta myös vuosisadan tuotteliaimpia ja parhaimpia säveltäjiä lauluäänelle. Wagneria ei Wesendonck-lauluja lukuun ottamatta tunneta yksinlauluistaan, joita kuitenkin on olemassa kokonaisen levyllisen verran—nyt sopraano Jenni Lättilän sekä pianisti Kiril Kozlovskyn tulkitsemana Sibelius-Akatemian SibaRecordsin tuotantona.

  • Lasse Mårtensonin ja Sara Ekelundin seurassa Linnanmäellä

    17.05.2016 Elävä arkisto

    Musiikkipitoinen katsaus Linnanmäen arkeen ja historiaan.

    Lasse Mårtenson johdattaa katsojat Linnanmäen arkipäivään vuonna 1974 kuvatussa filmissä. Tuolloin huvipuistossa oli myös eläimiä kuten norsunpoikanen Citta, jota Mårtenson pääsi laulaen kylvettämään. Linnanmäen historiasta ja yllättävistä arjen tilanteista kertoo ohjelmapäällikkö Sara Ekelund.

  • Eklektistä pop-oopperaa Shakespearen Sonetteihin

    06.05.2016 Klassinen

    Levyarvio

    Kantria, folkia, teknoa, minimalismia, oopperaa, musikaalia, schlageria, rokkia, elektronista poppia …sinfoniaorkesterilla, kitaralla, bassolla ja rummuilla... Tämän viikon Uusissa levyissä onkin jo vietetty 200- ja 300-vuotisjuhlia, joten vielä täytyy palata tarkalleen tänään kuolemansa 400-vuotisjuhlia viettävän William Shakespearen Sonetteihin.

  • Heljän hehkuva mezzo

    18.03.2016 Klassinen

    Levyarvio

    Muusikkoperheestä ponnistaneen Heljä Angervon etuihin laulajana kuului paitsi ilmeikäs ja taipuisa ääni, myös lyömätön muusikkous. Ne veivät hänet esiintymään maailman lavoille, kuten Herbert von Karajanin alaisuuteen Berliinin filharmoniaan. Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan hän kuului peräti 25 vuoden ajan. Finlandia classics -julkaisulla hän loistaa hehkuvana romanttisena bel canto -laulajana.

  • Testissä musiikin suoratoistopalvelut: Spotify jäi kakkoseksi Deezerille

    16.03.2016 Kuningaskuluttaja

    Groove Musicin pudotti käytettävyys ja persoonaton ote.

    Vaikka monella on kotona yhä CD:itä tai vinyylejä, yhä useampi siirtyy kuuntelemaan musiikkia suoratoistopalveluiden kautta. Kuningaskuluttajan Kolme kovaa testasi suositun Spotifyn ja sen kaksi haastajaa: Deezerin ja Groove Musicin.

  • Ranskalaisen mélodien juovuttava huuma

    03.03.2016 Klassinen

    Levyarvio

    Hienoviritteinen huuma, väräjävä nautinnollisuus, romantiikan milloin eksoottinen, milloin melankolinen ja uneksiva runous kukoistivat ranskalaisessa laulutaiteessa, mélodiessa 1800-luvun viime vuosikymmeninä. Saksalaisen Liedin vanavedessä kultivoitunut ranskalainen laulutaide saavutti tuolloin kukoistuksensa. Kultaisen ajan laulusäveltäjistä kolmea voi kuulla sopraano Véronique Gensin ja pianisti Susan Manoffin uudella levyllä. Reynaldo Hahn, Henri Duparc ja Ernest Chausson tunnetaan parhaiten juuri lauluistaan, heidän voi ajatella kuuluvan samaan symbolistisen runouden ja Fin de sièclen maailmaan.

  • Haltioitunutta piano-laulutaidetta

    03.03.2016 Klassinen

    Levyarvio

    Pianisti Joonas Ahosen sekä sopraano Agata Zubelin uutukainen vie unimatkalle rakkauden, unelmien ja eläintarinoiden pariin. Witold Lutosławskin hienoimpiin teoksiin kuuluva laulusarja Robert Desnosin runoihin sekä Andrzej Czajkowskin persoonalliset sekä voimakkaat sävelitykset Shakespearen Soneteista ovat musiikkina 1900-luvun parhaimmistoa—ja uuden musiikin spesialisteina kunnostautuneiden esittäjien, Zuberlin sekä Ahosen, tulkinnat hipovat täydellisyyttä.

  • Talvinen matka yksinäisyyden maisemiin

    01.03.2016 Klassinen

    Schubertin laulusarja kertoo ulkopuolisuudesta

    Franz Schubert kirjoitti laulusarjansa Winterreise (Talvinen matka) saksalaisen Wilhelm Müllerin runoihin. Winterreisen lähtöpisteenä on rakkauden päättyminen, mutta siitä puuttuvat ulkoiset tapahtumat, selvä juoni ja kerronnallinen rakenne. Winterreise on mielensisäinen matka yhä autiompiin talvisiin maisemiin. Schubert itse kirjoitti sarjansa lauluista: ”Ne ovat vaikuttaneet minuun enemmän kuin mitkään toiset lauluni”.

  • Kulttuurityönä Wegeliusta

    26.02.2016 Klassinen

    Levyarvio

    Näinä vinksahtaneen isänmaallisuuden aikoina on virkistävää saada käsiinsä jotain aidon suomalaista, paneutumalla ja perehtymällä synnytettyä. Tällainen on tuore levyllinen Martin Wegeliuksen yksinlauluja. Sen tekijöinä ovat Wegeliuksen lauluja juuri vihkollisen toimittanut baritoni Tuomas Lehtinen, hienoimpiin nuoriin laulutaiteilijoihimme lukeutuva sopraano Hedvig Paulig sekä suomalaisen Lied-musiikin mestari ja Martin Wegeliuksen nykykollega, pianisti Gustav Djupsjöbacka.

  • Pietarin Spektaakkelin UMK-biisin mieshenkilö ei ole tarpeeksi kännissä lähestyäkseen kuumaa naista– ”Kasvun paikka”, sanoo raitistunut Pietari

    19.02.2016 UMK 2016

    UMK ei olisi onnistunut Pietarilta viisi vuotta sitten.

    Pietarin Spektaakkelin Pietari jätti päivätyönsä ja ryhtyi tekemään musiikkia. UMK on bändille mainostemppu. Onko se onnistunut?

Sivut