Hyppää pääsisältöön

pelimannimusiikki

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    20.11.2017 Klassinen

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Puoli vuosisataa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia

    07.07.2017 Yle Teema

    Mestaripelimanneja sekä festivaalitunnelmaa vuodelta 1972

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Yle Teema onnittelee puolen vuosisadan ikäistä festivaalia ja esittää synttäreiden kunniaksi kahden mestaripelimannin henkilökuvat sekä ohjelman festivaalista vuodelta 1972.

  • Naispelimannien jalanjäljissä

    02.06.2016 Musiikki

    Etnoillan kesäsarjassa äänessä ovat naiset

    Monelle kansanmusiikki on edelleen yhtä kuin Konsta Jylhä ja Purppuripelimannit, Matti Haudanmaa ja Vaka vanha Väinämöinen. Mihin ovat unohtuneet vaikkapa Kreeta Haapasalo tai Edith Tuomi ja Amatsoonit? Miksi yli sadan mestaripelimannin joukossa naisia on vain kymmenen kappaletta? Miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu tänä päivänä festivaalilavoilla tai kansanmusiikin ammattikoulutuksessa? Onko soittimella sukupuolta tai soittajan sukupuolella väliä? Etnoillan kesäsarja Naispelimannien muotokuvia nostaa esiin kansanmusiikin naispuolisia soittajia ennen ja nyt.

  • Antti Paalasen Pirunkeuhkon palkeet haukkovat henkeä

    10.04.2014 Elävä arkisto

    Hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille.

    Pirunkeuhko on Antti Paalasen säveltämä hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille ja osa nykyajan pelimannin taiteellista tohtorintutkintoa. Pitskun kulttuurikirkossa marraskuussa 2009 taltioitua konserttia tukevat graafikko David Reillyn videoprojisoinnit sekä kuvaaja Kimmo Kajaston kameratyöskentely, ohjaajana on Elina Heiskanen.

  • Mestaripelimanni Tauno Krossin syksyisiä mietteitä

    27.03.2014 Elävä arkisto

    Kansanmuusikon henkilkökuva vuodelta 1977.

    Tauno Krossi soittaa haitaria ja kertoo pelimannien kulttuurityön haasteista. Henkilökuvaa on kuvattu Krossin kotikylässä Laihian Potilassa 1977, vuosi mestaripelimannin arvonimen myöntämisen jälkeen ja vain reilu vuosi ennen Krossin kuolemaa.

  • Mestaripelimanni Urho Myllymäen osa oli kerjurin osa

    26.02.2014 Elävä arkisto

    Kansanmuusikon henkilökuva vuodelta 1972.

    Mestaripelimannin henkilökuvassa vuodelta 1972 seurataan Myllymäkeä eri esiintymistilanteissa aina naapuritorpan kahvipöydästä Helsingin Finlandia-talon estradille. Toisin kuin korkeakulttuurin edustajilla, oli kansanmuusikoiden arki karua. Apurahoista ei edes uneksittu ja päivätyönään sähköasentajana työskentelevän Myllymäen arki kului tuulessa ja viimassa.

  • Mestaripelimannit Eteläpohjalaisten Spelien tähtinä Laihialla 1975

    13.02.2014 Elävä arkisto

    Järjestyksessään kolmansissa Speleissä haastateltiin tulevia ja jo nimettyjä mestaripelimanneja, pohdiskeltiin kansanmusiikin genreä, ratkottiin huuliharpistien mestaruuksia ja tietenkin soitettiin ja kuunneltiin pelimannimusiikkia.

  • Perinteikästä häämenoa Keski-Suomessa

    03.01.2014 Elävä arkisto

    Fennada-Filmi Juniorin lyhytflmissä kuvataan Laukaan juhlavia kruunuhäitä vuonna 1951.

  • Pihasoittajien luvallista serenointia 1970-luvulla

    16.12.2013 Elävä arkisto

    Piha- ja katusoittaminen nousi keskustelunaiheeksi 70-luvun lopulla. Yleinen mielipide näytti sallivan soittamisen, mutta vain harvojen sävelet saivat soida kaduilla ja pihoilla. Soittamiseen tarvittiin vielä poliisiviranomaisen hyväksyntä.

  • JPP, Järvelän pikkupelimannit

    14.07.2010 Elävä arkisto

    Järvelän pikkupelimanneista tuli 1980-luvun lopussa JPP. Vuonna 1989 taltioidussa ohjelmassa se julistaa päättäväisesti: "Kansallispuvuissa svengaa!"

  • Heikki Laitinen ja Kankaan pelimannit

    05.02.2010 Elävä arkisto

    Uuskansanmusiikin suosikit hylkäsivät kansallispuvut.

    Kankaan pelimannit hylkäsivät kansallispuvut, koska arvelivat musiikkinsa puhuttelevan kuulijoita paremmin ilman "kansallisia rasitteita".

  • Tenavatuokio: Laukkalaulu

    23.11.2007 Elävä arkisto

    Tenavatuokiossa lauletaan laukkalaulu

    Hei laukka ratsu reima... Jokaisessa Tenavatuokiossa oli Laukkalaulu. Laulun tahdissa Arja-täti ja lapset laukkasivat Tenavalan ympäri.

  • Häähypyt Kurikassa

    10.10.2006 Elävä arkisto

    Kruunuhäitä eli pohjalaisia mahtihäitä saatettiin ennen viettää useampi päivä, joskus jopa parikin viikkoa. Kruunuhäät olivat komeita juhlia, joissa syötiin ja juotiin vankasti.

  • Konsta Jylhän parhaat

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Konsta Jylhä ja Kaustisen Purppuripelimannit esittävät suurimmat hittinsä, ja maestro itse kertoo musiikkiopinnoistaan Santerin kaffilassa.

  • Kirja Konsta Jylhästä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    1960-luvun kansanmusiikki-innostus teki Konsta Jylhästä Suomen tunnetuimman kansanmuusikon. Paavo Helistön laatima elämäkerta ”Konstan parempi valssi” ilmestyi vuonna 1972.

  • Kaustinen oli takuuvarma pelimannipitäjä

    08.09.2006 Elävä arkisto

    Toimittaja Niilo Ihamäki kävi Kaustiselta vuonna 1957.

    Niilo Ihamäki kävi Kaustisella vuonna 1957, kun kansanmusiikki ei vielä ollut noussut muotiin. Paikkakunnalta löytyi muun muassa harmonia polkevia koulupoikia, kanteletta näppäileviä perheenemäntiä sekä autonkuljettaja Konsta Jylhä bändeineen.