Hyppää pääsisältöön

muotoilijat

  • Eivätkö kengät kestä? Tuplaa käyttöikä viidellä yksinkertaisella vinkillä

    14.11.2018 Strömsö

    Lepolesti on kannattava sijoitus joka pidentää kengän ikää.

    Marraskuu on rankka kuukausi niin sielulle kuin kengillekin. Kengät joutuvat kestämään lämpötilojen vaihtelua, sadetta, lunta, hiekkaa ja suolaa. Kenkäsuunnittelija Janne Laxilla on vinkkejä, joilla saat kenkäsi kestämään selvästi pidempään.

  • Muotoilija Harri Koskinen kaihtaa turhuutta

    18.11.2014 Elävä arkisto

    Harri Koskinen on yksi tunnetuimpia suomalaismuotoilijoita. Block-valaisimesta alkanut menestys on vienyt kansainväliselle uralle ja Koskisen visioista ovat saaneet muotonsa niin huonekalut ja taidelasit kuin kaiuttimet ja kellotkin.

  • Tuolien historiaa keinutuolista puhemiehen valtaistuimeen

    06.11.2014 Elävä arkisto

    Harvinaisuudesta tuli jokapäiväinen käyttöesine.

    Itsestään selvänä huoneen varustuksena pidettävät tuolit olivat harvinaisia huonekaluja Suomessa aina 1600-luvulle saakka. Istuimiksi kelpasivat joko kiinteät penkit tai arkkujen kannet. Tuolit ovat aikojen kuluessa muuttuneet harvinaisista, lähinnä kunniavieraille tarkoitetuista istuimista joka päivän käyttöesineiksi.

  • Ilmari Tapiovaaran tuolit kalustivat sodanjälkeisen Suomen

    31.10.2014 Elävä arkisto

    Fanett-pinnatuoli on koko Suomen eniten tuotettuja tuoleja

    Ilmari Tapiovaaran suunnittelema Fanett-pinnatuoli on koko Suomen kalustehistorian eniten tuotettuja tuoleja. 2000-luvulla sen kappalemäärä liikkuu miljoonan paikkeilla. Tapiovaaran edulliset, puhdaspiirteiset tuolit hankittiin 1950-luvulla lähes joka kotiin.

  • Eero Aarnion muovihuonekaluista tuli ikoneja

    29.10.2014 Elävä arkisto

    Eero Aarnio kertoo futurististen huonekalujensa synnystä.

    Pallotuoli, sarjakuvamainen Pony-istuin ja Swan-valaisin – sisustusarkkitehti Eero Aarnio kertoo futurististen huonekalujensa synnystä ja tuotannosta.

  • Suomalainen tuotanto ponnisti vientiin 1960-luvulla

    28.04.2014 Elävä arkisto

    Rapalan uistimet, Airamin lamput, Finlaysonin kankaat ja muut suomalaiset tuotteet etsivät 1960-luvulla ponnekkaasti paikkaansa maailman markkinoilta. Suomessa uskottiinkin vankasti kotimaiseen muotoiluun ja tuotantoon.

  • Valtteri oli kirppiskävijöiden aarreaitta

    23.01.2014 Elävä arkisto

    Vallilassa toiminut kirppis oli myös tv-tähti.

    Vallilan makasiineilla Helsingissä toimi kymmenen vuoden ajan suosittu Valtteri-kirpputori. Viikonloppuisin vanha tiilirakennus oli useimmiten tupaten täynnä sekä kirppislöytöjä pyydystäviä asiakkaita että vaate- ja tavarakasojen takana päivystäviä myyjiä.

  • Tuotesuunnittelu ja elintasokilpailu saa turhuuden markkinat kukoistamaan

    05.07.2013 Elävä arkisto

    Kohtuus on tuotantoideologian vihollinen.

    Millainen olisi maailma, jossa vaatteilla ja tavaroilla ei olisi arvoa statussymboleina eivätkä ne voisi mennä pois muodista? Todennäköisesti kulutustavoiltaan kohtuullisempi, mutta kohtuus on tuotantoideologian vihollinen.

  • Hopealangasta koreat käädyt

    30.11.2012 Elävä arkisto

    Korusuunnittelija Saara Hopea kertoo työstään.

    Korusuunnittelija Saara Hopean lapsuudessa ja nuoruudessa isän korupajassa työskenteli useita käsityöammattilaisia. Sittemmin taitajien määrä on vähentynyt samaan aikaan kuin käsityön osuus kultasepän alalla.

  • Moduli muuttaa huonekalua

    29.11.2012 Elävä arkisto

    Sisustusarkkitehti Pirkko Stenros tunnetaan Moduli-kaapeista

    Pirkko Stenros on sisustusarkkitehti, joka tunnetaan erityisesti Muuramelle suunnittelemistaan huonekaluista. Hänen tunnetuimpia töitään ovat muun muassa Moduli-kaapit.

  • Saveen piirretty satumaailma

    27.11.2012 Elävä arkisto

    Heljä Liukko-Sundström tuntee saven salat.

    Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundström tuntee saven salat. Hänen tunnetuimmat ja suosituimmat työnsä ovat keramiikkalaatat, joiden aiheet kumpuavat luonnosta ja satujen maailmasta.

  • Hopeaseppä Bertel Gardbergin käden jälki

    14.11.2012 Elävä arkisto

    Hopeaseppä Bertel Gardberg työssään.

    Hopeaseppä Bertel Gardberg ammentaa inspiraatiota luonnosta ja vanhoista esineistä. Gardbergin mukaan kehityksemme alkaa luisua taaksepäin, elleivät ihmiset käytä käsiään. Pro arte utili -sarjan henkilökuva Käden jälki on vuodelta 1981.

  • Tulevaisuuden muotoilijat suunnittelivat yksikätistä näppäimistöä ja autoja 1979

    12.11.2012 Elävä arkisto

    Tulevaisuuden muotoilijasukupolven matkassa.

    Tulevaisuuden muotoilijasukupolven harteilla oli suomalaisen teollisuuden kilpailukyky. Pro arte utili -sarjan Luokkakuva-jakso kertoo Taideteollisen korkeakoulun teollisen muotoilun viimeisen vuosikurssin oppilaista vuonna 1979. Lopputöinä oli tekeillä mm. hitsisarja, puhevammaisen puhelaite ja purjekoneen ohjaamo.

  • Kiitetty keramiikkaopettaja löysi savesta sielun ja kannusti eteenpäin

    09.11.2012 Elävä arkisto

    Kyllikki Salmenhaara kertoo ajatuksiaan keramiikasta.

    Lujaksi ja lämpimäksi kehuttu Kyllikki Salmenhaara toimi Taideteollisen korkeakoulun keramiikkalinjan yliopettajana 1973-1981. Opiskelijat kertoivat tuntevansa itsensä etuoikeutetuiksi Salmenhaaran opissa. Keramiikkaoppilaat Lea Klemola, Terhi Juurinen ja Riitta Pensanen perustivat koulussa kipinän saatuaan palkitun Seenat-savipajan.

  • Alvar Aaltoa viehätti vapaa muoto

    28.09.2012 Elävä arkisto

    Alvar Aalto oli funktionalismin merkittävimpiä arkkitehtejä.

    Alvar Aalto oli funktionalismin merkittävimpiä arkkitehtejä. Aallon lukuisten suunnittelutöiden joukossa on rakennusten lisäksi huonekaluja, valaisimia ja lasiesineitä.

  • Lasin tie ideasta käyttöesineeksi

    21.09.2012 Elävä arkisto

    Nuutajärvi on yksi tunnetuimmista suomalaisista lasikylistä.

    Suomalaisen lasiteollisuuden juuret ovat maaseutukylissä, joissa raaka-aineiden ja työvoiman lisäksi oli myös pääomia teollisen tuotannon aloittamista varten. Nuutajärvi on yksi tunnetuimmista suomalaisista lasikylistä. Nuutajärven lasitehdas toimii edelleen vuosisatoja perustamisensa jälkeen.

  • Villa Maireassa luonto, taide ja ihminen ovat sopusoinnussa

    19.09.2012 Elävä arkisto

    "Kukaan muu kuin Aalto ei olisi voinut rakentaa taloamme."

    Villa Mairea on arkkitehti Alvar Aallon ystävilleen Harry ja Maire Gullichsenille suunnittelema yksityiskoti ja edustusasunto. Modernismia edustavaa rakennusta pidetään Aallon tunnetuimpiin töihin kuuluvana.

  • Taiteiden yönä humalluttiin, mutta myös taiteesta ja kulttuurista

    20.08.2012 Elävä arkisto

    Taiteiden yön tapahtumia eri puolilla Helsinkiä vuonna 1992.

    Helsingin Juhlaviikkojen ja Ylen taideohjelmien yhteisprojekti esittelee Taiteiden yön tapahtumia eri puolilla Helsinkiä vuonna 1992. Tapahtumaa arvosteltiin jälkikäteen kaoottiseksi. Pahennusta aiheuttivat erityisesti kaduilla heiluneet humalaiset alaikäiset.

  • Käytännön muotoilua

    23.06.2011 Elävä arkisto

    Karu luonto, käsiemme taito ja ajan muokkaamat muodot. Näistä aineksista syntyi suomalainen muotoilu vuonna 1960.

  • Anu Pentik halusi leikkiä nahalla ja muovata savea

    27.05.2011 Elävä arkisto

    Anu ja Topi Pentikäinen perustivat maailman pohjoisimman keramiikkatehtaan Posiolle 1971. Tyttö, jolla ei pienenä ollut aikaa leikkiä, pääsi korvaamaan tätä patoutumaa työssään.

Sivut